Muutamia melko helppoja kirjoja löytyy. Esim.
Suunnistus : metsästä elämyksiä / Varpu Savolainen, Jani Lakanen, Miika Hernelahti,
Suomen lasten retkeilyopas / Iiris Kalliola & Lasse J. Laine ; [piirrokset: Marja Suuronen],
Retkeillään luonnossa / teksti: Berndt Sundsten ; valokuvat: Berndt Sundsten ja Jan Jäger ; piirrokset: Jan Jäger ; suomennos: Ulla Lempinen tai Oma reppu : selkokielinen opas retkeilyyn / selkokielinen teksti: Tuula Puranen ; toimituskunta: Anu Autio, Katri Lahti, Tuula Puranen, Timo Sinivuori ; piirroskuvat: Maarit Kauppinen ; valokuvat: Mikko Hieta [ja muita] ; julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry (On myös olemassa Reppu niminen tavallinen versio)...
Sketsissäkin mainitusta Arto Tuomisesta en osaa sanoa mitään, mutta tuo Artosta ja hiihtämisestä puhuminen voisi viitata hiihtäjä Arto Koivistoon, joka vuoden 1981 SM-kisoissa kärysi efedriinin käytöstä ja menetti kolmannen sijansa 15 ja 50 kilometrin kilpailuissa. Hänet määrättiin väliaikaiseen kilpailukieltoon, jonka pituudeksi myöhemmin vahvistettiin vain yksi kuukausi.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Koivisto
Ukrainalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammossa on lista ukrainalaisesta kirjallisuudesta.
Ukrainalaista kirjallisuutta
Myös Helmet-kirjastojen palvelusivustolle on koottu lista, jossa on suomenkielistä, alun perin ukrainan kielellä kirjoitettua kaunokirjallisuutta tai Ukrainasta kertovaa kauno- tai tietokirjallisuutta. Tästä listasta voit myös helposti tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjallisuudessa.
Ukraina kirjallisuudessa
Toivottavasti näistä listoista löytyy sopiva teos kirjallisuuspiiriinne.
Sonettia XVII Pablo Nerudan kokoelmasta Cien sonetos de amor (1960) ei valitettavasti ole suomennettu. Runo alkaa espanjaksi riveillä "No te amo como si fueras rosa de sal, topacio / o flecha de claveles que propagan el fuego: ". Mark Eisnerin englanninnoksessa rivit kuuluvat "I don’t love you as if you were a rose of salt, topaz, /
or arrow of carnations that propagate fire: ".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-onko-pablo-nerudan-runoa?language_content_entity=fi
https://www.poetryfoundation.org/poems/49236/one-hundred-love-sonnets-x…
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Jukka Itkosen runo Lumisateen pikkuveli on hänen kokoelmastaan Koipihumppaa : runoja lapsille (2005). Voit lukea runon myös teoksesta Jukka Itkonen: Leikkihaitari : valitut lastenrunot 1986-2010 (2011, s. 126).
https://www.finna.fi/Record/lastu.210788
https://www.finna.fi/Record/lastu.309526
Tämähän kuulostaa aivan Vilijonkalta, mutta Muuminpeikon jaksossa 14, jossa Vilijonkka muuttaa Muumilaaksoon, sitä ei ollut. Muumi-sitaateista sitä ei myöskään löytynyt. Vilijonkan hahmo perustuu Muumi-sarjakuviin, hän ilmestyy osassa 6 Muumilaaksoon, mutta en pääse tarkistamaan tekstiä, koska sarjakuva ei ole kirjastossamme saatavilla.
Ehkä joku lukijamme osaa paikallistaa lauseen?
https://sitaatit.fi/muumi-sitaatit/
https://www.moomin.com/fi/quotes/
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen...
Netistä en löytänyt suoraan vastausta näyttelijän nimelle, joten lähetin kysymyksesi Cloettan markkinointijohtajalle.
Lisäys 2.5.2023: Näyttelijän toiveesta nimeä ei julkaista, vastaus lähetetty kysyjälle sähköpostilla.
Lauri Pohjanpäältä löytyy tuo ajatus postillassa Katso Jumalan Karitsa (1957):
Hauta on avannut porttinsa. Me emme enää sure poismenneitä rakkaitamme niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Me näemme heidät jälleen. He ovat menneet vain hetkistä ennen meitä. Ei ole kuolemaa, on vain ovi toiseen elämään.
Postillasta voi lukea esimerkiksi Esko Miettisen blogikirjoituksesta, https://kkyry.fi/blogi/16-miten-ihastuin-vanhoihin-kristillisiin-kirjoi….
Samankaltaisia säkeitä löytyy myös runoista. Lauri Pohjanpään Valitut runot -kirjassa (8. painos vuodelta 1979) s.226-228 Pääsiäisyö-runon loppupuolella:
Ma tahtoisin maan yli kuuluttaa:
ei ole, ei ole kuolemaa!
Oi tähdet, tähdet te julistakaa:
ei ole kuolemaa!
Löytyi myös...
Kappale on alkujaan ruotsalainen Bella Bella. Sen levytti Sten & Stanley -yhtye vuonna 1976. Laulun sävelsivät ja sanoittivat yhtyeen jäsenet Ebbe Nilsson ja Acke Svensson. Bella Bella julkaistiin myös saksankielisenä laulusolisti Sten Nilssonin nimellä. Tyylillisesti Bella Bella muistuttaa Keski-Euroopan tuon ajan hittejä: mieleen tulee esim. hollantilaisen George Baker Selectionin hitti Paloma Blanca.
Sanna Sanna sata suukkoo mulle anna julkaistiin 1977 Frederikin albumilla Olen Dracula. Suomenkielisen tekstin teki Raul Reiman.
Lähteet:
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Bella Bella. Tiedot Svensk mediadatabas.
Bella Bella. Tiedot Discogs.
Saksankielisen version tiedot, Discogs
Käytämme joskus outoa kirjasto-slangia. Varauksen voi pysäyttää loman ajaksi Lukitsemalla sen Helmet nettisivulla kirjautumalla omiin tietoihin.
Loman jälkeen on hyvä käydä vapauttamassa varaus. Muuten se ei etene jonossa.
Ohjeet löytyvät otsikolla Lukitse varauksesi loman ajaksi. Linkki Helmet sivulle.
Erinomaisen havainnollisessa amerikkalaisen koulurepun vaiheita kartoittavassa artikkelissaan From 'Book strap' to 'Burrito' : a history of the school backpack Lee Hale ajoittaa kantohihnan käytön kulta-ajan 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, joten sodanjälkeistä koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa tai televisio-ohjelmissa ne eivät ole mukana ainakaan autenttisuuden vuoksi. "Käytössä olet sellaista tuskin nähnyt, mutta elokuvissa jokseenkin varmasti", Hale huomauttaakin kantohihnaa esitellessään.
Hale ei valitettavasti tarjoa tulkintaa ilmiölle. Ehkäpä kyse on yksinkertaisesti siitä, etteivät laukku tai selkäreppu näytä hyviltä elokuvallisessa mielessä. Toisaalta, koulukirjat näkyviin jättävä remmi toimii myös kätevänä...
Laulu on Markku Kopiston säveltämä ja sanoittama Keskiyöllä. Sanat siihen löytyvät esimerkiksi Kopiston vuonna 1985 julkaistun lastenlaululevyn Kippari Neppari laulut sisältävästä samannimisestä nuottivihkosesta.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Maailma sodassa -sarjan tyylisestä Eurooppa liekeissä -sarjasta voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa.
Suomalainen hävittäjälentäjä Joppe Karhunen on kirjoittanut lukuisia teoksia, esimerkiksiTaistelulentäjän muistelmat.
Jorma Kurvisen vuonna 1981 ilmestynyt nuortenromaani Pako on tositapahtumiin perustuva kertomus 16-vuotiaan Paavosta ja 12-vuotiaan Matista toisen maailmansodan aikaisessa Lapissa. Vankileiriltä paenneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät oppaikseen.
Lasse Raustelan vuosina 1979-1989 julkaistu kuusiosainen nuortensarja (Taivaansavut, Isonkallion varjo, Mikkolanmäki ampuu, Myrskyn silmä, Palavat yöt, Vahdinvaihto) kertoo turkulaisten Talvelan poikien...
Väestöennusteita on tehty jo 1930-luvulla, jolloin Viipuri vielä kuului Suomelle, mutta vain koko maan väestönkehitystä koskien. Tilastollinen päätoimisto julkaisi ensimmäisen koko maata koskevan väestöennusteen vuonna 1934. Seuraavatkin ennusteet koskivat koko maata. Ensimmäinen tilastoalueittainen väestöennuste tehtiin vasta 1964 ja kunnittainen väestöennuste 1969. Voit tutustua Suomen väestötilastoinnin historiaan Tilastokeskuksen julkaisussa Väestötilastoja 250 vuotta: katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749-1999.
Ehkäpä puhelimessa puhuessa puhuu siksi selkeämmin ja kovemmin, jos ei näe toisen eleitä ja ilmeitä, ja näin varmistaa tulevansa kuulluksi. Sanaton viestintä on isossa roolissa kun kommunikoimme. Tutkimustulokset vaihtelevat, mutta useimmat tutkivat pitävät oikeana tietona, että 70-93% kaikesta viestinnästä on sanatonta. Kyseessä voi olla myös jomman kumman osapuolen heikentynyt kuulo tai puhelimen äänenvoimakkuus tai muu ominaisuus. Hälyisessä tilassa kasvotusten keskustelu voi siten olla hiljaisempaa, kun on ehkä mahdollista lukea huulilta osa puheesta tai ymmärtää eleistä ja ilmeistä.Tässä vielä muutama linkki joihin törmäsin asiaa tutkiessani.https://www.lifesize.com/fi/blog/speaking-without-words/https://blog.kuulu.fi/...