Lohikäärme Justus -sarjan kertojana on mainittu Erkki Thil, joka on toiminut lukijaäänenä Justukselle.
Sarjasta voit löytää lisätietoa esimerkiksi täältä: https://www.booky.fi/kirjailija/Erkki+Thil+(lukija-%C3%A4%C3%A4ni)
FinEd.fi listaa suomalaisten yliopistojen väitöskirjoja vuosittain. Fined.fi
Koska haku sieltä on hieman hankala, kokeilin myös Helda-hakua. Se hakee Helsingin yliopiston väitöskirja-aineistoja. Asiasanoiksi pistin asiakasläht* työyht*. Haku löysi 24 tuoreehkoa väitöstä esim.
Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Ruokolainen, Mervi; Ylinen, Tyyne; Ruotsalainen, Maarit (Tampereen yliopisto, 2018),
Palveluohjaus aikuissosiaalityössä : Työntekijän näkökulma sosiaalitoimen uudistumiseen Pääkkönen, Arja (Helsingin yliopisto; University of Helsinki; Helsingfors universitet, 2018)
ja Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena : Kuvastin-menetelmän...
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 Antoniuksen repliikki, josta kyseinen katkelma on, kuuluu näin:
ANTONIUS
Oi, suuri Caesar! Noinko halpa vuotees?
Noin pieneen tilaan kutistuiko kaikki
Sun voittos, saaliis, mainees, loistos? -- Hyvästi!--
En tunne, jalot herrat, aikeitanne,
Ken vielä iskun saa ja päästään pääsee.
Minäkö? Mik' on hetki sopivampi
Kuin kuolinhetki Caesarin? Mik' ase
On puolikskaan niin kallis kuin nuo miekat,
Joit' uljain veri mailmassa kultaa?
Jos vihaatten mua, pyydän, tehkää työnne,
Kätenne verestä kun vielä suitsee.
Vaikk' eläisin ma tuhat vuott', en oisi
Näin valmis kuolemaan; näin mieleistäni
Ei paikkaa, kuolintapaa ois, kuin tässä
Caesarin kanssa kuolla, teidän kautta,
Te ajan...
Länsisaksalaisen Maalaislääkäri-televisiosarjan ensimmäinen osa nähtiin Suomen televisiossa kolmoskanavalla 30.8.1988 klo 19.20. Sarjan esittäminen jatkui ainakin toukokuulle 1989.
Helsingin Sanomat 30.8.1988
Helsngin Sanomat 19.5.1989
Taitaapa olla niin, että ainoa kokoelma, joka sisältää kaikki kysymyksessä mainitut kappaleet, on vuonna 1979 ilmestynyt Disco city 2 : kotimaan hitit. Sillä eivät kuitenkaan esiinny alkuperäislevytysten artistit: Hallelujaa ei laula Marion, vaan Piritta (yhdessä Jukka Heinon kanssa); Piritta esittää myös laulun Katson sineen taivaan, ja Mäntsälä mielessäin kuullaan Jukka Heinon laulamana; Jerry Cottonin esittää Käntty & Kojootit. Disco tango on Salomonin tulkitsema versio tästä Tanskan vuoden 1979 euroviisusävelmästä; alkuperäisen suomenkielisen levytyksen lauloi Marion.
https://www.discogs.com/Various-Disco-City-2-Kotimaan-Hitit/release/9980282
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=disco+city+2&ID=33c1c201-f4c4-4fcb-...
Kirjastojen ylläpitämästä Sivupiiristä löytyy muutama kirjalistaus lapsille sopivista huumoristisista kirjoista:
1. Humoristisia kirjoja lapsille -> https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7645
2. Lastenromaanit: humoristisa tarinoita -> https://www.kirjasampo.fi/fi/node/3304
3. Lasten kuvakirjat: huumori: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/3263
Kirjoittaisin näin: Tänään jännitetään, kumpi voittaa, Karhu vai Leijona. Tämän virkkeen loppuun ei tule kysymysmerkkiä, koska päälause ei ole kysymyslause. Karhu vai Leijona on tässä täsmennys, joka erotetaan yleensä pilkulla. Tällöin on kyseessä tavallaan taukopilkutus (puheessa pieni tauko).
Jos haluat käyttää kaksoispistettä, sen jälkeen alkaa uusi virke, joka aloitetaan isolla kirjaimella. Koska se on päälause ja muodoltaan kysymyslause, sen loppuun tulee myös kysymysmerkki.
Asiantuntevinta kielineuvontaa saat täältä: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuollon asiantuntijat vastaavat täällä kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi oikeinkirjoitusta,...
Ulkomaalaiskirjasto antoi seuraavan tiedon:
Aineiston minimimäärää ei ole määritelty. Opetusministeriön ohjeistus ulkomaalaisten asiakkaiden lukumäärästä kirjaston toiminta-alueella oli Monikielisien kirjaston aloittaessa toimintansa 100 henkilöä, mutta kuten Monikielisen kirjaston sivuilla nykyään lukee ” Kuntien kirjastot hankkivat vieraskielistä aineistoa asukkaidensa tarpeisiin, myös meillä harvinaisilla kielillä, asukaspohjan mukaan. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehdet ovat paikallista aineistoa. Monikielisen kirjaston kokoelmalla tuetaan kuntien kirjastojen asiakaspalvelua”. Eli aineiston minimimäärää ei ole olemassa ja muutenkin kehotamme kirjastoja, etenkin pieniä kirjastoja, käyttämään kaukopalvelu hyväkseen.
http://www.lib.hel....
Tällä hetkellä peliä ei näytä olevan hyllyssä missään kirjastossa. Sen sijaan kaksikin kappaletta on matkalla varaajille, pari on jo odottamassa noutoa. Ehkä jokin näistä on sinun varaamasi? Kun et kertonut mitään yhteystietojasi, en valitettavasti pysty tarkistamaan, missä tilassa juuri sinun varauksesi tällä hetkellä on, mutta kyllä, jos olet tehnyt varauksen, niin pelin pitäisi tulla sinulle valitsemaasi kirjastoon.
Lasse Eerolan Nuokkurusokista löytyy lainattavat säestysnuotit vain huilulle, klarinetille tai alttosaksofonille. Niitä voi kaukolainata Lahteen. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Walking in the air -kappaleen säestysnuotit B-klarinetille löytyvät Howard Blaken nuottikokoelmalta The snowman : suite for Bb clarinet/tenor saxophone and piano. Kyseistä nuottia löytyy vain pääkaupunkiseudulta. Sekin voidaan kaukolainata.
Tässä netistä löytyneitä kommentteja ja tutkimuksia aiheesta.
Ja ainakin vuodelta 2007 olevassa blogissa mainitaan saksalaisen autolehden tutkimus, jonka mukaan BMW kuskit olivat ainakin aktiivisimpia seksin harrastajia. Taitoihin tämä tutkimus ei ottanut kantaa.
Muut artikkelit listaavat lähinnä seksikkäimpiä automerkkejä, kenties niiden perusteella tehdään piilopäätelmiä myös kuljettajista.
https://irc-galleria.net/user/Yucciz/blog/7905357
http://www.hs.fi/autot/art-2000002929038.html
http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/tama-automerkki-on-suomalai…
https://www.stara.fi/2014/04/07/seksikkaat-miehet-ajavat-nailla-autoill…
http://www.topgearsuomi.fi/content/suomalaistutkimus-seksikkaimmat-auto…
http://www.iltalehti.fi/autot/...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu.
Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen
Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Loka-, marraskuun artikkeleita ei ole tallennettu vielä hakutietokantoihin.
Itsemurhista Helsingin sanomissa 5.11. "Itsemurha-ajatukset näkyvät aivoissa..."
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005437426.html
Helsingin sanomissa on kirjoitettu runsaasti aiheesta, mutta artikkelit ovat vanhempia kuin loka-, marraskuu.
Helsingin sanomien paperiversiot ovat kirjastoissa luettavissa. Vain joihinkin artikkeleihin on vapaa pääsy.
Yleisradiossa on ollut teema aiheesta.
https://yle.fi/aihe/termi/yle/18-1218
Yleisradion sivuilla artikkeli: Itsemurhista uutisoiminen on hengenvaarallista. Tämä artikkeli on tammikuulta.
https://yle.fi/uutiset/3-9402416
Helsingin uutiset
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/528378-nuorten-tyttojen-itsemu… . Kesäkuun...
Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Lähettämässäsi liitteessä on Yngve Bäckin (1904 - 1990) maalaus. Se on vuodelta 1937 ja nimeltään Vila.
Lähde:
Kokoelma Bäcksbacka : Helsingin taidemuseon sydän (Janne Gallen-Kallela-Siren et. al., Helsingin taidemuseo, 2011)
Jean Sibeliuksen sävellystuotannossa ei ole suoranaisesti Gustaf Mannerheimiin liittyvää laulua. Edvard Hjelt oli yliopiston rehtori ja merkittävä valtiomies, mutta tietoja mahdollisesta runotuotannosta en ole löytänyt. Sibeliuksen tuotannossa ei ole yhtään laulua, jonka tekijäksi olisi merkitty Edvard Hjelt.
Asiaa voisi yrittää selvittää, jos tiedossa olisi muistetusta laulusta myös nimi tai alkusanat. Nyt annetuilla tiedoilla on pakko olettaa, että kyseessä on muistivirhe.
Heikki Poroila
Brahmsin yksinlaulun Dein blaues Auge (Lieder und Gesänge, op59. Nro 8, Dein blaues Auge) alkuperäinen sävellaji on Es-duuri ja laulu alkaa 1-viivaisesta b:stä. Tämä sävellaji näyttää olevan korkealle äänelle tarkoitetuissa nuoteissa. Petersin kustantamassa nuotissa Brahms, Johannes: Lieder : für eine Singstimme mit Klavierbegleitung. Band 2, Ausgabe für tiefe Stimme laulu alkaa 1-viivaisesta a:sta, vaikka nuotti nimensä perusteella on tarkoitettu matalalle äänelle. Muissa yksinlaulunuoteissa, jotka ovat nyt käsilläni, matalalle äänelle tarkoitettu versio alkaa 1-viivaisesta g:stä. Tuo Petersin nuotti näyttäisi siis olevan keskiäänelle sopiva ainakin tämän laulun osalta.
E-concerthousen sivulla on mahdollista...
Tallelokeron käyttöönotosta tehdään asiakkaan kanssa sopimus, jossa sovitaan myös maksun suorittamisesta. Tavallinen käytäntö on säännöllinen kuukausittainen maksu. Muista vaihtoehdoista kannattaa kysyä suoraan omasta pankista.
Taloustaito-lehti vertaili eri pankkien tallelokerojen hintoja: https://www.taloustaito.fi/Rahat/mista-pankista-tallelokero-tai-asiakir…