Saat kirjastokortin kotipaikkasi kirjastosta. Ota kuvallinen henkilötodistus mukaan. Yleensä kortin voi saada myös muiden kuntien kirjastoon, kun menee sen henkilökohtaisesti hakemaan.
Kirjoja ei voi lainata ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Monissa kunnissa voi lainata myös, jos kortti on unohtunut kotiin, jos lainaajatiedot löytyvät kirjaston tietokannasta. Mukana on kuitenkin oltava henkilötodistus.
Kirjastoilla on säännöt, joista löytyvät mm. kirjastokorttiin liittyvät asiat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjastokorttiasiat löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Ihahaa löytyy Laura Latvalan runokirjasta Pikku-Marjan eläinkirja ja kuuluu seuraavasti:
Ihahaa, ihahaa,
hepo hirnahtaa.
Ihanaa,ihanaa
onhan ratsastaa.
Juokse,hepo, hiljaa,
kannat pikku Siljaa.
Kanna kotiin saakka
kevyt, kallis taakka.
Toivottavasti tarkoitit tätä runoa!
Kirjailija ja toimittaja Elina Karjalainen (1927 – 2006) ei ole muusikko ja lauluntekijä J. Karjalaisen äiti.
Elina Karjalaiselle ja hänen puolisolleen pianotaiteilija ja lakimies Pentti Karjalaiselle syntyi kolme lasta, Jussi (1950), Pertti (1954) ja Outi (1960).
J. Karjalainen (Jukka Tapio Karjalainen) syntyi vuonna 1957. Hänen lähisukulaisistaan on kysytty palvelussamme ennenkin, mutta tietoa ei juuri löydy. Muusikko halua pitää yksityiselämänsä piilossa julkisuudelta. Vanhasta vastauksesta käy kuitenkin ilmi, että J. Karjalaisen isän nimi on Erkki. Äidistä ei ole saatavana tarkempia tietoja.
http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7614
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=092f81dd-7de0-410…
Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit lainata HelMet-kirjastojen aineistoa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen, esim. ajokortin tai passin. Sen sijaan pelkästään muistamalla ulkoa kirjastokortin numeron ja pin-koodin et pysty lainaamaan.
Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.
http://www.stanford.edu/group/stanfordbirds/t...onogamy.html
http://news.softpedia.com/news/Monogamy-is-an...-42006.shtml
http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/...27084621.htm
Barash, David P: Deflating the Myth of Monogamy. Chronicle of Higher...
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanan ekonomi merkitykseksi ’kauppakorkeakoulussa määrätutkinnon suorittanut henkilö’. Sanan ekonomisti merkitykseksi puolestaan kerrotaan ’taloustieteilijä; myös yrityksen, laitoksen tms. talousasiantuntijasta’. Ekonomisti on siis tuon määritelmän mukaan yleisempi talousasiantuntija, joka ei ole välttämättä valmistunut juuri kauppakorkeakoulusta.
Vitsi on kerrottu toisenlaisessakin muodossa, jossa se on ymmärrettävämpi. Kysy.fi:n osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-vitsin-mukaan-ekonomin-ja-ekonomistin-… löytyvässä vanhassa vastauksessa on kerrottu se ja mahdollisia selityksiä.
Alissa on Alicen ja Alician englanninkielinen muunnos, josta viitataan Aliisaan. Aliisan nimipäivä on 14.7. Aliisan kerrotaan olevan suomalainen muunnos ranskalaisesta nimestä Alice, joka voi pohjautua moniin nimiin: germaaniseen Adalheidiin, kreikan Aleksandraan tai Alethiaan (uskollinen) tai hebrean Elisabetiin. Alice ja sen muunnokset ovat suosittuja nimiä monissa maissa, esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa sekä kirjallisuudessa: Liisan seikkailut ihmemaassa on alun perin Alice in Wonderland. Alisa ja Alice ovat Aliisan muunnoksia. Israelissa Aliza tarkoittaa iloa.
Suomessa Aliisasta on käytetty myös samoja kutsumamuotoja kuin Elisabetista: Liisa, Liisi, Lissa, Lissu, Liisukka, Lissukka, Lispe, Lispetti, Lipa, Lipe, Lippa ja Lilli,...
Jari P. Havian ja Pentti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1988) opastaa kansainvälisestä liputtamisesta seuraavasti:
"Suomessa noudatetaan periaatteessa kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipullemme. Siksi Suomessa isäntämaan lippu ei ole muita lippuja suurempi. Eri maiden lippujen korkeus- ja pituussuhteet vaihtelevat. Lipun koko määräytyy siten, että lipun salkoreunan korkeus on kaikilla lipuilla sama. Lippusalot ovat rivistössä saman korkuisia. Isäntämaan lippua ei aseteta muita korkeampaan salkoon."
"Yleisessä liputuksessa eri maiden lipuilla...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla nainen on varmoja etymologisia vastineita kautta itämerensuomen, esimerkiksi karjalan, vepsän ja viron naine, vatjan nain ja liivin nai. Sana on johdos samasta vartalosta, joka esiintyy verbissä naida. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanalla on vastineita myös ugrilaiskielissä, esimerkiksi mansin naj "rouva, jumalatar, ruhtinatar" ja hantin samaa merkitsevä näj ja sanavartalon suomalais-ugrilaiseksi asuksi on rekonstruoitu naje. Tätä on arveltu johdokseksi kantauralilaisesta, alkuaan indoeurooppalaisesta vartalosta näxi-. Kuten verbi naida, myös nainen on esiintynyt kirjakielessä Agricolasta alkaen. Vanhimmassa kirjakielen muodossa nainen oli kuitenkin harvinainen...
Tove Janssonin seuran sivuilla oli lista Janssonin tuotannosta, teoksia on suomennettu yleensä muutama vuosi alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Muumikirjathan ovat itsenäisiä, ja ne voisi lukea alla olevassa (vanhimmasta alkaen) tai muussa järjestyksessä. Lisäksi on esim. Sami Malilan muumikirjoja, mutta olen jättänyt ne pois, koska ne eivät ole alkuperäisiä.
Muumit ja suuri tuhotulva
Muumipeikko ja pyrstötähti
Taikurin hattu
Muumipapan urotyöt
Kuinkas sitten kävikään?
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Kuka lohduttaisi nyytiä?
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Muumilaakson marraskuu
Vaarallinen matka
Outo vieras Muumitalossa
Hyvää muumisyksyä!
Lähteet:
http://www.tovejanssonseura.fi/etusivu/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tappava veren alkoholipitoisuus on keskimäärin 4 promillea. Alkoholiin tottumattomilla ja esim. vanhuksilla kuolettava pitoisuus voi olla vain 3 promillea. Alkoholistit sietävät tavanomaista paljon suurempia pitoisuuksia. 4 promillen humalan esim. n. 70-kiloinen mies saa 22 annoksesta alkoholia. Yhdellä annoksella tarkoitetaan 12 grammaa puhdasta alkoholia, joka on esim. pienessä pullollisessa keskiolutta tai 12 cl:ssa mietoa viiniä.
Kertajuomisen vaikutuksista lisätietoa esim. päihdelinkistä:
http://www.paihdelinkki.fi/kuinka-paljon/humala
Promillemääristä tietoa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/paihteet_ja_riippuvuus/ukk
Siihen, mikä on kuolettava määrä alkoholia koko elämän...
Tästä perinnesävelmästä, jonka alkuperäinen nimi lienee Krinitsa, on paljon erilaisia nuotinnoksia, mutta ilmeisesti vain yksi sovitettuna sekakuorolle.
Tämä sovitus löytyy Urpo Rauhalan toimittamasta Harri Nemlanderin kokoelmasta "Sävellyksiä ja sovituksia sekakuorolle" (Nurmijärven musiikkiopisto, 1998) nimellä Krinjitsa. Tämä nuotti löytyy ainakin Nurmijärven pääkirjaston kotiseutukokoelmasta, mutta koska sitä ei lainata, täytyy käydä paikan päällä tai pyytää kopiota. Kirjaston puhelinnumero on 040 317 2500 ja sähköpostiosoite kirjasto@nurmijarvi.fi.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sopivaa runoa ei todellakaan ole helppo löytää. Tällaisista kirjoista voisi kuitenkin olla apua:
Ahokainen, Ester: Saderatsut, s. 32 (Sateenkaarikeiju)
Kantola, Kaisa: Kokkaviisas laiva, s. 62, 48
Keijut. Antologia runoa ja proosaa.
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset.
Viimemainitussa on esim. Elsa Beskowin runo (s. 128):
Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/
pitkin kultasiltaa, jonka Kuuhut loi./
Ei ole mitään ihanampaa kuin nuo hiljaiset/
sädehtien tanhuavat usvan tyttäret./
Lasten kiikkulaudalle he eilen saapuivat/
ja keiju on kuin henkäys, vaan lapset tomerat./
Vain kaksi oli lasta ja monta keijua,/
mutta maahan lapset jäi, sai keijut leijua./
Hammaskeijusta löytyy kirja, jonka on kirjoittanut Bärbel Spathelf: Harjaa...
Luomi syntyy kun runsaasti melaniinia sisältäviä pigmenttisoluja syntyy liikaa ja kasaantuu yhteen paikkaan. Karvan kasvualue on karvasipulissa. Siihen työntyvässä sidekudoksisessa hiusnystyssä on pieniä verisuonia, jotka ravitsevat karvasipulin jakautuvia soluja. Karva saa värinsä kasvupisteessä olevien melanosyyttien melaniinista.
Pigmentaatio on ihon, karvojen ja silmien värikalvon väri, joka johtuu väriaineista eli pigmenteistä. Tärkein pigmentti on pigmenttisolujen (melanosyyttien) tuottama melaniini. Melaniinipigmentit vaihtelevat väriltään kellertävästä tummanruskeaan. Auringonvalo stimuloi melaniinipigmentin muodostusta.
Tumma melaniinipigmentti aiheuttaa karvojen tumman tai mustan värin, punainen melaniinipigmentti punaisen tai...
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa
http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Milenan alkuperästä on eri tulkintoja. Milena on johdosnimi slaavilaiselle Mila-nimelle, joka tarkoittaa herttaista tai suloista. Muita johdoksia ovat mm. Miila, Milina, Milana ja Milja. Englannissa puolestaan Milena on sisarnimi Milesille (alkuaan pojannimi Milo). Lähteet: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (1999), Riihonen, Eeva, Mikä lapselle nimeksi (1992) ja Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007).
