Hämeenlinnan Vanamo-kirjastojen varastossa tämä kirja on, mutta valitettavasti varasto ja sen kokoelmat ovat käytössä vasta vuodenvaihteessa, kun varasto taas avataan:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/h%C3%A4meenlinnan-p%C3%A…
Kirja ei ole enää myynnissä. Voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta. Alla tietoa kaukopalvelusta:
https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Eduskunta äänesti 6.11.2020, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Kansanedustajat tukivat valiokunnan mietintöä äänin 141-10. Erimielisyyttä ei ollut tyttöjen ja naisten silpomista koskevasta osuudesta, siitä äänestäneet olivat yksimielisiä. Myös ei-äänen antaneet kannattivat tyttöjen silpomisen kieltämistä entistä selvemmin.
Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä valiokunta selvitti myös poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa oikeustilaa ja käytäntöä. Vastalauseissa haluttiin mietinnön perusteluista pois poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskeva osuus.
Ylen verkkouutisesta voi tutkia miten kansanedustajat äänestivät. Äänestyksessä "jaa"...
Apollo-avaruusaluksien Saturn V -kantoraketeissa käytettiin toisen ja kolmannen vaiheen ajoaineena nestemäistä vetyä ja nestehappea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturn_V
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Hei!
Henkilöhahmojen nimiä on tapana muuntaa kielialueelle sopiviksi. Tässä tutkimustyö aiheesta esimerkkinä Harry Potter -kirjat :
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/124658/gradu2015kosunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
esimerkki Ronja Ryövärintytär-elokuvasta:
https://eoto.blogs.tamk.fi/tag/film-industry/
Alkuperäinen nimi on kyllä Mattis, kuten tältä sivulta käy ilmi:
http://paljonmeluakirjoista.blogspot.com/2015/06/astrid-lindgren-ronja-rovardotter-elina.html
Tuija Halosen hautapaikka ei valitettavasti selvinnyt. Olimme yhteydessä mm. Helsingin seurakuntaan ja kokeilimme hautahaku.fi palvelua sekä selasimme muualta saatavaa tietoa. Varmaahan ei ole edes onko hänet haudattu Helsinkiin. Ikävä kyllä hautapaikka pysyi arvoituksena.
Tietoa ei valitettavasti löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivulla on tietoa auringon säteilyn tuottamasta D-vitamiinista iholla. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/134408
Sivun lopussa on henkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja.
Jyväskylän yliopiston sivulla voi kysyä luonnosta https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin.
Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna."
Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus
Paavo Cajander:
Mua voi! – Sa ilvene! Sa kukkamato!
Sa lemmen varas! Yöllä tullen multa
Varastit armahani.
Yrjö Jylhä:
Voi mua! – Sa veijari, kukkamato!
Sa lemmenvaras! Yöllä tulit, ryöstit
sydämen armaaltani.
Lauri Sipari:
Mitä –
jo alkaa valjeta!
Siis sinä, senkin petturi ja varas,
rupinen kukka
hiivit tänne salaa yöllä
näpistämään hänen sydämensä!
Matti Rossi:
Voi minua! Oo, sinä viettelijä! Nakertava
mato!
Rakkauden varas! Rosvon lailla tulit yöllä,
ryöstit rakkaaltani hänen sydämensä!
"Näistä levyistä en luovu"-ohjelma vieraanaan Kari Lamminpää on esitetty kahdesti Yle Radio 1:ssä, 18.4.2009 sekä seuraavana päivänä 19.4.2009.
Radio-ohjelmia voi kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Ohjelmatoiveita voi esittää myös YLEn asiakaspalveluun.
Vaikka nokkoskuidulle on annettu erilaisia silkkiin viittaavia nimityksiä, esim: "Pohjolan silkki" tai "nokkossilkki", taitaa se kuitukasvina ja tekstiilimateriaalina olla lähinnä verrattavissa puuvillaan ja pellavaan. Nokkoskuidun työstämisessä on omat haasteensa, mutta ekologisena ja hengittävänä luonnonkuituna se on herättänyt kiinnostusta.
Nokkonen tekee paluuta kuitukasviksi https://yle.fi/uutiset/3-5126221
Nokkoskuidun hyödyt ja mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle https://www.knokkon.fi/nokkoskuidun-hyodyt-ja-mahdollisuudet-tekstiilit…
Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät https://core.ac.uk/download/pdf/33736075.pdf
Suomessa tehdyissä kokeiluissa nokkoskuidun teollinen kehruu ei onnistunut ilman sidoskuituja. Nokkosesta on...
Kyseessä on toinen säkeistö vanhasta ruotsalaisesta virrestä Minä vaivainen vain, mato matkamies maan vuodelta 1656. Virren sanat on kirjoittanut tuntematon ruotsalainen runoilija. Suomalaiseen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701. Nykyisessä virsikirjassa se on numerolla 622.
Virren tarinan voit lukea tästä linkistä:
https://virsikirja.fi/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan/
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735815?term=lie&te…
kyllä voi. Kannattaa laittaa kirjaston osoitteen lisäksi kuoreen maininta "lainojen palautus"
osoite on seuraava:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100
Jyväskylä.
Ilmastonmuutoksista ja ilmaston lämpenemisestä löytyy hyvin tietoa Makupalat.fi:n kokoelmasta Ilmastonmuutos, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos. Esimerkiksi ohjelmasarjassa Ilmasto on peto käsitellään ilmastonmuutosten historiaa, eli ilmastonmuutoksia on ollut maapallolla monta ja monenlaista. Tieteellistä tutkimusta siitä, johtuvatko tämän hetkiset sääilmiöt löytyy paketista löytyvistä sivuistoista. Ilmastonmuutokset vaikutusten vaihtelu tai niiden ennustaminen vaativat asiantuntemusta. Ilmatieteenlaitoksen palvelusta Kysy ilmastosta, https://www.kysyilmastosta.fi/, saa vastaukset asiantuntijoilta. Myös aiempia vastauksia voi tutkia, https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/c/kysymykset/FI
Enid Blytonin teosta Enchanted Wood ei ole suomennettu. Myöskään Racey Helpsin teoksesta Footprints in the Snow ei ole suomennosta.
K. M. Peytonin teos Flambards on suomennettu vuonna 1982 nimellä Kartanon varjoissa. Suomentaja on Sirkka Salonen. Peytonilta on suomennettu myös teokset Flambards divided eli Uusilla teillä (1983) ja Flambards in summer, suom. Takaisin kartanoon (1983). Myös nämä teokset on suomentanut Sirkka Salonen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Mesipistiäinen eli mehiläinen, sanat ovat usein toistensa synonyymejä. Joskus taas mesipistiäinen on mehiläisen yläkäsite. Jos tarkoitat mehiläisellä hunajaa tuottavaa tarhamehiläistä, kerrottakoon, että se on vain yksl Suomessa esiintyvistä yli 350 mehiläislajista.
https://suomenluonto.fi/unohda-tarhamehilainen-jos-haluat-auttaa-mehila…
Finna.fi-tiedonhakupalvelusta ei löytynyt elämäkertoja eikä muita teoksia tai varsinaisia tutkimuksia kyseisestä henkilöstä. Niko Oksanen on kyllä itse julkaissut tai ollut mukana kirjoittamassa ja julkaisemassa useita teoksia.
Wikipedian artikkelista löytyy viittaukset teoksiin Iisalmelaisia kirjailijoita ja Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Ensimmäinen lienee matrikkeli, jonka koko nimi on Heikki, Helvi ja Juhani : Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta. Jälkimmäinen taas näyttäisi olevan Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia.
Lähteitä:
Finna.fi. Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. https://www....
Varauksen jälkeen tulevista numeroista ensimmäinen kertoo, kuinka monentena varauksesi on varausjonossa ja toinen kuinka monta varausta jonossa on. Jos esimerkiksi tila on 2/3, varauksesi on toisena jonossa ja nimekkeeseen kohdistuu kaiken kaikkiaan kolme varausta.
Kysymyksestä ei selvinnyt, kuinka yleinen virhe on. Kuvattu virhe ruututekstityksessä voi syntyä monella tapaa riippuen katsotusta kanavasta, palveluntarjoajasta ja katseluun käytetystä laitteesta tai sovelluksesta.
Vain osa televisiokanavista käyttää enää kuvaan kiinteästi poltettuja tekstejä. Useimmilla teksti tulee kuvaan mukaan koodattuna erillisenä singaalivirtana. Teksti muodostuu siis kuvaan vasta vastaanottajan televisiovastaanottimessa, digiboksissa tai katselusovelluksessa, joka tulkitsee koodatun tekstin. Teksti voi olla kuvamuodossa, kuten esimerkiksi valtaosassa Yleisradion ohjelmista, jolloin sen pitäisi näkyä aina lähettäjän haluamassa muodossa ja kirjaintyypillä. Tämä ei kuitenkaan toimi aina esimerkiksi joissain...
