Pohjoismaiden suurin vapaana virtaava koski on Ruotsin Älvsbynissä sijaitseva Storforsen. Lisätietoa löytyy Älvsbynin kunnan verkkosivuilta ruotsin kielellä: Storforsen | Älvsbyns kommun.
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Mikäli kysymyksessä on Helsinki, niin Helsingin kaupungin tietokeskuksen Lähde- ja arkisto-oppaasta (http://www.hel.fi/tietokeskus/1945/11 ) löytyy Helsingin historiaa vuodesta 1945. Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen. Tosin näissä teoksissa vuosi 1945 ei ole yhtä vahavasti esillä kuin vuosi 1946. Ehkä eniten tietoa vuodesta 1945 löytyy...
Ihan samannimistä asiaa en löydä, mutta olisikohan kysymyksessä laulu "Humppaa pumppaa kuningas jumppaa", joka on laulukirjasssa nimeltään Olin laulukirja, Otava 2000. Tämä julkaisu löytyy varmasti monista kirjastoista.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen Englantiin, missä se oli yleinen 1100- ja 1200-luvulla.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan, että nimi eri muotoineen on useissa kielissä katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä on pidetty myös muunnoksena muinaisgermaanisesta nimestä Aveline (pähkinäpuu), jonka normannit toivat Brittein saarille.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Ljuko Dashvarin kirjoja suomeksi eikä englanniksi. Tarkistin kansallisbibliografia Fennicasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutoiminnasta, eikä sieltä löytynyt Dasvarin kirjojen suomennoksia, joten niitä ei ole suomennettu. Tarkistin myös maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmat ja ikävä kyllä niistä ei löytynyt Dashvarin kirjoja englanniksi.
Hei!
Lukuhöperön kansilehti sekä tarina löytyvät molemmat Keski-kirjastojen Lukuhöperö-sivuilta (https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuhopero) otsikon Ohje eskarille ja kunniakirjat alta.
Iloa projektiin!
Suosittelemme Oulun kaupunginkirjaston Kirjastoreitti https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti sivustolla mainittuja teoksia:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ois-reading-diploma olevaa
Vanamo-kirjastojen kokoelmista näyttäisi löytyvän 16 vuosien 2000-2018 välillä julkaistua aiheeseen liittyvää teosta. Laskin mukaan myös Kalle Lähteen kaksi teosta, jotka on luokiteltu kaunokirjallisuudeksi sekä Maritta Itäpuiston ja Ani Kellomäen teokset, jotka käsittelevät vanhempien alkoholismia lapsen näkökulmasta.
Selvityksemme mukaan olet ilmeisesti hoitanut varauksesi siirron jo puhelimitse eilen. Kirja on siis varattu nimellesi Turun pääkirjaston vastaanottoon. Valitettavasti tässä palvelussa ei ehditty reagoida asiaan eilisen iltapäivän aikana. Kiireellisissä varausasioissa kannattaakin aina olla puhelimitse yhteydessä vastaanottoon (02-2620624).
Kysymys on vain suomen kielen löysästä käytöstä kaupallisessa viihdeohjelmassa. Ilmaisu "vanhimmasta nuorimpaan" viittaa ihmisiin ja ehkä erikoistapauksissa myös eläimiin. Korrekti ilmaisu elokuvista puhuttaessa olisi juuri "vanhimmasta uusimpaan". Myös ilmaisu "laita elokuvat ikäjärjestykseen" ilmaisisi saman asian.
Tietyllä abstraktiuden tasolla voidaan puhua elokuva-alan "nuoruudesta" ja "keski-iästä", mutta yksittäisen elokuvateoksen kohdalla se on huonoa suomea. Yksittäinen elokuva voi olla "uusi" tai "vanha" (tässä uuden vastakohtana), mutta ei "nuori". Arkikielessä tätä "nuoruutta" kyllä käytetään aika paljon, puhutaan esimerkiksi että "päivä on vielä nuori". Tällöinkään ei tarkoiteta ikää tai mitään muutakaan täsmällistä.
Heikki...
Lapsen tiedot löytyvät meidän rekisteristä, joten uuden kortin saa heti ja toivottavaa olisi että lapsella olisi huoltaja mukanaan. Meillä on omatoimiaika kello 9-10 jolloin lainauksessa ei ole ketään vastaamassa puhelimeen.
Alejo Carpentierin Valaistujen vuosisata (suom. Jyrki Lappi-Seppälä,1986, Otava) on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista useammassakin kirjastossa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla ja tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli haluat hankkia Valaistujen vuosisadan itsellesi, kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa.
Mikäli haluat lukea teoksen alkukielellä, se on lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta Kaisasta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/
Ystävyyden ongelmakohtia, rohkeutta ja puolensa pitämistä voisi pohtia esimerkiksi näiden tunnetaitoja käsittelevien lastenkirjojen kautta:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea : opi tunnetaitoja (Otava, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma (Lasten Keskus, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Piki (Lasten Keskus, 2016)
McDonald, Avril: Jukka Hukka ja hirveä harmi (PS-kustannus, 2018)
Noronen, Paula: Supermarsun rohkeuskirja (Tammi, 2018)
Mervi Juusola on kirjoittanut myös yhdessä aikuisen kanssa tutkittaviksi sopivia tunnetaitojen harjoituskirjoja. Minä en suostu kiusattavaksi! (Voimakirja, 2015) valmentaa tunnistamaan omat ja toisten tunteet, löytämään omat vahvuudet, erottamaan hyvät ja epäreilut ystävyyssuhteet sekä käyttäytymään...
Menkää ydessä lähimpään kirjastoon silloin kun sielä on asiakaspalvelu paikalla.
Varatkaa mukaan lapsen kelakortti ja vastuuhenkilön kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Uusi lastenkortti maksaa 2€.
Kansallisarkistoon valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa. Esim. Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa säilytetään valtion alue- ja paikallishallinnon virastojen ja laitosten arkistoja, kirkollisia ja eräitä kunnallisia arkistoja, yksityisiä arkistoja sekä asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmitallenteita).
Vaalimainontaa - ehdokaslistoja ja vaalimainoksia - kerätään ja säilytetään Kansalliskirjaston Pienpainatekokoelmassa. Sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/pienpainatteet löytyy linkki Luettelo pienpainatekokoelman ryhmistä.
Alexandra Marinina Kamenskaja-sarjan kirjat ovat ilmestyneet ssuomeksi sen verran kauan sitten, että kirjakaupoista niitä ei enää saane. Sinun kannattaa etsiä teoksia antikvariaateista. Helpoimmin sen käy nettiantikvariaateissa, joihin voi myös usein jättää etsimiään teoksia puutelistalle.
Alexandra Marinina Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=MarininaAlexandra
Tässä hyviä lähteitä Usko Kempin tuotantoon: Usko Kemppi -seura, populaarimuseo Pomuksen sivut ja Suomen äänitearkiston sivusto (tietoa sekä sävellyksistä että sanoituksista). Alla linkit lähteisiin:
https://www.uskokemppi.fi/
http://pomus.net/001492
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/saveltaja.php?Id=Kemppi+Usko
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kemppi+Usko
