Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat...
Sipulikasveiksi voidaan kutsua kaikkia sipulin kasvattavia kasveja. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kukkivat sipulikasvit kuten liljat, tulppaanit ja amaryllikset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipuli_(kasvinosa)
https://puutarha.net/artikkelit/sipuli-ja-mukulakasvit/
https://en.wikipedia.org/wiki/Bulb
Syötäviä sipulikasveja ovat laukkojen (Allium) sukuun kuuluvat kasvit. Näitä eri sipulilajikkeita hyödynnetään ruoanlaitossa. Niitä esiintyy luonnonvaraisina pääosin pohjoisen pallonpuoliskon eri alueilla lauhkeilla seuduilla. Monien syötävien sipulilajien arvellaan olevan kotoisin Länsi- ja Itä-Aasiasta. Wikipedia mainitsee esimerkiksi Iranin, Pakistanin, Keski-Aasian maat ja Kiinan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasipuli...
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Samankaltaisia teoksia voisivat olla esimerkiksi:Laura Lehtola: TakapenkkiSoili Pohjalainen: KäyttövehkeitäSoili Pohjalainen: ValuvikaMoa Herngren: Ruotsalainen avioliittoNina Lykke: Ei ei ja vielä kerran eiNina Lykke: Kohonnut riskiNina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaaAnne Tyler: ÄkäpussiBeth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalleGail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42).
Siiri Enorannalla ei näytä olevan muita aktiivisia sosiaalisen median tilejä kuin hänen Goodreads-profiilinsa. Goodreads on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat lisätä kirjoja henkilökohtaisiin kirjahyllyihinsä, arvostella kirjoja ja saada niistä suosituksia sekä keskustella kirjoista muiden käyttäjien kanssa.Jos haluat pysyä ajan tasalla Siiri Enorannan uusimmista teoksista ja muista päivityksistä, suosittelen seuraamaan hänen Goodreads-profiiliaan tai vierailemaan hänen virallisilla kotisivuillaan.Lähteet:Siiri Enoranta kotisivu: https://siirienoranta.com/Siiri Enoranta Goodreads: Siiri Enoranta (Author of Kesämyrsky)
Jari Vuorelta löytyy yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta useita teoksia. Tosin en osaa sanoa, ovatko kaikki saman Jari Vuoren teoksia - asia selviää sinulle varmasti, kun katsot kirjojen sisältöä. Lehtiartikkeleita löytyy sekä Aleksi- että Arto-tietokannoista. Lähetän sinulle sähköpostin liitteenä tekemieni hakujen tuloslistat. Näihin tietokantoihin on pääsy kaikkien kirjastojen hakukoneilta, joten pystyt myös itse tekemään samat haut. Maakuntakirjastojen tilanteen näet Frankista (monihaku.kirjastot.fi).
Irma Salmen teos Pienokaisten kesäpäivä on vuodelta 1949 ja siitä on otettu toinen painos vuonna 1953. Kirja on nykyään harvinainen, sillä sitä ei ole lainattavissa missään Suomen yleisistä kirjastoista. Muutamat kirjastot (Pasila, Kansalliskirjasto ja Turku) omistavat kirjan, mutta kirja ei ole lainattavissa. Kaukolainamahdollisuutta voimme tiedustella ainoastaan Lastenkirjainstituutista, mikäli haluat vain lukea kirjaa.
Mutta jos etsit kirjaa omaksi, en valitettavasti löytänyt kirjaa internet- antikvariaatista, Antikka.net –palvelusta. Siihen, onko kirjaa enää missään myynnissä, ei ole suoraa vastausta, sillä asiaa tulisi tiedustella antikvariaateista ympäri Suomea.
Newsweek ei näytä enää tulevan painettuna versiona mihinkään HelMet-kirjastoon. Sen sijaan HelMet-kirjaston asiakkaana voit lukea sen omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi Zinio-lehtipalvelun kautta.
Ohjeet ja kirjautumislinkin e-lehtipalveluihin löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Tv-sarjaa Gränsfall ei löydy Suomen kirjastoista dvd:nä eikä vhs:nä. IMDb:ssä http://www.imdb.com/title/tt1146195/ ei mainita, että dvd tai vhs olisi olemassa. Yle Areenassa sarja on ollut katsottavana, mutta sillä ei enää ole katseluoikeuksia. Yle Fem kanavalle voi laittaa toiveen, että näyttäisivät sarjan uusintana http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle .
Kyseinen, pääkaupunkiseudulla ainoa boxi osoittautui valitettavasti kadonneeksi.
Tiedoksi, että hankintatoivomuksen voi tehdä seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Selma Lagerlöfin Meli Gerda Tirenin kuvittamana vuodelta 1909 löytyy kyllä Frank-monihaulla joistakin kirjastoista. Jos haluatte kaukolainata teoksen jättäkää kaukolainapyyntö lähimpään kirjastoon. Useimmissa kirjastoissa teos on saatavana vain lukusaliin luettavaksi. Jos haluatte ostaa kirjasen omaksi, sitä löytyy esim. pohjoismaisesta verkkoantikvariaatista Antikvariat.net http://www.antikvariat.net/get/search.cgi?post alkaen 13 euroa.
Hei!
Ensinnäkin turvallisuustiedote
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=341209&contentla…
Jos kuitenkin matkailette niin kannattaisi kysellä tietoja paikallisista matkailutoimistoista ja kirjastoista.
Tässä lisäksi muutama linkki:
http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=turkki
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2194944__Sturkki%
20matkaoppaat__Ff%3Afacetcollections%3A13%3A13%3AE-kirjat%3A%3A__P0%2C15__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt Tämä on e-kirja joka edellyttää Helmet-kirjastokorttia ja siinä olevaa pin-koodia
Olisi olemassa kirjakin nimeltään Kaakkois-Turkki (2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaakkois-turkki__Orightresu… jos saisitte sen jotenkin sinne...
Materiaalin täytyy olla stl-tiedostomuodossa. Alla linkki Helmet-sivulle, jossa lisää tietoa kirjastojen 3D-tulostuksesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Sähköpostien lähettämisessä saattaa toisinaan olla häiriöitä, mutta ne ovat poikkeustilanteita, eivätkä siis selitä sitä, jos sinulle on toistuvasti jäänyt saapumatta ilmoituksia.
Jonkin verran lähetettyjä ilmoituksia tietysti aina palaa takaisin perille saamattomina, kirjastosta riippumattomista syistä. Tavallisimmat syyt ovat:
- roskapostisuodatin lajittelee viestit roskapostiksi
- postilaatikko on täynnä
- automaattiset poissaoloviestit
- väärä sähköpostiosoite
Helmet-ohjeissa opastetaan seuraavasti:
”Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja...
Jos kirjastokorttisi on fyysisesti huonossa kunnossa, se vaihdetaan missä tahansa HelMet-kirjastossa uuteen maksutta. Asiaa on turha lykätä, vaikka laitteet koodin vielä lukisivatkin. Kuvauksen perusteella vanha kortti on tullut tiensä päähän. Modernit kortit ovat kestäviä, mutta eivät ikuisia.
Heikki Poroila
Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa:
Hanna Kauppinen: Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Markus Zusak: Kirjavaras
Marcello Simoni: Kirottujen kirjojen kauppias
Mikkel Birkegaard: Libri di Lucan arvoitus
Arturo Perez-Reverten tuotanto
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot seuraavista lasten- tai nuortenkirjoista, jotka on suomennettu portugalista.
Amado, Jorge: Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen : rakkauskertomus (O Gato Malhado e a Andorinha Sinhá, suom. Hilkka Mäki, Otava, 1984)
Nunes, Lygia Bojunga: Seitsenlokeroinen laukku (A bolsa amarela, suom. Kaija Löytty ; kuv. Reinhard Michl. WSOY, 1987)
Pepetela: Koiran tarina (O cão e os calús, suom. Jarna Piippo, Like, 1992)
Limong, Fernand Papaterra: Käpälämäki ( Fernand Papaterra Limongin kertoma ja elävöittämä brasilialainen kansansatu, suom. Irmeli Ivalo-Sjölie, Multiprint, 2010)
Kono, Yara - Martins, Isabel Minhós: Sata siementä, jotka lensivät pois (Cem sementes...