Ehkä kysyjäkin arvaa, ettei tällaista tietoa voi kenelläkään olla, koska kukaan ei seuraa systemaattisesti ja dokumentoiden niin tavanomaista inhimillistä tapahtumaa kuin suuttuminen. Pitäisi myös pystyä sopimaan siitä, mitä "suuttumisella" tarkoitetaan. Tiedetään, että maapallon eri kulttuuripiireissä on hyvin erilaisia tapoja ilmaista voimakkaita tunteita ja esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa pyritään julkisia tunteenilmaisuja yleisesti ottaen välttämään itse kunkin "kasvojen säilyttämiseksi". Toisaalta esimerkiksi Välimeren kansojen kulttuuriin on aina kuulunut voimakas käsillä elehtiminen ja kiihtyneen oloinen asioiden kommentointi, joka saattaa suomalaisesta näyttää "suuttumiselta", vaikka olisi tarkoitettu aivan...
Tuntomerkit sopisivat amerikkalaisen kirjailijan Dalton Trumbon romaaniin Sotilaspoika. Se tosin sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Sairaalassa makaava haavoittunut, jalaton ja kädetön sotilas opettelee kommunikoimaan tuntoaistillaan, morsettamalla päällään. Alkuteos ilmestyi vuonna 1939 ja Pentti Saarikosken suomennos 1973.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspoika_(romaani)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub1fa88b5-10da-4188-a78e-0fc48f13f8dd
Valitettavasti Järvenpää ei vielä kuulu Helmet kimppaan. Helmet on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueen kirjasto.
Posti voisi kuitenkin auttaa palautuksessa eli kirja kuoreen ja Järvenpäätä kohden.
Järvenpään kirjaston osoite on
Kirjastokatu 8
04410 Järvenpää
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/...
Tällaisia leluja on varmaan myös puisina versioina. Kannattaa etsiä internetistä, esimerkiksi sanoilla "insect in little box with moving legs" https://www.amazon.com/WIGGILY-LADYBUG-LOVEBUG-WOODEN-BOBBLE/dp/B00BWK4…
Näyttöä kannattaa tietyn väliajoin tietenkin pyyhkäistä jollain kuituliinalla. Lisäohjeita tästä linkistä. https://yhteishyva.fi/koti/viihde-elektroniikka-puhtaaksi/article-61443
Voihan yrittää ehkäistäkin esimerkiksi suojakotelolla: https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/2278d/Suojataskut-14%22. Luulenpa että kuitenkin aktiivinen läppärin näytön puhdistaminen pölystä olisi toimivin ratkaisu.
Molemmista nimistä on kysytty palvelussamme aikaisemminkin, vastaukset löytyvät näistä linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-nimi-netta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-venla-nimi-on-peraisin?language_content_entity=fi
Kyseessä on Eugene Trivizasin Kolme pikkuhukkaa ja iso paha sika.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789185703869
Rob Kiddin kirjoittamaa Jack Sparrow -kirjasarjaa on suomennettu vain nuo tuntemasi seitsemän osaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22jack%20sparrow%22%20kidd
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tottahan käännöstä kannattaa tarjota kustantamolle. Kannattaa aloittaa siitä kustantamosta, joka on julkaissut alkuperäisen kirjan. Jos se ei ole suomalainen kustantamo, niin kannattaa yrittää samanlaiseen genreen suuntautunutta kustantamoa.
Kavereille jakamisessa olisin varovainen. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kertoo tekijänoikeuksista näin:
"Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Näitä oikeuksia tekijä voi luovuttaa osittain, kokonaan,...
Yle Areenan tarjonta on laadukasta ja valikoitua, joten melkein mikä tahansa ohjelma Lasten Areenassa kelpaa tarkoitukseesi. Laadukkaita kotimaisia elokuvasarjoja voisin kuitenkin tässä suositella. Ensimmäisenä tulevat mieleen "Risto Räppääjä", "Heinähattu ja Vilttitossu", "Supermarsu", "Onneli ja Anneli" ja "Puluboi".
Elokuvia on vain satunnaisesti tarjolla Yle Areenassa. Niitä on saatavilla kuitenkin muiden striimauspalveluiden kautta, joten kannattaa kokeilla muistakin suoratoistopalveluista (Netflix, Viaplay, SF Kids, C More, jne.). Tällä hetkellä Yle Areenassa näyttää olevan "Onnelin ja Annelin" sekä "Puluboin" jaksoja:
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-3849649
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-4092947
Elintarvikkeiden lisäaineiden riskeistä löysin Eviran tutkimuksen (nykyinen Ruokavirasto). Siinä on kuitenkin tutkittu elintarvikkeiden lisäaineita lähinnä tutkimalla ruokien sisältöä sekä lisäaineiden määrää niissä ja kuluttajien kulutusta kyselytutkimuksella.
Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili (Eviran tutkimuksia 2/2018), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237026/eviran_tutkimuk…
En löytänyt mistään tutkimusta, joka kertoisi lisäaineiden jäämistä elimistössä ja jäämien muutoksesta, jos jättää prosessoidut tuotteet pois. Useissa artikkeleissa mainitaan, että osa lisäaineista on samoja kuin luontaisissa tuotteissa, joten voi olla mahdotonta tietää, onko esim. lesitiiniä tullut elimistöön...
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
Metsänhoitaja Hugo Richard Sandbergin kirja Hiihtourheilu Suomessa on tosiaan ensimmäinen Suomessa ilmestynyt hiihtoa käsittelevä kirja (omakustanne v. 1891).
Kirja löytyy useamman kirjaston kokoelmista, kun haet kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä hakupalvleusta https://finna.fi/
Sandbergin kirjassa käydään läpi varsin tarkkaan erilaisia suksia ja niihin liittyviä suksisauvoja ja jalkasiteitä. Kirjassa on oma kokonainen kappale erilaisista suksikeleistä. Siinä kuvaillaan hyvinkin tarkasti erilaisia kelejä, joita mainitset.
Talvikelin vienohanki on lauhan ilman jälkeen tullut hanki. Vitihanki kuuluu kevään keleihin, silloin hangelle on satanut vitiä eli hienoa lunta.
Sipsu tarkoittaa talvenkeliä, jolloin...
Selailin opinnäytteitä psykomotoriikasta ja reaktionopeudesta. Niistä ei löytynyt mainintaa siitä, että pituudella olisi vaikutusta asiaan. Sen sijaan väsymys, tupakointi tai tupakoimattomuus, ikä ja sairaudet vaikuttivat reaktionopeuteen. Lisäksi todettiin, että niillä tutkituilla, joilla oli ollut hyvin alhainen syntymäpaino reaktioajat olivat hitaampia kuin niillä, joiden syntymäpaino oli ollut normaali (Sillanpää Antti, Alaraajojen voimantuottoteho, reaktionopeus ja staattinen tasapaino voima-nopeuslajien ja kestävyyslajien veteraaniyleisurheilijoilla, Jyväskylän yliopisto 2013, pro gradu, s.13 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42143/1/URN%3ANBN%3Afi%3A…). Myös kokemus ja sukupuoli vaikuttavat...
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen Englantiin, missä se oli yleinen 1100- ja 1200-luvulla.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan, että nimi eri muotoineen on useissa kielissä katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä on pidetty myös muunnoksena muinaisgermaanisesta nimestä Aveline (pähkinäpuu), jonka normannit toivat Brittein saarille.
