Hei,Brita Westerlundin kolmesta osiosta koottu sekatekniikalla toteutettu taideteos on huutokaupattavana HAGELSTAM & CO-huutokaupassa. HAGELSTAM & CO:n mukaan teos on tullut heille kauppiasvälittäjän kautta vuonna 2020. He eivät osanneet kertoa taiteilijasta enempää, mutta teos oli valikoitunut heille huutokaupattavaksi kiinnostavan aiheensa vuoksi. Teos on HAGELSTAM & CO:n mukaan arvioitu modernin tyylinsä vuoksi tehdyksi vuonna 1996.Lähteet:Hagelstam & Co | Etusivu
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tätä sitaattia tällaisenaan en löytänyt hakemalla enkä selaamalla Platonin Euthyfron-dialogista, The Internet Classics Archive | Euthyphro by Plato. Dialogi löytyy myös suomennettuna Platon Teokset. Ensimmäinen osa : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras.Tämä on ilmeisesti loppupäätelmä Euthyfronin dilemmassa. Dilemman kysymys on: Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko se hyvää siksi että jumalat päättävät niin? Teksti on Platonin kirjoittamaa ja siinä keskustelevat Sokrates ja Euthyfron.LähteetVaasan yliopisto: Euthyfronin dilemma https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2023/12/13/euthyfronin-dilemma/Wikipedia: Euthyphro dilemma https://en.wikipedia....
Ilmiön nimi on ingressiivinen puhe eli sisäänhengityspuhe (vrt. egressiivinen puhe, jossa puhetta tuotetaan uloshengityksen aikana). Ilmiötä on tutkittu aika vähän, mutta sisäänhengityspuhetta näyttäisi esiintyvän sekä suomen että ruotsin kielessä. Sisäänhengityspuheella näyttäisi olevan paralingvistinen merkitys eli sen käyttö välittää puhekumppanille tietoa, joka ei sisälly puheen varsinaiseen sanalliseen sisältöön. Kyseessä on siis kulttuurinen ilmiö. Mistään ei löytynyt selitystä, miksi sitä esiintyisi juuri suomen ja ruotsin kielessä tai esiintyykö sitä muuallakin.Ks. Robet Eklund: Ingressive speech as an indication that humans are talking to humans (and not machines) (2002)
Olisikohan kyseessä ehkä Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998)? Kohonen työskenteli Ranskassa Euroopan neuvoston kustannuslaskijana, kun hänen aivovaurionsa diagnosoitiin ensimmäistä kertaa.
Tämän kuten tuhansien ja tuhansien muiden etsittyjen laulujen nuotteja ei ole saatavana siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kyseisiä nuotteja ole koskaan julkaistu. Toisin kuin yleensä luullaan, vain pienestä - siitä suosituimmasta - osasta populaarimusiikkia julkaistaan nuottiversio. Suomessa juttu menee suunnilleen niin, että jos jokin levy/kappale myy äänitteenä hyvin, kustantaja teettää siitä myös nuotin. Jos ei myy, ei varmasti teetä.
Tällaiset Martti Vainaa ja Sallitut Aineet -tyyppisten huumoriyhtyeiden lauluja saattaa kyllä ilmestyä satunnaisesti erilaisiin kokoelmiin, mutta valitettavasti tätä Pelimiestä ei nyt ainakaan vielä ole ilmestynyt.
Laulun sanat ovat Juha Vainion käsialaa ja löytyvät kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on, v. 1993. Kirja löytyy pääkirjaston aikuisten lainausosastolta.
Kirjastot ostavat levynsä yleensä sovitulta vähittäismyyjältä (isoissa kirjastoissa EU-säädösten mukaan kilpailutetulta välittäjältä). Suoraan myyjältä voidaan ostaa tavallisesti vain sellainen levy, joka ei ole normaalissa kauppamyynnissä.
Kirjastoille markkinoinnissa on normaalin kauppamyynnin ja sen mainostamisen lisäksi kaksi vaihtoehtoa. Monet pientuottajat ja omakustanteiden tekijät lähettävät kirjastoihin mainoksia ja/tai näytelevyjä, samoin monet soittelevat kirjastoihin ja tarjoavat sitä kautta.
Kirjastojen hankkijat eivät innostu puhelinmyynnistä, koska levyä ei käytännössä ole järkevää ostaa näkemättä ja kuulematta. Näytelevyn ja kirjeen lähettäminen on suhteellisen tehokasta mutta kallista. On myös syytä muistaa, että...
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista...
Kyllä voi. Lainatun materiaalin voi palauttaa Turun kaupunginkirjaston pää- tai lähikirjastoihin. Sen palauttaminen muihin Vaskikirjastoihin on maksullista.
Jos etsitte kirjaa Ihmeiden oppikurssi / Pelkonen, Pirkko. 2002 Piki-kirjastoista, sitä näyttäisi löytyvän Pälkäneeltä ja Tampereelta, mutta teokset ovat lainassa, joten voitte jättää varauksen siitä joko verkossa, jos teillä on tunnukset tai käymällä lähikirjastossanne. Nokialla pääkirjaston yhteystiedot ovat Härkitie 6 (puhelinnumero 03-3118 8366).
Jos hakee Outi-verkkokirjaston tarkalla haulla tai musiikkihaulla, esittäjän nimi pitää kirjoittaa muodossa sukunimi pilkku etunimi. Kyseisen artistin tapauksessa: Del Rey, Lana
Lisäksi hakukentän vasemman puolen pudotusvalikosta on oltava valittuna Tekijä. Se on oletuksena toiseksi ylimmässä hakukentässä.
Helppokäyttöisempi hakutapa on verkkokirjaston vasemmasta palkista löytyvä Pikahaku. Siinä on vain yksi hakulokero, johon artistin nimen voi kirjoittaa "Googlen tapaan" suorana ilman pilkkuja: Dana Del Rey
V. 2013 kuntaliitos (Oulu - Haukipudas - Kiiminki - Oulunsalo - Yli-Ii) ja jo tapahtunut Outi-kirjastoverkon laajeneminen ovat ikävä kyllä tehneet hakutulosten selauksen monimutkaisemmaksi.
Del Reyn viimeisin cd Born to Die näkyy...
Monet eri tahot hakevat vapaaehtoisia testeihin. Osissa testeissä maksetaan rahallista korvausta, osassa saa käyttöönsä tuotteita, joita testataan eikä muuta korvausta. Voit seurata esim. Helsingin Sanomien ilmoittelua tai käydä suoraan kiinnostavien alojen nettisivuilla, joissa usein kerrotaan haettavista testiryhmistä.
Esim. Orionin sivuilla: http://www.orion.fi/tutkimus/vapaaehtoiseksi-laaketutkimukseen/
tai liikunta-alan testausta http://www.testinglab.fi/liity_testiryhmaan.html. Myös yliopistoista ja alan oppilaitoksista voi kysyä suoraan testiryhmiin pääsyä.
Kyllä, nuo ovat Pointin omatoimikirjaston aukioloajat. Ja tunnusluku on se sama, joka on liitetty kirjastokorttiisi. Nyt pääsiäisenä aukioloajoissa on pieni poikkeus, sillä omatoimikirjasto on suljettu pitkänäperjantaina. Tiedot löytyvät kirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto/Juttu…
Avaruusluotainten Voyager 1 ja 2 mukana lähetettiin vuonna 1977 avaruuteen kultaiset äänitteet (Voyager Golden Record). Ne sisälsivät Valeri Borzovin kuvan, jossa hän juoksi 200 metrin pikamatkaa Müncenissä. Mitalinsa hän sai kai pitää. https://www.olympic.org/valery-borzov .
Muilta paikkakunnilta lehdet tulevat postin mukana eivätkä ehdi siis ilmestymispäivän kirjastoon. Sen sijaan e-lehdet ovat näkyvissä heti, tietoa e-lehtien lukemisesta on täällä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet . Eli saman päivän Keskisuomalaista ei Helsingin kaupunginkirjastossa pysty lukemaan paperilehtenä, mutta e-lehtenä pystyt sen lukemaan Epressin kautta kirjastossa. EPressiin ei ole etäkäyttömahdollisuutta, muiden e-lehtipalveluiden etäkäyttöön löydät ohjeet täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon…
Valitettavasti tätä Kiti Neuvosen vuonna 1991 julkaistua äänitettä ei ole koskaan julkaistu nuottina, kuten ei useimpia muitakaan kotimaisia albumeita. Myöskään Heimo Suntion säveltämää ja sanoittamaa laulua Viimeinen tango ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Victor Hovingin: En wiborgare i Helsingfors och Stockholm -teoksen henkilöä nimeltä John Grönlund on ollut hieman hankala selvittää. Kuka on tämä kirjassa mainittu mies? Kirjan "Viipurilainen kertoo ..." (edellisen suomenkielinen lyhennös) selaaminen ei tuota toivottua tulosta.
Sen sijaan Aikalaiskirjassa 1934 (s. 153) löytyy helsinkiläinen kanslianeuvos John Edvard Mortimer Grönlund. Vanhemmat rov. Johan Fredrik G. ja Olga Lovisa Finnander. Muita mainintoja esim. ylioppilas, yliopisto-opinnot, Säätyvaltiopäivien ja eduskunnan toimitusvalikunnan sihteeri, eduskunnan tarkist. valiok. sihteeri, edusk. ruots. kanslian pääll. sekä toimintaa Matkailijayhdistyksessä. Voisiko hän olla etsimämme henkilö?
Lähteet:...
Tämä varis, joka kertoo haaveensa: Kyllä joku iso ihan ikioma raato olisi kova sana! löytyy albumista Kamala luonto Anna haukku!, s.53 (Arktinen banaani 2015).
Iltasanomista löytyy Kamala luonto -strippejä, mutta juuri tätä en löytänyt. https://www.is.fi/kamalaluonto/.
Kamala luonto -sarjiksella on myös omat nettisivut, http://kamalaluonto.fi/.
