Ilmestymättömiä kirjoja ei voi varata. Voit varata kirjat vasta sitten, kun ne on luetteloitu kirjastojärjestelmään.
Elly Griffithsin Aavekentät on kustantajan sivuilla ilmoitettu ilmestyväksi helmikuussa 2020.
https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/aavekentat/9789520412364
Camilla Läckbergin Kultahäkki-sarjan toisen osan suomennoksen ilmestymisestä ei ole vielä ennakkotietoa.
https://otava.fi/kirjat/kultahakki/
Sinun kannattaa siis seurata oman kirjastosi sivuilta, milloin teokset ovat tulleet varattaviksi.
Kyseessä saattaisi olla Leena Timosen kirjoittama ja Kaarina Ewartin kuvittama Haamupyykki (Otava, 1987).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1548987?lang=fin
Suomen Numismaatikkoliiton julkaiseman luettelon "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2016" mukaan v. 1979 lyötiin 20 pennin kolikkoa 7 713 000 kappaletta. Virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvoksi on luettelossa annettu 0,50 €. Kolikon valmistusmateriaali on alumiinipronssia (930 Cu, 50 Al, 20 Ni), kolikon paino on 4,5 g ja läpimitta 22,5 mm. Valokuvan perusteella emme osaa sanoa onko kyseessä juuri tuo kolikko. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kannattaa kysyä heiltä.
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös...
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://...
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Sitaatti sisältynee Agatha Christien kertomuskokoelmaan While the light lasts. Suomeksi se julkaistiin vuonna 1999 nimellä Kirstun arvoitus ja muita kertomuksia.
Alkuteoksessa sitaatti kuuluu näin: "While the light lasts I shall remember, and in the darkness I shall not forget." Se on joissakin yhteyksissä merkitty runoilija Alfred Tennysonin nimiin.
https://knowingchristie.wordpress.com/2013/11/01/notes-on-while-the-light-lasts/
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisistä palveluista vastattiin, että Helmet-kirjastoissa on tutkittu kaikkiaan kolmen eri palveluntarjoajan VoD-palveluja eikä yksikään niistä toistaiseksi vastaa kysyntää. Eli Helmet-kirjastot eivät ole lähitulevaisuudessa hankkimassa mitään elokuvapalvelua.
Vapaaherra Sebastian von Knorring oli Rauman pormestarina vuosina 1859 -1863.
Lähde:
Lähteenmäki, Aina: Rauman kaupungin historia IV, 1939 s.124.
Kirja löytyy myös digitoituna Lähteenoja, Aina, “Rauman kaupungin historia IV,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 15. joulukuuta 2020, https://digi.kirjastot.fi/items/show/124675.
Ainoa tapa, miten saat kirjastokorttisi numeron on käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, sinulle tehdään uusi kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
BBC:n tuottama 13-osainen sarja Oudot olennot ja tarujen hirviöt on alkuperäiseltä nimeltään Beasts and Monsters. Sarjaa esitettiin Ylellä vuonna 2000.
Ohjelman englanninkielistä versiota ei näytä löytyvän mistään DVD:nä.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Yle Arkisto
Hei
Löysin OntarioTech Universityn sivulta koosteen Hoornweg ja Popen tutkielmasta (https://sites.ontariotechu.ca/sustainabilitytoday/urban-and-energy-systems/Worlds-largest-cities/population-projections/city-population-2100.php). Listan mukaan väkiluku vuonna 2100 olisi Lontoossa 9 560 249, New Yorkissa 30 193 444, Pariisissa 11 862 250 ja Tokyossa 25 630 537.
Nuottia Jaakko Löytty: Rantaviivalla. 2, Kuuntelen rakkauden ääntä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Sen voi kuitenkin tilata kaukolainaksi verkkolomakkeella kirjaston sivulla:
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Tilauksen voi tehdä myös kaikissa kirjaston toimipisteissä.
Kaukolainen hinta on 2€.
Sketsissäkin mainitusta Arto Tuomisesta en osaa sanoa mitään, mutta tuo Artosta ja hiihtämisestä puhuminen voisi viitata hiihtäjä Arto Koivistoon, joka vuoden 1981 SM-kisoissa kärysi efedriinin käytöstä ja menetti kolmannen sijansa 15 ja 50 kilometrin kilpailuissa. Hänet määrättiin väliaikaiseen kilpailukieltoon, jonka pituudeksi myöhemmin vahvistettiin vain yksi kuukausi.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Koivisto
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological...
Eu.terveydenhoito.fi esittelee lyhyesti Yhdysvaltojen terveydenhuoltoa, https://www.eu-terveydenhoito.fi/terveyspalvelut-ulkomailla/maakohtaist…. Terveyspalveluja Yhdysvalloissa säätelevät osittain osavaltiot sekä liittovaltio yhdessä, mutta osavaltioiden itsenäisyys on suuri kaiken kaikkiaan ja niin myös terveydenhuollon järjestämisessä.
Yhdysvaltain terveysministeriön sivulla esitellään ministeriön vastuualueita, https://www.hhs.gov/.
Liittovaltion ja osavaltioiden valtasuhteet ovat liittovaltion perustamisesta lähtien olleet keskeinen asia Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän toiminnassa. Aiheesta kerrotaan tiivistetysti artikkelissa Näin toimii Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä,...
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
