Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega muistaisi etsimäsi runon. Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy kiinnostavia paikkoja joissa vierailla:
Juha Järvelän Mika Waltarin Helsinki "koostuu Waltarin elämään ja teoksiin liittyvien paikkojen kuvauksista, jotka on järjestetty niin, että lukija voi teosta seuraten kulkea Waltarin Helsingissä.Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös eri alueiden kartat, joiden avulla kirjassa kuvaillut paikat on helppo löytää."
https://finna.fi/Record/piki.4429821
Järvelältä on hiljattain ilmestynyt myös teos Tove Janssonin Helsinki, joka puolestaan "houkuttelee kulkemaan Helsingissä Tove Janssonin jalanjäljissä ja nauttimaan Janssonin teoksista uusin silmin."
https://finna.fi/Record/piki.4859228
Kjell...
Suomenkielisissä verkkokeskusteluissa levitetään väitettä, jonka mukaan koronapassin digitaalinen allekirjoitus olisi vuotanut, mikä mahdollistaisi teoriassa toimivien koronapassien väärentämisen mille tahansa nimelle.
Koronapassin qr-koodissa oleva viranomaisen digitaalinen allekirjoitus takaa passin tietojen aitouden, ja sitä on hyvin vaikea murtaa. Kuitenkin jos joku ulkopuolinen pääsee käsiksi salassa pidettävään allekirjoitusavaimeen, sillä on mahdollista luoda koronapasseja mielivaltaisesti.
Eilen nähdyissä suomenkielisissä verkkokeskusteluissa esiteltiin väärennettyä koronapassia, johon oli tekaistu etu- ja sukunimiksi merkkijonot, jotka ohjaavat tiettyyn salatussa pikaviestimessä toimivaan kanavaan. Mahdollisesti kyse on...
Eniten asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1960- ja 1970-luvuilla. Joidenkin arvioiden mukaan asbestia on Suomessa käytetty rakennusmateriaaleissa ja monissa muissa tuotteissa 1920-luvulta lähtien yhteensä noin 300000 tonnia.
Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin 1.1.1993. Käyttöönottokielto astui voimaan 1.1.1994. Rakenteissa on vielä paljon asbestia. Työterveyslaitoksen arvion mukaan suurin osa kaikesta käytetystä asbestista on vielä jäljellä rakennuskannassa. Tarkkaa määrää on lähdeartikkelien mukaan mahdotonta arvioida.
https://www.rakentaja.fi/pro/artikkelit/17334/asbestikartoittaja_tts.htm
https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/asbesti/
Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen...
Senaatintorin historiasta on runsaasti tietoa erilaisilla verkkosivuilla. Myös painettuja lähteitä on saatavilla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssenaatintori__Orightresult…
Torin mitoista on sen sijaan hankalampi löytää tietoa. Helsingin karttapalvelussa voi tarkentaa Senaatintorille ja käyttää palvelun mittaustyökalua. Tällä tavoin mitaten torin muodostaman suorakulmion mitat katualueen sisällä olisivat 59 metriä x 116,7 metriä.
Tarkemmin asiaa voisi tiedustella Helsingin kaupungin maanmittauspalvelusta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maanmittaus…
Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun...
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa...
Kyseessä on malli äänestyskäyttäytymisestä. Sen mukaan ihmiset arvioivat äänestystilanteessa kilpailevien poliittisten puolueiden kokonaispätevyyttä ja äänestävät parhaaksi arvioimaansa.
Lähde: Wikipedia
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa...
Hei!
Eri valmistajat myyvät ns. Wokkiöljyä (Wok oil). Kyse on yleensä aasialaisittain maustetusta öljystä, mausteena on voitu käyttää esim. seesaminsiemeniä. Mausteet ja aineisosat kuitenkin vaihtelevat tuotteittain, joten on mahdoton sanoa yhtä ainutta ainesosaa, joka tekisi öljystä juuri "wok-öljyn".
Mausteöljyjen tarkoitus on nimensä mukaan maustaa ruokaa.
Kannattaa käydä kaupan öljy- ja kastikeosastolla tutkailemassa eri tuotteita ja valita niistä omaan makumaailmaan sopiva aasialaisittain maustettu öljy. Öljyn voi toki myös maustaa itse, jolloin sillä voi korvata valmiiksi maustetut öljyt.
Lisäksi kannattaa kysyä reseptin laatijalta suosituksia kyseiseen reseptiin sopivasta öljystä.
Hopea-alaa käsittelevistä kirjoistamme en löytänyt tietoa Helsingissä sijainneesta Hopeatakomo Oy:sta.
Esineistön kuvia on runsaasti sekä internetissä yleensä että Finnassa:
https://www.finna.fi/ (hakusanaksi Hopeatakomo)
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistosta löytyy ainakin yrityksen mainoksia, mutta myös muuta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=hopeatakomo&orderBy=RELE…
(Heikki Sepän englanninkielisessä haastattelussa on pieni pätkä (s. 9), jossa hän kertoo työstään Hopeatakomossa.
https://www.aaa.si.edu/download_pdf_transcript/ajax?record_id=edanmdm-A…)
Etsin tietoa tällaisesta runosta erinäisistä runotietokannoista, yksinkertaisilla hauilla internetistä, sekä kirjastojen Finna hakukoneella. Tällaisesta runosta löytyi mainintoja vain yksittäisiltä foorumeilta, joissa muisteltiin sitä lausutun joskus nuoruudessa. Arvelin, että kyseessä voisi olla humoristinen versio jostain toisesta runosta, mutta tämä teoria ei saanut erityistä tukea tekemieni hakujen perusteella, sillä esimerkiksi "pienistä perhosista" tai "puuroon lentämisestä" ei löytynyt runoja, jotka olisivat lähellä runoa, joka sinulla on mielessä. Jos haluat, voit koettaa etsiä runoa esimerkiksi monista kirjastojen suomalaisia humoristisia ja/tai perinteisiä runoja ja loruja koonneista kirjoista; esimerkiksi tässä...
Jos pidät Ann-Christin Antellin teoksista, varsin luonteva paikka etsiä samankaltaisia kokemuksia on kääntyä Kaari Utrion sekä Pirjo Tuomisen laajojen tuotantojen pariin, jotka usein sijoittuvat 1300-1900 -lukujen välille Suomeen tai sen lähialueille. Antell edustaa monella tavalla samaa historiallisen romaanin lajia Utrion ja Tuomisen kanssa ja on varmasti myös saanut jälkimmäisiltä tyylilajin kotimaisilta jättiläisiltä merkittäviä vaikutteita. Kaari Utrion esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124Pirjo Tuomisen esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912973059Jos nimenomaan Turku kiinnostaa sinua...
Puhutaan Lagrangen pisteistä, jotka ovat avaruudessa olevia kohtia, joissa kahden toisiaan kiertävän massapisteen vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa niin, että kolmas, pieni massa voi pysytellä niissä paikoillaan suhteessa kahteen muuhun kappaleeseen.Voit lukea Lagrangen pisteistä ja niiden etäisyyksien laskemisesta esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:Lagrangen piste – WikipediaESA - What are Lagrange points?What are Lagrange Points? - NASA Science
Kaupunginosa on saanut nimensä Berghällin viljelyalueesta, jonka paikalle kaupunginosa on rakennettu. 1800-luvun alkupuolella nykyisen Kallion alue oli lähes asumatonta. Vuonna 1840 alue päätettiin jakaa huvila- ja maanviljelyspalstoiksi. Nykyisten linjojen aluee Hämeentien edeltäjän Itäisen viertotien vieressä oli vielä 1880-luvun alussa maanviljelyskäytössä. Alue oli kaupungin omistama ja kaupunki vuokrasi tätä Berghällin tilusaluetta maanviljelystarkoituksiin vuoteen 1887 asti. Tuolloin alueen vuokrasopimukset päättyivät ja alueelle laadittiin jaotuskaava, johon merkittiin kadut ja viemärit ja alue vuokrattiin asumiskäyttöön. Siihen, miksi tilan nimi oli Berghäll, en löytänyt vastausta.Lähteitä:Kertomus...
Hei,Kiitos kysymyksestä. Näistä asioista on käyty paljon keskustelua etenkin kun digipalveluiden opastaminen tuo paljon lisää samankaltaisa tilanteita, jolloin pitää olla selkeät rajat, mitä kirjaston henkilökunnan tehtäviin kuuluu kyseisissä tilanteissa. Oikeaksi todistamiseen on selkeä linjaus: Kirjaston henkilökunnalla ei ole valtuuksia todistaa oikeaksi asiakirjojen jäljennöksiä. Tämä koskee myös mainitsemaasi esimerkkiä.
