Matti Huurre kertoo kirjassaan Kivikauden Suomi (Otava 2001) sivulla 192 seuraavasti: "--- Suomenlahden eteläpuolella, josta vasarakirveskansa tänne tuli, pidettiin jo nautakarjaa, lampaita, vuohia ja sikoja. Eläinten kuljetus meren yli on tuskin ollut ongelma, sillä veneet, joilla ihmiset pystyivät ylittämään meren, olivat varmasti riittävän kookkaita ainakin pienkarjaa ja vasikoita varten." Näin ollen voidaan olettaa, että sika on tunnettu Suomessa jo kivikaudella. Varmoja luulöytöjä on ainakin rautakaudelta (Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 188).
Siasta ja sian historiasta löytyi pari erittäin hyvää kuvakirjaa, joista voi olla apua:
- Kotieläinten villi elämä (Stefan Casta - Staffan Ullström, Tammi 1998);
- Svin är...
Miisa-nimellä ei kalenterissa ole nimipäivää. Suomalaiset etunimikirjat eivät mainitse Miisa-nimeä. Sen sijaan muodon Misa ne esittelevät. Eero Kiviniemen kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (1982) kerrotaan Misa-nimeä käytetyn sekä miehen että naisen nimenä. Kirjassa Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) nimi Misa on lyhentymä Misaelista, lisäksi se on Mikaelin, Mischan ja Miskan kutsumamuoto. Nimipäiväksi Misalle ehdotetaan Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa 29.9.
Hei,
Löysin haastattelun, jonka mukaan uusi kirja on työn alla. Kirja kulkee kahdessa aikatasossa (1800- ja 1960-luvuilla), ja kertoo naista, joka muuttaa Englannista Yhdysvaltoihin). Suon villiä laulua hän kirjoitti kymmenisen vuotta, mutta tämä valmistunee lyhyemmässä ajassa. Hän on myös kirjoittanut miehensä kanssa muutamia muistelmakirjoja (Cry of the Kalahari, The Eye of the Elephant, Secrets of the Savanna). Odotellaan, milloin kirja valmistuu (jos valmistuu). Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan Suon villin laulun suosion siivittämänä.
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy...
Messinkiesineiden muodot usein lainattiin usein hopeaesineistä. Messingin ajoittaminen on vaikeaa Mestari- ja vuosileimoja ei vaadittu merkittävän messinkiin kuten hopea- tai tinaesineisiin.
Sitäpaitsi momien esineiden muodot pysyivät samoina jopa vuosisadankin ajan, mikä edelleen vaikeuttaa esineiden ajoittamista. Vasta 1800-luvulla alkoivat jotkut valmistajat esim. Skultunan tehdas Ruotsissa, leimata tuotteitaan. ( Keräilijän käsikirja, 1977 s. 24-25.)Suomessa olevan 1800-luvun esineistön huomattavimmat tuottajat olivat Fiskars ja edellä mainittu Skultuna. Englantilainen Edvard Hill toimi Fiskarsin tehtaalla 1840-1862. Hän käytti leimaa Hill Fiskars 11. Leimasarjan numero merkitsee Fiskarsin hinnastossa esiintyvää tuotenumeroa....
Runon tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Teksti löytyy useammankin hautaustoimiston nettisivujen muistokirjoitusten joukosta, mutta ilman tietoa tekijästä.
Jos kirja on matkalla Helsingin sisällä takaisin omistajakirjastoon eikä siinä ole varauksia, kirjan palautumiseen menee luultavasti muutama päivä. Mikäli kirja on tulossa takaisin Helsinkiin Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, matkassa kestää luultavasti jokunen päivä enemmän kuin Helsingin kirjastosta toiseen palautuvalla kirjalla. Matkan kesto riippuu toki siitäkin, kuinka kauan kirja on jo ehtinyt olla matkalla, kun sen huomaa olevan matkalla-tilassa. Useimmat kirjat lienevät perillä 2–5 päivän kuluessa.
Täysin varmasti kirjojen siirtymiseen liittyvää aikaa ei pysty sanomaan, koska kirjat saattavat toisinaan mennä vääriin kirjastoihin, jolloin aikaa tuhrautuu enemmän. Myös suuret kirjakuormamäärät voivat hidastaa kirjojen liikettä,...
Seniori- ja vanhustyötä käsittelevien kirjojen määrä on kasvamassa, joten useista eri näkökulmista kirjoitetuista teoksista alkaa olla tarjontaa. Mainitsen tässä neljä esimerkkiä, joissa kaikissa on lähtökohtana virikkeiden antaminen ja toimintaan kannustaminen. - Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa -niminen kirja vuodelta 2003 sisältää sekä teoriaa että ammattikäytäntöä. Etenkin loppupuolella käsitellään erilaisia taidemuotoja elämän rikastuttajina ja virikkeitä antavina toimintamuotoina. - Kirsti Koivulan Säpinää syksyyn : ohjaajan kirja vuodelta 2003 on tällä hetkellä käsiin saamistani teoksista parhaiten kysymykseesi vastaava. Se on kolmas ja viimeinen osa sarjasta, jossa käydään läpi vuoden päivät: merkki-, teema- ja...
Amelie tarkoittaa samaa kuin suomalainen nimi Amalia. Nimen alkuosana on vanhentunut sana "amal" työ, taistelutyö. Nimi on alkuaan goottilainen.
Isadora (Isidor)tulee Kreikan kautta egyptiläisestä Isis- jumalattaresta ja merkitsee "Isis-jumalattaren lahja".
Kummallakin nimellä palvottavia pyhimyksiä on roomalaiskatolisessa kirkossa.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Leppäkertun pilkkujen määrä ja väritys määräytyy lajikohtaisesti: kullakin leppäkerttulajilla on omanlaisensa pilkkumäärä. Löydät helposti lisää tietoa asiasta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla leppäkertut:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4kertut
Viivi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Viivi on ollut tavallinen nimi, mutta erityiseen suosioon se on noussut 1980-luvulla.
Lähteenä käytetty Vilkuna: Etunimet
Rahamuseon rahanarvolaskurin
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
mukaan 66,80 markkaa.
Vuosi oli vähän ongelmallinen, sillä Suomen markka devalvoitiin roimanlaisesti lokakuussa 1967.
Tilastollisen vuosikirjan 1967 mukaan 100 Ruotsin kruunun arvo Suomen markkoina oli tammikuun - syyskuun viimeisinä päivinä 62,41 - 62,61 markkaa, mutta lokakuun - marraskuun viimeisinä päivinä 80,90 - 81,21 markkaa.
Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Niklas: katso
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0a92…
Voit tulostaa Kirjasto 10:ssä asiakaspäätteiltä. Omalta läppäriltä voit tulostaa PDF-muotoisia tulosteita.
Jos et ole vielä käyttänyt itsepalvelutulostusta missään kirjastossa, saat viisi ensimmäistä tulostetta ilmaiseksi. Sen ylimenevistä tulosteista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
Mobbilitulostuksesta kerrotaan HelMet-sivustolla seuraavasti:
Itsepalvelutulostus mahdollistaa pdf-tiedostojen tulostamisen kätevästi omalta laitteelta, esim. läppäriltä tai älypuhelimesta, vaikka kotoa.
Omalta laitteelta tulostaminen vaatii kirjautumistunnuksen, jonka voit luoda osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi viestin tilin vahvistamisesta.
Kirjauduttuasi palveluun voit aina lähettää...
Mainitsemaasi teosta ei löydy kirjastojen kokoelmista, mutta erilaisia Mercedes-Benz korjausoppaita kyllä löytyy.
Esimerkiksi Mercedes-Benz C180, C200, C220, C230 & C250 1993-2000 bensiini- ja dieselmallit : korjausopas, ISBN 952-5089-66-5 ja Mercedes-Benz : E-sarja 1995-2002 : bensiini- ja dieselmallit : korjausopas, ISBN 952-472-015-9 löytyvät HelMet-kirjastoista. Lisää korjausoppaita ja muuta Mercedes-Benz-kirjallisuutta löydät HelMetin www.helmet.fi aihehausta hakusanalla mercedes-benz. HelMetistä löytyy myös Tekniset arvot 2001 : henkilö- ja pakettiautot 1992-2001, viritys ja päästörajat, huoltotarkistukset, säädöt, voiteluaineet ja täyttötilavuudet, polttoainejärjestelmät, kiristysarvot, jarruosien mitta-arvot,...
Syöpätautien hoitomenetelmistä ja hoitojen hinnoista saat parhaiten
tietoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpätautien klinikalta http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,969
Syöpäjärjestöt tarjoavat neuvontaa ja tietoa syövästä ja sen eri hoito-muodoista http://www.cancer.fi/
Suomen kansallisbiografian verkkojulkaisun Adof Ivar Arwidssonista kertovassa artikkelissa kerrotaan, että tämä lause on "epähistoriallinen ja perustuu J. V. Snellmanin 1861 esittämään kärjistykseen Arwidssonin poliittisen ajattelun ytimestä." Artikkelin mukaan lause kuuluu näin: "ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia".
Kansallisbiografian artikkelit ovat vapaasti luettavissa yli 120:ssä julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[Osa artikkeleista on kokonaan vapaasti luettavissa, mm. tämä artikkeli Arwidssonista:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/...
Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja)
Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary
Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon
Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002
Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
Lehtikuusen siemenet kypsyvät syksyllä ja alkavat varista seuraavan vuoden maaliskuulla. Variseminen keskittyy touko-kesäkuulle, mutta voi jatkua syksyyn asti.
Siemenet voi kylvää joko syksyllä tai keväällä, mutta keväällä kylvetyt tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen. Lehtikuusen lisääminen kylvämällä on epävarmempi tapa kuin sen lisääminen istuttamalla taimia.
Siementen kypsyminen: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsanjalostus/metsanjalostus-puulajeittain
Lehtikuusen kylväminen: https://www.meillakotona.fi/kysymykset/lehtikuusen-siemenlisays
Lisää tietoa lehtikuusen kylvämisestä ja siemenistä: https://siemenforelia.fi/siemenet/lehtikuusi/
Katso myös:
Rantala, Satu: Lehtikuusen kasvatus ja...
