Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
Georges Simenonin salanimiä on 15-17. Määrä vaihtelee eri lähteissä. Hänen salanimiään ovat mm. Georges Sim, G. Sim, Geo Sim, Christian Brulls, Christian Brull’s, Jean du Perry, Jacques Dersonne, Jean Dorsage, Luc Dorsan, Georges Martin-Georges, Gaston Vialis, Germain d’Antibes, Aramis, Bobette, La Deshabilleuse ja Gemis. Mainituilla salanimillä kirjoitettuja kirjoja ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista ja niitä löytyy muista Suomen kirjastoistakin niukasti. Alla on listattuna kolme Suomen kirjastoista löytyvää salanimellä kirjoitettua teosta. Kaikki teokset ovat ranskankielisiä. Voit halutessasi tilata niitä kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Christian Brulls: La maison des disparus https://finna.fi/Record/helka.9916806023506253?...
Kuikkapari on uskollinen pesimäpaikalleen. Se pysyy mielellään samalla järvellä ja omalla lahdelmallaan vuodesta toiseen eli kuikat tulevat reviirilleen takaisin, jos ne vain ovat hengissä ja paluu on mahdollista. Tämä on todistettu lintujen kaulakuvioiden perusteella: vaikka kaikki kuikat näyttävät nopeasti katsottuna samanlaisilta, niiden kaulakuvioissa on eroja.Lähde: Juha Laaksonen, Tarkka haukka ja muita lintuja
Kyseessä voisi olla Judy Blumen Hetula (WSOY, 1981)."Kun pieni ja pullea Linda Fisher piti haukotuttavan tylsää esitelmää hetulavalaista, Caroline heitti Jillin pöydälle paperilapun, jossa luki: 'Hetula on sille hyvä nimi, aletaan sanoa sitä Hetulaksi.' Ja pian koko luokka tiesi Lindan uuden haukkumanimen. Lindassa oli jotain, joka houkutti kaikki viidesluokkalaiset kiusaamiseen, kokeilemaan miten pitkälle Linda kestäisi. Mutta Jill sen paremmin kuin kukaan muukaan ei osannut aavistaa, miten kaikki päättyisi."
Kyseessä on Kantelettaren runo Lintuin keräjät. Painetun teoksen lisäksi se on julkaistu myös Internetissä Runosto-sivustolla: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Yle Puheessa on näemmä vuonna 1989 esitetty 16-osainen luentasarja, jossa Lasse Pöysti lukee Tove Janssonin teosta Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on esitetty uudelleen ainakin vuonna 2012, ja se on ollut kuunneltavissa Yle Areenan podcasteissakin, joista se on poistunut tammikuussa 2013. Ehkä Ylelle voisi esittää toiveen uusinnasta, kun aiemmasta esityskerrasta on jo noin paljon aikaa? Linkki ohjelmatoive/palautelomakkeeseen löytyy täältä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/cspLähteet: https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002557808.htmlhttps://areena.yle.fi/podcastit/1-1689403
Hei,Kyseessä on varmaan Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmä "Onko Kongossa tiikereitä?"Näytelmä kirjoitettu 1986, kaksi miesroolia ja teemana AIDS, joten hyvin täsmää.
Ensimmäiseen kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Tässä vastaus:"Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi: Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)"Nykyisen hallituksen kokoonpano löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta: 77. Orpo - Valtioneuvosto. Naisia on kaksitoista, miehiä pääministerin lisäksi kuusi.
Mikkelin tai Pieksämäen seudulla ei ole varsinaisia kokkilukioita. Mahdollisuus on suorittaa ns. kaksoistutkinto, jossa on opintoja sekä lukiosta että ammattiopistosta
Valitettavasti tämännimistä novellia ei ole löytynyt. Lähinnä sitä muistuttava on ehkä Hannu Luhtialan novelli Kun sauna menee haaleaksi, joka on ilmestynyt novellikokoelmassa Miehen rakkaus (toimittaneet Armas Alvari ja Jarkko Tontti 2008).
Kirjastossa ei ole lainattavia ohjelmistoja eikä kyseistä ohjelmistoa ole myöskään kirjaston tietokoneissa. Kirjaston koneissa on perustason toimisto-ohjelmat sekä kevyet kuvankäsittelyohjelmat.
Kirja löytyy Raaseporista, mutta on juuri nyt lainassa. Voit tehdä varauksen verkossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoon, https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/about-the-library. Lukas-kirjastoilla on yhteinen tietokanta ja kirjastokortti, voit siis lainata Inkoon kirjaston kautta Raaseporin kirjan.
Kaupunginkirjaston Lasipalatsissa sijaitsevassa Kaupunkiverstaalla on tällainen palvelu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Asiakastyytyväisyys käsitteestä ja sen tutkimisesta löytyy tietoa erilaisista asiakaspalvelu, myynti- ja laatukirjoista. Jos haet Vaasan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta teoksia esim. asiasanoilla asiakkaat, asiakaspalvelu tai asiakastyytyväisyys, saat vinkkejä kirjoista. Voisit tutustua esim. teoksiin Lecklin: Laatu yrityksen menestystekijänä, Rope: Asiakastyytyväisyysjohtaminen, Rissanen: Hyvä palvelu, Hellman: Arvoisa asiakas ja jos englanninkieliset teokset käyvät niin Fornell: Satisfied customer. Pääkirjaston toisessa kerroksessa on tämän alan teoksia luokissa 69.1 ja 69.3
Suomen ensimmäinen kissanäyttely järjestettiin Galerie Hörhammerissa Iso Roobertinkadulla Helsingissä huhtikuun alussa 1961.
"Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina vuonna 1961 moni Helsingin Iso Roobertinkadulla kulkeva hieraisee silmiään. Seuraavan kolmen päivän ajan Galerie Hörhammerissa ei esitelläkään taidetta, vaan näytillä on jotain paljon pehmeämpää ja karvaisempaa. Sisätiloissa häkit alkavat olla valmiina, ja jostain kuuluu maukaisu. Tätä suomalaiset rotukissaharrastajat ovat odottaneet, tätä he ovat valmistelleet ja täällä he nyt ovat. Kun kello on 13, voi Suomen ensimmäinen kansainvälinen kissanäyttely alkaa!"
Minna Keinänen & Harri Nyman, Kissojen Suomi : katit historian poluilla. SKS, 2012
Löysin muutaman kirjan joka voisi sopia kuvaukseesi.
-Kyborgin Käsikirja: havaintoja informaatiosta ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä. (2007) Ala-Korpela, Mika.
Kirja käsittelee ihmisen ja koneen välistä suhdetta laaja-alaisesti.
-Näkökulmia teknologiaan (2000) toim. Lemola, Tarmo.
Kirjassa esitellään 14 eri alojen tutkijoiden näkökulmat teknologiaan.
- Tekniikan suuret kertomukset: filosofinen raportti. (2003) Airaksinen, Timo.
Kirja käsittelee tekniikan filosofiaa ja etikkaa eri näkökulmista.
Jos kirja jonka etsit ei ole yksi näistä on myös mahdollisuus olla yhteydessä Lappeenrannan tiedekirjastoon ja kysyä heiltä jos he tietäisivät mistä kirjasta voisi olla kyse.
Sähköposti: kirjasto@lut.fi
Puh. 050 410 4652.
Periaatteessa kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan aina kuvallinen henkilöllisyystodistus. Poikkeustapauksissa henkilöllisyyden voi todistaa esim. virallinen holhooja, huoltaja tai edunvalvoja.
Kommunismista inspiraationsa saaneita aforismeja löytyy usealtakin kotimaiselta kirjoittajalta, mutta kysymyksessä esitettyä mietettä ei valitettavasti seulaani jäänyt. Tutkailin ehdotettuja Paasilinnaa, Parosta ja Haavikkoa, mutta myös Matti Kurjensaarta, Arvo Saloa, Jouko Tyyriä, Oiva Paloheimoa ja lukuisia muita, unohtamatta mainiota antologiaa Suomalaisen aforismiviisauden kultainen kirja, mutta eipä vain tärpännyt. Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme joukosta löytyisi joku, joka tämän ajatelman tunnistaa...
Helmet-lukuhaasteeseen voi osallistua omalla tyylillään. Ohjeissa sanotaan mm. näin:
"Haluatko ruksia listalta monta kohtaa samalla kirjalla? Haluatko ohittaa jonkin kohdan, koska se ei lainkaan inspiroi? Yritätkö kuitata mahdollisimman monet kohdat elämäkerroilla? Kaikki tämä on sallittua! Helmet-lukuhaaste antaa inspiraatiota, mutta sinä saat itse päättää, millä säännöillä siihen osallistut."
Lisää tietoa haasteesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)
