Kirjasammosta löydät kohdasta kirjailijan omat sanat -kohdasta Hotakaisen kommenttia omasta luonteestaan ja itsestään. Siinä voisi olla tuota toista näkökulmaa kirjailijaesitelmään, jossa useimmiten kuitenkin pääosin kuvataan kirjailijan uraa, teoksia ja palkintojakin. Myös sivustosta 375 humanistia löytyy kirjailijan omia ajatuksia kirjoittamisesta ja hänen omasta asenteestaan kirjoittamiseen ja elämään, https://375humanistia.helsinki.fi/kari-hotakainen/yleiskirjoittaja-hotakainen. Avioliitostaan ja perheestään Hotakainen kertoo jokin verran lehtihaastatteluissa https://www.is.fi/viihde/art-2000005800215.html . Lisää vähän kevyempää tietoa sekä haastattelua siitä, miten hänen kokemansa vakava liikenneonnettomuus on vaikuttanut...
Hei,
Josef (Iosif) Vissarionovitš Stalin, alkuperäiseltä nimeltään Džugašvili syntyi Gorissa, Georgiassa ent. Gruusia.
lähde: Otavan suuri Ensyklopedia
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Osaan Johannes Brahmsin Unkarilaisista tansseista [teosluettelonumero WoO1] on saatavissa kirjastosta tällainen painos, jossa on melodianuotti ja sointumerkit.
Nuottiviitteet Outi-kirjastojen tietokannassa. Näissä on osat 1 ja 4 (sekä 6).
Kansallisen Finna-tietokannan mukaan myös Unkarilainen tanssi numero 5 olisi kokoelmissa, mutta koska tätä tietoa ei löydy Outi-haulla, kannattaa kysyä suoraan Raahen kirjastosta.
Linkki Raahen kaupunginkirjaston yhteystietoihin.
Kyllä 12-vuotias voi lukea Shakespearin teoksia. Uusimmat painokset (2010 jälkeen) ovat helpompaa kieltä kuin vanhemmat suomennokset.
Varhaisteini voi jo siirtyä aikuisten puolelle, mutta lastenosastollakin on Shakeaspearea.
Lasten kokoelmaan kelpuutettuja teoksia löytyy 27 kappaletta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%20William%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Shakesaria on tarjolla myös lapsille mukautetuina versioina, lyhennelminä ja jopa mangana. Jokaiselle siis jotain mielenkiintoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%...
Ensimmäinen näyte Keisareittemme jäljillä -TV-sarjasta on peräisin teoksesta Music for the Royal Fireworks, jonka sävelsi Georg Friedrich Händel. Etsitty teemanpätkä on teoksen ensimmäisestä osasta (Overture = alkusoitto) - levytysversiosta riippuen suunnilleen kohdassa 2'40.
Englanninkielisessä maailmassa säveltäjän nimi näkyy usein muodossa George Friderick Handel.
Cd-versio Louna-kirjastojen kokoelmissa.
Elokuvassa Mies joka näki huomisen (1981) kuuluvaa sotilasmarssikatkelmaa en valitettavasti pystynyt tunnistamaan. Elokuvan musiikista vastasi William Loose.
Mies joka näki huomiseen -elokuvan tekijät IMBD-tietokannassa.
Kysyin viisaammilta kollegoita ja Leena Helsingistä muisti Swanin sadun Tyttö ja kuolema. Olisikohan se oikea, vaikka pikku poika onkin tyttö?"Vähän sinne päin kuin kysymäsi satu on Anni Swanin satu ”Tyttö ja kuolema”. Siinä tyttö, muistaakseni Liisa, lähtee juhliin vaikka äiti on vaikeasti sairaana.Kuolema vie äidin hengen, joka on kynttilän muodossa. Liisa ryntää kuoleman perään ja saa riistettyä kynttilän ja vietyä sen kotiin. Äiti pelastuu, onnellinen loppu. Rudolf Koivun upeat kuvat." Helmet kirjastosta löytyy kaksikin eri painosta Anni Swanin saduista, joissa "Tyttö ja kuolema" on julkaistu. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1537064__SAnni%20Swanin%20satu%20%E2%80%9DTytt%C3%B6%20ja%20kuolema%E2%80%9D.%...
Kirja ja elokuva ovat tietenkin aina kaksi erillistä taideluomusta, mutta Peter Brookin ohjaama mustavalkoelokuva Kärpästen herra vuodelta 1963 noudattaa hyvin tarkasti romaanin juonta. Vuonna 1990 valmistunut elokuva Kärpästen herra sen sijaan eroaa alkuperäisen romaanin juonesta melko paljon. Suurin ero kirjan ja Brookin elokuvan välillä on se, että elokuvassa on aikuisia läsnä: pojat huolehtivat loukkaantuneesta lentäjästä.
Lisätietoa: Nicola Presley: Film adaptations of Lord of the Flies
Hei, Valitettavasti kaitafilmien digitointi ei ole mahdollista Vaskikirjastoissa.
Kirjastot.fi mukaan kaitafilmien digitointi on saatavilla näissä kirjastoissa;
Pirkkalan pääkirjasto, PIRKKALA
Kaitafilmin digitointi
Kaitafilmiasemalla voit digitoida 8 mm:n kaitafilmejä sekä editoida niitä halutessasi. Mikäli sinulla on äänifilmiä, voit siirtää vain kuvan, ääni ei tässä järjestelmässä siirry. Ensimmäisellä kerralla on varattava opastusaika. Lisätietoja osoitteesta https://pirkkala-fi.aldone.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/
Sellon kirjasto, ESPOO
Kaitafilmin digitointi
Pajan sivulla ovat ohjeet varaamiseen www.helmet.fi/sellonpaja. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin...
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Euroviisujen historiaa löytyy Euroviisujen sivulta, https://eurovision.tv/events. Sieltä löytyvät kilpailut vuosittain ja myös maat, jotka ovat olleet mukana. Grand final-osasta voi tutkia, mitkä maat ovat olleet finaalissa, siitä lähtien, kun kilpailu muuttui moniosaiseksi.
Enid Blytonin teosta Enchanted Wood ei ole suomennettu. Myöskään Racey Helpsin teoksesta Footprints in the Snow ei ole suomennosta.
K. M. Peytonin teos Flambards on suomennettu vuonna 1982 nimellä Kartanon varjoissa. Suomentaja on Sirkka Salonen. Peytonilta on suomennettu myös teokset Flambards divided eli Uusilla teillä (1983) ja Flambards in summer, suom. Takaisin kartanoon (1983). Myös nämä teokset on suomentanut Sirkka Salonen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Finna.fi-tiedonhakupalvelusta ei löytynyt elämäkertoja eikä muita teoksia tai varsinaisia tutkimuksia kyseisestä henkilöstä. Niko Oksanen on kyllä itse julkaissut tai ollut mukana kirjoittamassa ja julkaisemassa useita teoksia.
Wikipedian artikkelista löytyy viittaukset teoksiin Iisalmelaisia kirjailijoita ja Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Ensimmäinen lienee matrikkeli, jonka koko nimi on Heikki, Helvi ja Juhani : Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta. Jälkimmäinen taas näyttäisi olevan Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia.
Lähteitä:
Finna.fi. Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. https://www....
Nimimerkkiä Pohjantuuli käytti itseoppinut kirjoittaja Simo Kanniainen.
Suomen Kansa -lehdessä 16.10.1901 julkaistun muistokirjoituksen mukaan "[Kanniainen] oli hyvin lahjakas mies, joka päivääkään koulua käymättä ja köyhästä kodista lähteneenä oli itselleen hankkinut joltisenkin määrän sivistystä sekä itsessään kehittänyt kykyjä, jotka opin saamattomissa harvoin voivat kohota niin korkealle kuin hänessä."
"Elämänsä uran aloitti hän kerjuupoikana, kunnes kasvoi omintakeiseksi työmieheksi. Siitä siirtyi hän poliisilaitoksen palvelukseen ja vihdoin vakuutusalalle, jossa suoritti varsin laajan työn tärkeänä uran raivaamisaikana."
"Varsinaisen maineensa saavutti kuitenkin Simo Kanniainen toisella alalla nimittäin kirjailijana ja puhujana....
Ester Ståhlbergista ei ole varsinaista elämäkertaa tehty. Hänestä kerrotaan kuitenkin useassa muussa teoksessa:
Päivi Storgård : Olet valaissut minun tietäni: presidenttien puolisot (S&S 2017) ss7-17.
Kaija Valkonen& Elina Koivunen: Suurin on rakkaus (WSOY 1997) ss119-138.
Salme Saure: Maamme ensimmäiset naiset (Gummerus, 1995)
Havu, Toini: Maan äitejä : kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista ( WSOY 1966)
Näiden lisäksi WSOY on julkaissut Ester Ståhlbergin päiväkirjat:
Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkirja 1920-25 ( WSOY 1985)
Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet: päiväkirja 1926-1934 (WSOY 1986)
Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päiväkirja...
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-...
Hei!
Kansansadut pohjautuvat kansanperinteeseen ja ne ovat siirtyneet suullisesti kerrottuna henkilöltä toiselle ja ajasta toiseen sekä paikasta paikkaan. Niinpä ne ovat muovautuneet aina sen mukaan, kuka ne on kertonut ja kirjannut ylös. On totta, että monet vanhat kansansadut ovat raakoja ja julmia, ainakin nykyaikaisesta näkökulmasta katsottuna. Miina Leppänen pohtii kansansatujen sopivuutta nykyajan lapsille Seuran verkkosivuilla 25.4.2021 julkaistussa artikkelissa Vanhat kansansadut sisältävät surmia, seksismiä ja silpomista – Voiko näitä klassikkosatuja enää lukea lapsille?
Sadunkertojan tulisi aina huomioida kuulijan ikä- ja herkkyystaso. Kannattaa aina itse lukea satu ennakkoon ja pohtia sen sopivuutta lapselle....
