Supisuviaika tarkoittaa keskikesää. Löysin Kielitoimiston sanakirjasta sanan supisuomalainen, jonka merkitys on aito, täysin suomalainen. LInkki sanakirjaanSupisuvi on sillä perusteella aito, täysi kesä.
Ihminen itkee erityisen paljon elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana, mutta aikuiseen verrattuna lapsi itkee runsaasti tämän jälkeenkin. Keskeisenä psykologisena syynä tälle pidetään sitä, että lapsi ei ole vielä kykenevä käsittelemään tai kommunikoimaan kokemiansa epämiellyttäviä tuntemuksia muilla tavoilla. Monet tutkijat ovat myös argumentoineet, että lapsen itkulla on ollut keskeinen evolutiivinen tehtävä ihmislajin historiassa, sillä aikuisella näyttää olevan erityinen psykologinen herkkyys lapsen itkulle, mikä saa aikuisen keskittämään huomionsa itkevän lapsen hoivaamiseen.Lähteitä:Nieminen, Sanna (8.5.2024): Vauvan itkuisuus ja rauhoittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.terveyskirjasto.fi/osv00008Campbell, John (19...
Islantilaisten nimien aakkostaminen hyllyyn etunimen perusteella johtuu siitä, että harvalla islantilaisella on virallisesti sukunimeä. Islantilaiset nimet koostuvat pääasiassa pelkästä etunimestä ja "isännimestä", joka kertoo kenen tyttö (-dóttir), poika (-son) tai lapsi (-bur) kyseinen henkilö on. Lisätietoja islantilaisista nimistä voit lukea Kielikellon nettisivuilta sekä vuonna 2019 julkaistusta Ylen artikkelista Islannin nimilain muutoksesta.
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina...
Tiurun sairaalan historia vaikuttaa aika sekavalta vuoden 1941 osalta. En onnistunut löytämään mainintoja siviilipotilaista.Tietoa 43. sotasairaalasta jatkosodan aikana: https://sotapolku.fi/sotapolut/43.-sotasairaala-joutseno/Rauhan sairaala ja Tiuruniemen parantola Kansallisarkistossa: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=410266529Uutinen Laatokka-lehdessä 10.9.1941 Tiuruniemen parantolasta, ks. linkki.
Toni Nieminen ylitti ensimmäisenä mäkihyppääjänä 200 metrin rajan Sloveniassa Planican lentomäessä maaliskuussa 1994. Hypyn pituus oli 203 metriä.Lähde: Urheilutieto: urheilun vuosikirja [16], Vuosi 1995 (1995)
Kaiketikin 50-luvulla: "'Mehän emme täällä Karkkilassa pääse pakoon alati laajentuvaa pääkaupunkia', hahmotti kauppalansihteeri Veikko Vainikainen syksyllä 1954 uuden Porintien avaamia näkymiä. Ensimmäinen työläisvuoro ajoi jo silloin Karkkilan linja-autoasemalta Helsinkiin, -- ". (Seppo Aalto & Kimmo Rentola, Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven entisen Pahajärven ihmisten historia)
Kysyin tätä julkisen sanan neuvostolta.
He vastasivat:"Journalistin ohjeessa 7 todetaan ”Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”.
Ohjetta on täsmennetty periaatelausumassa lainaamisesta:https://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/
Neuvosto on tulkinnut näitä ohjeita päätöksissä, joita voit hakea nettisivuiltamme esimerkiksi haulla JO 7 tai hakusanalla lainaaminen."
Linkin periaatelausumana:" Neuvoston kanta: Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.
Kun verkossa julkaistaan toisen työtä...
Hei!
Ilmeisesti kyseessä on Suzukin venemoottori. Suzukilla on jo 1980-luvulta lähtien sarjanumeron ensimmäinen numero kertonut vuosimallin viimeisen numeron, eli tässä tapauksessa vuosiluku päättyy numeroon 8. Vuosi voi siis olla 1988 tai 1998. Tämän sivuston mukaan: https://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt40.asp vuoden 1998 malleissa sarjanumerot lähtevät numerosta 04003-820016 ylöspäin, joten sen mukaan vuosi olisi 1998. Myös värikoodi kertoo vuosimallista (https://www.marinshopen.se/motorguiden/faststall-arsmodell/suzuki), joten siitä olisi mahdollista saada lisävarmistusta. Varmimman tiedon saat kuitenkin ottamalla yhteyttä Suzuki-maahantuojaan tai sen jälleenmyyjään, joiden yhteystiedot löydät...
Voisikohan kyseessä olla Merja Jalon Aavehevonen? Kirjasampo.fi -sivuston mukaan kirjassa on juuri suolla näkyvä aavehevonen. Tässä linkki kirjan tietoihin. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud679df5f-9480-4ea4-bb80-f….
Valitettavasti Kirjasammossa tai Helmet.fi:ssä ei ollut kansikuvaa, mutta esimerkiksi Goodreads.com:issa kansikin näkyy https://www.goodreads.com/book/show/10145146-aavehevonen
Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo...
Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan. Näistä epävirallisista valinnoista on tietoa tarjolla melko hajanaisesti: jotkut kunnat mainitsevat niitä kotisivuillaan, toiset eivät. Joidenkin lähteiden mukaan maitohorsma on Kemijärven nimikkokasvi (ks. esim. http://wikikko.info/wiki/Luontotunnukset).
Maitohorsma on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka (ks. esim. Etelä-Pohjanmaan liiton sivut: https://epliitto.fi/etela-pohjanmaa/maakuntatunnukset/).
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,...
Kappaleesta "Beautiful in the Rain" tai sen suomennoksesta "Kolmatta linjaa takaisin" löytyy nuotteja useista nuottikirjoista. Näihin kuuluvat Suuri toivelaulukirja 6, Suuri pop-toivelaulukirja 5 ja Suuri iskelmätoivelaulukirja.
Tästä näet kyseiset nuottikirjat ja niiden saatavuuden alueesi kirjastoissa.
Howard Thurmanin sitaatti on peräisin Gil Bailien kirjasta Violence Unveiled (1994). Bailie väitti kirjassa kuulleensa Thurmanin sanoneen tähän tapaan vuonna 1974. Em. kirjan vuoden 2000 painos löytyy mm. Varastokirjastosta ja se on saatavissa kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. Kirjaa ei ole käännetty.
Alkuperäisessä muodossaan sitaatti oli tällainen:
"Don’t ask yourself what the world needs. Ask yourself what makes you come alive, and go do that, because what the world needs is people who have come alive."
Lähde
Quote Investigator
https://quoteinvestigator.com/2021/07/09/come-alive/
Osoitteessa Helsinginkatu 1 (Vaasanhallin yläkerta) toimi Kappahalli-niminen tehtaanmyymälä ainakin 1970-luvulla. Yritys mainosti turkkeja Helsingin Sanomissa useasti ilmoituksillaan. Myös nahkatakkeja ja turkislakkeja oli kaupan. Ilmeisesti valikoimaan kuului kyllä muutakin vaatetavaraa.
Olisiko tämä sitten ollut muistelemasi yritys? Ilmoitusten perusteella ei selviä valmistettiinko turkikset paikan päällä vai oliko varsinainen tuotantotoiminta jossakin muualla.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakoneen haku.
Levyn kannen naishenkilöt ovat yhtyeen kiertueilla mukana olleet tanssitytöt Mari Hatakka ja Tiina Isohanni.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5829050
Topin itsensä lisäksi kannessa on ulkonäön perusteella hyvin todennäköisesti bändin tuolloinen komppikitarsti Hans Etholén.
Tarkoittanet Jevgeni Jevtušenkon runoa Rakeita Harkovissa. "Rakeita sataa Harkovissa, rakeita suuria kuin rypäleet..." Se löytyy Jevtušenkon koottujen runojen kokoelmasta nimeltä "Runoni". Teos on saatavissa useista helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1319415__Srunoni__Orightr…
Taloudellinen riippumattomuus vaikkapa aviomiehistä on varmisti ollut merkittävä askel naisten oikeuksissa, mutta merkittäviä asioita on luonnollisesti ollut muitakin, eikä niiden järjestykseen paneminen liene mahdollista tai tarpeellistakaan.
Naisten oikeuksien paranemisen voisi paremminkin nähdä kehityskulkuna, jossa yhden askeleen ottaminen on edellyttänyt aiempia askeleita. Naisten työelämään siirtymistä edesauttoi - tai kenties oli välttämätöntä - koulutustason nousu, naisten näkeminen muunakin kuin kotiäiteinä, päivähoitomahdollisuus, ajatus siitä että miehetkin voisivat osallistua kodin- ja lastenhoitoon etc.
thl.fi. Tasa-arvon edistysaskeleita.
yle.fi. Kun naisen rooli muuttui 60-luvulla, alettiin väitellä ehkäisystä...
Ihan täysosumaa tähän aiheeseen en löytänyt, mutta alla kuitenkin joitakin ehdotuksia, joita voit tutkia osuisivatko tarkoitukseesi.
Lassi Nummi: Kaikki elämän valo : runot 1996-2007, s. 44 Miten mielelläni ja s. 53 Lupatarkistus
Lassi Nummi: Runot 1947-1977, s. 50 Mutta kun olen runoniekka...
Runo kasvaa maasta : valikoima kilpailurunoja, s. 99 Isäni runot ja s. 180 Yrittäjyys
Runoräppänä, s. 78 En mie kehtois kaiken aikoo ja Voi noita nykyrunoja!
Mirkka Rekola: kokoelma Virran molemmin puolin, s. 595 (myös Valekuun reitti -teoksessa)
Gösta Ågren: Vuosisadan ilta, s. 69
Lisäksi Sitaattimestarin muistelmat -teoksessa on kirjoittamisesta ja kirjailijuudesta omat lukunsa.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa...
