Kun lainaat lainausautomaatilla, tarvitset kirjastokortin lisäksi nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat kirjastosta. Tämä koskee kaikkia PIKI-kirjastoja eli Pirkanmaan alueen kunnan- ja kaupunginkirjastoja. Samoilla tunnuksilla eli kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla voit myös uusia lainojasi tai tehdä varauksia PIKI-verkkokirjastossa (piki.verkkokirjasto.fi).
Tekstiviestipalvelu on maksullinen. Tässä kopio Helmet-ohjeista sivulta http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#helmettekstiviestipal… :
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Palvelun käyttöönotto
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma sähköpostiosoite, Helmet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen Helmet-kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja henkilötodistuksesi.
1....
Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista...
Aallon kirjastossa (Koulukatu 21, Seinäjoki) on digitointia varten tila, johon voi varata aikoja. Laitteiden käyttöön on mahdollista saada myös opastusta tiettyinä aikoina. Ajan voi varata soittamalla p. 06 416 2638 tai pääkirjastossa käymällä.
Lisätietoja digitoinnista osoitteessa https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
Tähän kuten useimpiin muihinkin kysymyksiin sukupuolten erilaisesta edustuksesta eri ammateissa voi vastata viittaamalla historialliseen painolastiin. Monien eri sosiaalisten syiden takia miehillä on historiallisesti jyrkkä yliedustus myös sellaisissa ammateissa, joissa ei ole suoranaisesti kysymys tarvittavasta lihasvoimasta tai vastaavasta yksinkertaisesti fyysisestä ominaisuudesta. On vaikea keksiä mitään muuta luonnollista selitystä "kuuluisien mieskokkien" lukumäärään kuin sen, että tällaisen ravintolakokin ammatti on perinteisesti kuulunut vain miehille. Jos naispuolisia ravintolakokkeja on vähän, on epätodennäköistä, että heitä olisi kuuluisuuksien joukossa suhteellista osuuttaan paljon enemmän. Tosin tässäkin on muistettava, että...
En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä.
Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman...
Olisikohan kyseessä satu, joka sisältyy kokoelmaan :
Boehm, Kirsti von : Sadepisarahelmet (kuvitus Helga Sjöstedt). Helsinki : Kuvataide, 1955. 19 s, 6 kuval. : kuvitettu. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1169345
Sadussa kylläkin peikko pyydystää sadepisaroita haaviin ja sadepisarat keiju Sinipiika taikoo sinisiksi ja punaisiksi helmiksi. Peikonpoika vie helmet herra Sisi-liskolle, joka valmistaa niistä ihanan kaulakorun. Peikonpoika kosii Peikkoprinsessaa ja antaa hänelle korun. Peikkoprinsessa ihastuu helmiin ja ”häät vietettiin jo samana päivänä”.
Kirjassa on myös pari muuta muuta satua.
Vaikuttaa siltä, että hyvin tarkkoja ehtoja ei Suomessa ruumisarkkujen koolle ja ulkomitoille ole koskaan annettu, se on aina ollut käytännöllinen asia. Wikipedian artikkelin mukaan ainoa nykyinen vakiomitta on 200 cm:n pituus, mutta siitäkin luonnollisesti poiketaan, jos vainaja on merkittävästi pitempi. Lasten arkut ovat vastaavasti pienempiä. Käytännössä arkun ulkomittoja rajoittavat toisaalta maahautauksessa käytettävissä olevan alueen koko, tuhkaamisessa taas polttouunin koko. Mikään tai kukaan ei vaadi valmiin, tehdasrakenteisen arkun käyttämistä, vaan sellaisen voi valmistaa myös itse. Hautaustoimiston kanssa kannattaa tietysti varmistaa etukäteen tuhkauksessa käytettävän uunin ja hautapaikan sanelemat ylärajat.
Heikki Poroila
Jean-Paul Sartren L' être et le néant löytyy myös englanniksi Being and nothingness. Löysin pro gradu -tutkielman häpeästä ilmiönä, sitä kannattaa tutkiskella sekä sinänsä että myös siksi, että siinä analysoidaan häpeä-tutkimusta. Myös sen lähdeluetteloa kannattaa tutkia, siihen on koottu teoreettista tutkimusta aiheesta. Samuel Salovuori, Häpeän fenomenologiaa – Itseyden rakenteen ja ja sosiaalisen ulottuvuuden analyysi. Pro-gradu tutkielma 2015, Helsingin yliopisto.
Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999).
Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”.
Fennica https://finna.fi
Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kamppailu...
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Helmet-kirjastojen ainoa kappale Mötley Cruen englanninkielisestä teoksesta The Dirt on kadonnut. Teosta näyttää olevan muualla Suomessa, joten teoksen voi tilata kaukolainaan. Kaukopalvelu on maksullista. Hinnaston näet alla olevasta linkistä. Voit tehdä kaukopalvelu pyynnon alla olevan linkin kautta, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti. Voit tehdä tilauksen myös käydessäsi kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
https://finna.fi/
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Taisto Wesslinin ja Pentti Lasasen 20 kauneinta joululaulua kitaralle ja huilulle, joka nimestään huolimatta sisältää kappaleita myös kitaralle ja klarinetille sekä kitaralle ja saksofonille sovitettuna. Levyn ilmestymisvuodeksi on lähteestä riippuen merkitty joko 1994 tai 1996, joten ajallisesti levy olisi myös mahdollinen ehdokas. Levyä löytyy vielä muutamasta kirjastosta, joten sitä on mahdollista saada kaukolainaksi.
Fono.fi -äänitetietokannan tiedot kyseisestä äänitteestä löytyvät täältä: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=20+kauneinta+joululaulua+kitaralle+ja+huilulle&ID=342ba181-1747-4a58-8e82-a9962bfbbca0
Suosittelen Markku Lappalaisen kirjaa Suomalainen sammakkokirja (2009) sekä Juha Laaksosen kirjaa Mietteliäs konna: sammakoita, käärmeitä ja liskoja (2017). Molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Niistä varmasti löydät vastauksia.
Nimikirjoja on useita. Muutamia esimerkkejä:
Patjas, Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön
Nummelin, Teerijoki: Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Nummelin, Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Lehtonen, Nummelin, Teerijoki: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi.
Nummelinin teoksissa ei ollut nimeä Saida.
Suomalaisista etunimikirjoista suosittujat ovat mm. seuraavat: Kiviniemi: Suomalaisten etunimet ja Vilkuna: Etunimet
Lisää nimikirjoja löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=etunimet&type=Subject&dfAp…
Saida nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www...
E-aineistoa pystyy lainaamaan oman kirjaston kokoelmasta ainostaan. Sinun lähin kirjastosi näyttäisi olevan Kajaanin kirjasto. E-kirjaston kautta en saanut näkyviin Kajaanin kirjastosta kuin aikuisten sarjakuvat, mutta ellibsin puolella omassa kirjastossa löytyi haulla sarjakuvat seuraavaa: https://www.ellibslibrary.com/collection/0/sarjakuvat
Jonkin verran linkkejä sarjakuviin netissä löytyy Makupalat.fi:stä suomenkieliset https://www.makupalat.fi/fi/k/7213%2B34209/hae?category=125731&sort=tit…
Kajaanin kirjaston löytyvät painetut sarjakuvat aineistotietokannasta, valitettavasti en löytänyt luokalla hakua, joten joukossa voi olla myös kirjoja, jotka käsittelevät sarjakuvaa aiheena https://kainet....
Englanninkielisissä ääntämisohjeissa New Jerseyn Newark neuvotaan ääntämään NEW-erk (paino ensimmäisellä tavulla) ja Delawaren Newark New-AHRK (paino jälkimmäisellä tavulla). Painotuksen vuoksi ensin mainittu ääntämistapa lyhenee paikallisten suussa usein muotoon 'Nirk'. Jälkimmäinen ääntämys taas korostaa sanan kaksitavuisuutta.
Ääntämistapojen eron voi kuunnella täältä: https://www.dictionary.com/browse/newark.
Omid on yleinen iranilainen nimi. Se on persiaa ja tarkoittaa toivoa.
Nimi voi esiintyä translitteroituna myös muodoissa Omeed, Ohmeed, Omead, Omied tai Umeed.
https://en.wikipedia.org/wiki/Omid_(name)
