Hei,
Kyllikki Mäntylän lehtihaastattelun (Karjala 1969 : 2) mukaan Kellonsoittaja kertoo "Kitelästä, lapsuuteni parhaimmasta leikkipaikasta". Kyseessä ei ole siis Kitee vaan rajan taakse jääneen Impilahden kunnan Kitelän taajama. Kirjan henkilöt tulevat siis hänen lapsuudestaan ja niitä lienee mahdotonta jäljittää.
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila
Supossa hän ei työskennellyt, mutta muuten tuntomerkit täsmäävät syksyllä 2018 ilmestyneeseen Timo Lieneen muistelmateokseen:
Liene, Timo. (2018). Irtoviiksimies: Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä. Helsinki: Kustannus Oy Suomen Mies.
Mika Waltarin tuotanto on kaikilla mittapuilla valtava. Hän kirjoitti romaaneja, runoja, novelleja, salapoliisiromaaneja, draamaa, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia, satuja, matkakirjoja, yrityshistoriikkeja, teatteriarvosteluja, käännöksiä, esseitä ja riimejä Kieku ja Kaiku -sarjakuvaan.
Waltari kirjoitti kahdeksan suurta historiallista romaania. Niitä yhdistää aiheena identiteetin etsintä ja idealismin kaipuun ja idealismin vieroksunnan välinen ristiriita. Kerronta perustuu minäkerrontaan ja päähenkilö on fiktiivinen mutta sivuhenkilöt usein historiallisia. Kerronta on päiväkirjan, kirjeen tai muistelman muodossa. Waltarin pienoisromaaneja pidetään merkittävänä osana hänen tuotantoaan. Pienoisromaanit kuvaavat ihmismielen pimeää...
Kaikkia vaikutteita ei toki haeta USA:sta - esimerkkinä vaikkapa nuorison viimeaikainen kiinnostus kaukoidän populaarikulttuuriin. On kuitenkin totta, että eurooppalaiset ovat ottaneet paljon vaikutteita Yhdysvalloista. Tosin myös amerikkalaiset ovat saaneet varsin paljon vaikutteita Euroopasta. Kiinnostava teos molemminpuolisesta vaikutteiden ottamisesta Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on esimekiksi Richard Pells: Not like us - How Europeans have loved, hated, and transformed American culture since World War II (teoksessa käsitellään myös aikaa ennen toista maailmansotaa).
Kyseeseen saattaisi tulla Margaret Mahyn Noitavaellus (Tammi, 1990). Siinä Laura-tyttö yrittää pelastaa pikkuveljensä Jackon pahalta hengeltä, joka imee itseensä muitten elinvoimaa ja energiaa pysyäkseen hengissä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4fa80e3-cf17-4889-a174-e4f7ae5ea64d
Putkaöiden lukumäärää tilastoidaan kyllä valtakunnallisesti poliisin antamien tietojen perusteella. Päihtyneitä otetaan säilöön nykyisin paljon vähemmin kuin takavuosikymmeninä. Vuonna 1987 säilöönottojen määrä oli noin 200 000. Vuoden 1994 jälkeen putkaöiden määrä vaihteli noin 90 000:n ja runsaan 100 000:n välillä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 poliisin pahnoilla vietettiin lähes 52 000 yötä.
Helsingissäkin saattaa jokunen pukki humaltua jouluyön aikana. Kuitenkin myös joulupukit ovat nykyään raittiimpia. Ylen verkkoartikkelissa mainitaan, että poliisin muistitiedon mukaan vanhoina aikoina Töölön selviämisasemalla jouluyötä vietti välillä useampikin pukki. Erillistä tilastoa vuosien varrelta ei liene olemassa, sillä...
Ilmeisesti seudulla sijainneesta Ersin tilasta.
"Lisää tonttimaata etsittiin kuumeisesti eri puolilta, mutta hankkeet törmäsivät aina vastarintaan yhdestä tai toisesta syystä.
Vuonna 1954 tarjottiin Kauniaisille vihdoin mahdollisuus ostaa Kasavuoren alue espoolaiselta Ersin tilalta.
Kauppalan päättävissä elimissä käytiin pitkiä neuvotteluja hinnasta ja tammikuun 1. päivänä 1957 Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisten kauppalaan." https://www.kaunisgrani.fi/2013/09/kasavuori-saaresta-kaupunginosaksi/
"Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa toi suuren määrän eri ammateissa päteviä työmiehiä Espooseen. Jotkut heistä jäivät perheineen asumaan paikkakunnalle. Johan Emil Kaven muutti vaimonsa Ida Marian sekä perheensä kanssa...
Beirutista lauloi Marketta Saarinen. Kappale sisältyy LP-levylle Kannunkantaja (1983).
https://www.youtube.com/watch?v=Hi3M1xBt5Yg&list=OLAK5uy_me6iHSRXjR0xi1gPzzm3taYeh6mLnq0zE&index=8&t=0s
Helmet-kirjastoissa on ollut ongelmia joihinkin e-aineistojen kirjautumiseen liittyen muutamien päivien ajan. Nyt ongelmien pitäisi kuitenkin olla ohi, ja PressReaderinkin toimia normaalisti. Pahoittelut tästä häiriöstä.
Pääkirjastossa ei tällä hetkellä ole paikkaa elokuvien katselulle. Asiakaskoneista osassa on tosin dvd-asema, mutta elokuvan katseluun tila on rauhaton. Varattavassa työtilakuutiossa tai ryhmätyöhuoneessa voi toki katsoa elokuvia omalla laitteella.Kirjaston kokoelmaan kuuluvia elokuvia voi katsella pääkirjastolle hankitun elokuvalisenssin antamissa rajoissa.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?tyot…
James Joycen Odysseus (Ulysses) on niin sanottu yhdenpäivänromaani, jonka tapahtumat sijoittuvat yhteen vuorokauteen. Yhdenpäivänromaanit on asiasana, jolla löytyy kirjastotietokannoista ja esimerkiksi Kirjasammosta helposti lukuisia teoksia.
Yhdenpäivänromaaneja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Virginia Woolf: Mrs. Dalloway
George Saunders: Lincoln Bardossa
John Steinbeck: Oikutteleva bussi
Don de Lillo: Cosmopolis
Michael Cunningham: Tunnit
Ian McEwan: Lauantai
Aleksander Solženitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Claude Simon: Historia
Volter Kilpi: Alastalon salissa : kuvaus saaristosta
Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki
Kari Hotakainen: Jumalan sana
Joel Lehtonen: Putkinotko
Kirjoittamalla Helmet-hakuun...
Kyseessä saattaisi olla romaani Chin Ping Mei : Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa elämäntarina.
Tämän kiinalaisen klassikon tapahtumat sijoittuvat 1100-luvulle Song-dynastian aikaan. Päähenkilönä on upporikas kiinalainen kauppias, jonka viidenneksi vaimoksi tulee Pan Jinlian. Naisen etunimi tarkoittaa keltaista lootusta ja kirjan nimi taas viittaa luumunkukkaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93160d67-d185-42dc-8856-3ff4205edceb
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2019/07/
https://www.publishersweekly.com/978-0-8048-4170-2
Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja ja siinä yhteydessä niitä ilmeisesti voi myös katsella. Digitointilaitteet löytyvät ainakin Vuosaaren kirjastosta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto. Lisäksi myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoista pääkaupunkiseudulla.
Veikko Tuomen vuonna 1949 levyttämässä tangossa " Ensi suudelma" (tai "Ensisuudelma") lauletaan: "Kun ensisuudelman huulillesi painoin, niin liekin rinnassa tunsin syttyvän." Kappale alkaa: "Sä olit lapsuuden ystävistä kainoin, ja siksi kai minä sinuun rakastuin." Nuotissa "15 ikivihreätä tangoa. 3" (Scandia-musiikki, [19-?]) kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Kullervo Kurki, mutta todennäköisesti se on salanimi. Kansalliskirjaston hakupalvelussa kappaleen säveltäjiksi on nimetty Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi ja sanoittajiksi Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi. Onko tämä kenties etsitty kappale?
Veikko Tuomi: Ensi suudelma YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Mt6dH0oPsd0
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://...
Malmin kirjastossa ei ole asiakkaiden käyttöön tarkoitettua paperisilppuria. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Töölön kirjastossa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää omien papereidensa hävittämiseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
HelMet-palvelusivustolla voit tarkistaa, missä HelMet-kirjastoissa on käytettävissä paperisilppuri.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
