Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
Esimerkiksi Wikipedia käyttää artikkelissaan sekä muotoa "Säyneisen" että "Säyneisten" ja googlaamalla löytyy suunnilleen yhtä paljon osumia molemmilla. Itse en löydä erityisiä perusteita monikkomuodolle. Vuonna 2002 julkaistun kirjan Höyryämättä alanimeke on "Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä". Myös paikallisten yhdistysten nimissä muoto on yksikössä, esimerkiksi Eläkeliiton Säyneisen yhdistys, Säyneisen Salpa, Säyneisen nuorisoseura jne. Paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on "Säyneis" ja se on saattanut jotkut taivuttamaan sanan monikossa.
Vuonna 1924 Kaavin pitäjästä itsenäistynyttä Säyneisen kuntaa ei enää ole, vaan vuonna 1971 se liitettiin Juankosken kuntaan, joka puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Kuopion kaupunkiin.
Heikki...
E-aineistojen käyttö edellyttää sitä, että teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku. Suomenkielisiä e-kirjoja voi lukea ja e-äänikirjoja jkuunnella joko suoraan selaimessa, mikä edellyttää verkkoyhteyttä, tai lataamalla aineiston omalle laitteelle. Lisätietoa e-aineistojen lainaamisesta voitte lukea alla olevasta linkistä. Mikäli teillä on kysymyksiä aiheesta, teidän kannattaa kääntyä suoraan Mäntsälän kirjaston puoleen.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/eaineistot
Kysymyksen runokatkelmat ovat Eeva Tikan kokoelmaan Enkeli astuu virtaan (Gummerus, 1991) sisältyvästä sikermästä Vihreä pimeys.
Säkeet "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen / kuin simpukka olisi ottanut hänet sisäänsä / ja hiertänyt helmeksi" ja "hän oli haluttava, arvokas" ovat sikermän viimeisestä runosta, joka alkaa sanoin "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen" (s. 44). Loput säkeet ovat sikermän ensimmäisestä runosta ("Ei hän ollut erilainen"): "ja pyyhkisi pois ihonalaisen autiuden" ja "Ei koskaan tarvitsisi olla toinen." (s. 39)
Hei,
Kiva, että olet pitänyt Sammon vartijoista. Timo Parvelan kirjoista elokuviksi on tehty ainoastaan Ella ja kaverit ja Ella ja kaverit 2 - Paterock. Tulevista elokuvista löytyy ennakkotietoa ainakin Suomen elokuvasäätiön (https://ses.fi/) sivuilta, josta Tukitoiminta-linkin kautta löytyy mm. käsikirjoitustukea saaneet, mikä kertoo, että aiheesta on tekeillä elokuva.
Ulkomaita Sammon vartijoiden tarina tuskin kiinnostaa, koska se liittyy niin vahvasti Suomen kansalliseen kulttuurihistoriaan. Ella-kirjojen universaalimpi lasten maailma on sen takia otollisempi aihe elokuville. Lisäksi Sammon vartijoista tulisi todennäköisesti kalliimpi leffa, riippuen kuinka paljon elokuvaan tarvitaan erikoistehosteita. Silloin se vaatii myös suuremman...
Kysyjä viittaa aikaisempaan kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-verbi-solmia-kun?language_con…
Solmimalla on aina liitetty yhteen esimerkiksi köysiä ja naruja. Todennäköisesti sopimusten solmiminenkin on peräisin tästä arkielämän konkreettisesta yhteen liittämisestä. Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen laatiman, yli 700-sivuisen Suomalaiset häätavat -kirjan perusteella ei solmujen solmimisella suomalaisissa häärituaaleissa ollut minkäänlaista sijaa. Matti Sarmelan Pohjolan häät -tietoteos ei myöskään mainitse tällaisia tapoja meikäläisessä avioliittoperinteessä.
Suomen kirjakielessä solmu on ensi kertaa mainittu nykyasussaan Jaakko Finnon virsikirjassa 1583. Agricola on Uudessa testamentissaan käyttänyt sanan toista...
Kiinteistöjen on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä (Joensuun alueen määräyksistä ks. https://www.puhas.fi/palvelut/jatehuollon-jarjestaminen/jatehuoltomaara… -> lajitteluvelvoitteet; Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset kokonaisuudessaan sivulla https://www.joensuu.fi/documents/144181/2324821/J%c3%a4tehuoltom%c3%a4%…). Nimensä mukaisesti nämä ovat määräyksiä, eivät suosituksia.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei määritellä, mitä taloyhtiön järjestyssäännöissä tulee tai saa olla (ks. esim. Furuhjelm, Nyt tuli lähtö, s. 51-52). Käytännössä järjestysmääräyksissä lienee usein kohta myös jätehuollosta, kuten käy ilmi tästä mallista: "Talousjätteet ja muut roskat on vietävä pakattuina jäteastioihin. Lisäksi on otettava...
En löytänyt kyseistä virkettä Ovidiuksen tuotannosta. Erityisen tiheällä kammalla tutkin Ars amatoria -teosta, josta voi löytää vastaavanlaisia (vaikkakin usein merkitykseltään päinvastaisia) ohjeita.
Aivan varmasti en voi kuitenkaan sanoa, etteikö kyseessä voisi olla aito Ovidius-laina. Epäilen, että kyseessä on yksi niistä lukuisista internetiä kiertävistä lentävistä lauseista, jotka on joskus virheellisesti yhdistetty kuuluisaan kirjoittajaan. Voi toki myös olla, että kääntäjä ei ole oikein onnistunut välittämään Ovidiuksen latinan hienouksia. Englanninkielinen "take something by storm" -ilmaisu viittaa voimankäyttöön (Oxford English Dictionaryn mukaan "capture a place by a sudden and violent attack". On vaikea...
Ota yhteyttä vaikka omaan lähikirjastoosi. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Voit myös käydä korvaamssa kadotetun aineiston paikan päällä kirjastossa. Mikäli on kyse uusista kirjoista, voit korvata kadonneet kirjat hankimalla uudet vastaavat tilalle.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Viimeisin tällainen kokoelmateos suomalaisista kuunnelmista, joka Finnan tietokannasta löytyy, on tosiaan tuo Solja Kievarin toimittama Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 vuodelta 1982 https://finna.fi/Record/vaski.127628. Tätä aikaisempia valikoimia löytyy kuitenkin myös, mm. Kievarin vuosien 1970-1974 kokoelma vuodelta 1976 https://finna.fi/Record/vaski.120447 ja vuosien 1975-1977 kokoelma vuodelta 1978 https://finna.fi/Record/vaski.127251, sekä Jyrki Mäntylän toimittamat kokoelmat 1952-1963 (2 osaa https://finna.fi/Record/heili.475024 ja https://finna.fi/Record/lukki.60766) vuodelta 1964, 1964-1965 vuodelta 1966 https://finna.fi/Record/rutakko.47876, Kahden vuoden äänet : suomalaisia kuunnelmia 1966-1967 vuodelta 1969 https://finna....
Topi ja Tessu - elokuva pohjautuu löyhästi Daniel P. Mannixin Kettu ja Koira romaaniin. Kirjassa ei ole tuotu esiin mihin vuoteen se sijoittuu, mutta se on julkaistu vuonna 1967.
Tällaisia tuloksia löytyi Helsinki-suklaata etsittäessä. Olisiko kyse jostakin näistä.
Makeistehdas Hellas valmisti Helsingin olympialaisten aikoihin 1952 suklaamitaleita, joissa oli kullanvärisestä alumiinifoliosta valmistetut kuoret https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM22433:51:10
Fazerilla oli myös omat suklaamitalinsa olympialaisten kunniaksi. Helsingin vaakuna oli niissä näkyvämpi.https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0033bf
Vuonna 1950 Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan. Silloin Hellas valmisti Helsingin 400-vuotisrasiaa. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000lbr
Myös tällainen Hellaksen suklaakonvehtirasia oli 400-vuotisjuhlan aikaan.https://www.finna.fi/Record/hkm....
Mäyräkoira Rillaa ei löytynyt eikä myöskään karhua, joka ajeli turkkinsa. Sen sijaan Finna-haussa mäyräkoirat ja satukirjat (miinus Pekka Töpöhäntä), on mukana B. Lindgrenin Raisu Roosa tarhassa. Voisiko olla kyse tästä mäyräkoirakirjasto, https://www.finna.fi/Record/anders.166514?imgid=1?
Lorentzen, Sven-Olof, Pikku-Mäyrä, autonkorjaaja / kert. Sven-Olof Lorentzen ; kuv. Eva Lindström ; [suom. Kaarina Kolu]. WSOY, 1986 (2005) kirjassa mäyrä ajaa turkkinsa, jotta hän kelpaisi töihin ihmisten autokorjaamolle. Voisikohan olla tästä kyse?
Tähtipokkarit-sarja alkoi ilmestyä vuonna 1990 Sanomaprintin kustantamana. Vuoden 1993 jälkeen sarjan kustantaminen siirtyi Sanoma Oy:n tytäryhtiöksi perustetulle Helsinki Medialle, joka jatkoi sitä vuoteen 1997. Vuodesta 1998 loppuun saakka (2004/2006) Tähtipokkareita kustansi Sanoman osittain omistama Egmont.
Sanomaprint julkaisi Tähtipokkarit 1-22 (1990-93), Helsinki Media Tähtipokkarit 23-30 (1995-97) ja Egmont Tähtipokkarit 31-58 (1998-2004). Numerosta 35 (1999) lähtien sarjan rinnakkaisena nimenä oli Karvinen-pokkarit. Karvinen-pokkarien numerointi noudatteli Tähtipokkarien numerointia, vaikka kaikki tähän saakka sarjassa julkaistut kirjat eivät olleetkaan Karvis-tarinoita. Jo tätä ennen sarja oli pitkään keskittynyt yksinomaan...
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin tällaisia kaksikielisiä editioita. Niiden löytäminen Helmet-haulla vaatii tosiaan hiukan kikkailua (kahden kielen sisällyttäminen kielirajaukseen vaatii AND-operaattorin käyttöä hakulausekkeessa). Alla suorat linkit hakutuloksiin. Hakutulosten joukossa on joitakin muita monikielisiä teoksia (joissa italia on yksi monista käytetyistä kielistä), mutta suurin osa niistä on juuri kuvailemasi kaltaisia kirjoja, joissa alkuteksti ja käännösteksti ovat rinnakkain. Haut on kohdistettu tässä kaunokirjallisuuteen, koska tietokirjallisuuden sisällyttäminen hakuun toisi mukaan oppikirjat ja sanakirjat.
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja suomi
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja...
Olisikohan kyseessä Anton Tšehovin novelli Тина (suom. Lieju), josta on kaksi suomennosta. Lieju-nimistä novellisuomennosta ei Tšehovin tuotannosta löydy.
Matti Lehmonen suomensi Тина-novellin vuonna 1945 ja antoi sille nimeksi Susanna Moisejevna. Novelli sisältyy Lehmosen suomentamien novellien kokoelmaan Valittuja kertomuksia ja novelleja 1.
Juhani Konkka suomennoksessa novellin nimi on Susanna. Konkan suomennoksen voit lukea teoksista Anton Tšehov: Valitut novellit 1. (1959) ja Kirjavia kertomuksia (1969).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4298
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=151
https://en....
Laulun nimi on Onneni, mutta se tunnetaan ehkä paremmin alkusanoillaan: Mitä minä teen tälle onnelleni. Canto-kuoro levytti kappaleen vuonna 1971.
Laulun sanat löytyvät nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Käkisalmelta : Erkki Melartinin kokoelmista (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1983). Nuottia on ainakin Rovaniemen kirjastossa, josta sen voi saada kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa asioimalla.
Levyn tiedot Ylen Fono tietokannassa.
Nuotin tiedot Lapin kirjastojen tietokannassa.
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings
