Olisikohan kyseessä satu, joka sisältyy kokoelmaan :
Boehm, Kirsti von : Sadepisarahelmet (kuvitus Helga Sjöstedt). Helsinki : Kuvataide, 1955. 19 s, 6 kuval. : kuvitettu. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1169345
Sadussa kylläkin peikko pyydystää sadepisaroita haaviin ja sadepisarat keiju Sinipiika taikoo sinisiksi ja punaisiksi helmiksi. Peikonpoika vie helmet herra Sisi-liskolle, joka valmistaa niistä ihanan kaulakorun. Peikonpoika kosii Peikkoprinsessaa ja antaa hänelle korun. Peikkoprinsessa ihastuu helmiin ja ”häät vietettiin jo samana päivänä”.
Kirjassa on myös pari muuta muuta satua.
Tarkoittanet Klaus Puthin humoristista teosta Lehmäjoogaa (Yoga für Kühe, suom. Sirpa Hietanen, Kirjapaja, 2010). Teos näyttää löytyvän kirjastoverkkosi alueelta, joten voi tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.288610
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelusta löytyy paljon tietoa, hakuehtona ovat myös nopeusrajoitukset. Valitse karttatasot > liikenneverkot > nopeusrajoitus (Digiroad) https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&ver=1.17&zoomLevel=1&coord=441748.469_7005532.876&mapLayers=base_35#
Vasemmalla olevista karttaselitteistä näkyy värien merkitykset.Tämän kartan mukaan nopeusrajoitus näyttäisi olevan 50 km/h.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=240661.4814117097_6715484.19686978&mapLayers=801+100+default,2128+100+digiroad:DR_Nopeusrajoitus&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showIntro=false
Tietysti voi olla esimerkiksi joitakin tilapäisiä tietyömaita, jotka...
Silja Vuorikurun tuore elämäkerta Aino Kallas : maailman sydämessä (SKS, 2017) lienee tähän tarkoitukseen mitä mainioimmin sopiva teos. Ensisijaisesti Kallaksen tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa muistaa myös Kai Laitisen Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956.
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
Jussi Talven kahvipannun tarina ja muita satuja teoksen voi ostaa antikvariaateista esim. Antikka.net https://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=kahvipannun+tarina&tryhma=0&sarja=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&sort=tekija-ao&stype=full&Submit=%A0Hae%A0tai Antikvaari.fi https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=kahvipannun+tarina&kieli=kaikki&Submit=Hae
Kirja löytyy myös lainattavaksi Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skahvipannun%20tarina__Orightresult__U?lang=fin
Hankintaehdotuslomake löytyy kun etusivulta valitset asiakasryhmät ja sieltä asiakkaana kirjastossa. Vasemman reunan valikosta löydät laatikon, jossa lukee hankintaehdotus. https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/becc9888-0497-4117-aec9-3cafb944084f?displayId=Fin1701172
Lähetin kirjatoiveesi meidän musiikkikirjastonhoitajalle.
Puotinharjun sivukirjasto aloitti toimintansa syksyllä 1984 vastavalmistuneessa Itäkeskuksen monitoimitalossa, nykyisessä Stoassa. Kirjaston nimi muutettiin Itäkeskuksen kirjastoksi vuonna 1989.
Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005. (2010)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Kirjaston_historiaa(1925)
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Seksuaalisen suuntautuminen on joustava ilmiö, joka määritellään tavallisesti tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, mihin sukupuoleen seksuaalinen vetovoima kohdistuu, mutta se ei kuitenkaan ole välttämättä suoraan suhteessa seksuaalisen käyttäytymiseen tai määrittele laajemmin yksilön seksiin liittyviä mieltymyksiä.
Lähde ja lisätietoa: https://seta.fi/sateenkaaritieto/seksuaalinen-suuntautuminen/
Venäjää ja karjalan kieltä tunteva tuttava kertoi, että sana on laina venäjän kielestä, ja tarkoittaa valurautaa. Karjalan kielen sanakirjan mukaan sanalla on karjalan kielessä useita merkityksiä: harkko-, valurauta; rautaharkko., rautapelti, tai rautapata:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cukuna&b=1&ha=tsukuna
Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon.
Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin
Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin
Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille...
Varmaa tietoa tien nimen synnystä ei löytynyt, mutta se voisi olla peräisin Mäntsälässä sijainneesta Yli-Ollilan tilasta. Tietoa esim. Ohkolan vuoden 2020 kyläkalenterista
https://www.ohkola.fi/wp-content/uploads/sites/38/2020/05/Ohkola_kalent…
Mäntsälä-Seurasta voisi löytyä lisätietoa:
https://kotiseudut.fi/mantsalaseura
