Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Ensimmäinen elokuvan on Le notti bianche / Nuits blanches /Valkeat yöt / Vita nätter / ). Italia / Ranska 1957. Ohjaus: Luchino Visconti. Käsikirjoitus: Luchino Visconti, Suso Cecchi d’Amico – F.M. Dostojevskin novellista ”Valkeat yöt” (”Belyje notshi”, 1848, suom. mm. 1981 Eila Salminen kokoelmassa Valkeat yöt. "Mies on yksinäinen sosiaalisista syistä: hän on muukalainen ja vastatullut. Tyttö on yksinäinen, koska hän on aina elänyt eristettynä, vieläpä keskellä kaupunkia, ja lisäksi hän tahallaan korostaa yksinäisyyttään, koska hän rakastaa miestä, jonka hän ei koskaan odota palaavan mutta joka jatkuvasti hallitsee hänen elämäänsä niin että muille suhteille ei ole tilaa. Uskomatonta kyllä, elokuvan lopussa rakastaja palaa. Tyttö saa...
Jos muutat omissa tiedoissasi postivalinnaksi, saat ilmoituksen saapuista varauksista sekä taskukirjastoon että sähköpostiisi. Omien tietojen muutokset voi toistaiseksi tehdä vain kirjautumalla Helmet.fi:hin. Kirjaudu omiin tietoihin, klikkaa omaa nimeäsi ja valitse Muuta yhteystietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukirjasto(157393)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomessa syntyi vuonna 1969 yhteensä 12 lasta, joilla todettiin Downin oireyhtymä.
Lähde: Lääkintöhallitus, Yleinen terveyden- ja sairaanhoito 1969–1970 : vuosien 1971–73 ennakkotietoja (http://www.doria.fi/handle/10024/155191), taulukko 2.1.11 Vuosina 1969–71 syntyneillä lapsilla todetut synnynnäiset epämuodostumat (sivulla 61).
Salmin pitäjän asukkaista lähes sata prosenttia puhui ennen viime sotia äidinkielenään karjalaa, tarkemmin sen aunuksenkarjala-nimistä murretta.
Salmilaislapset kävivät joko suomen- tai venäjänkielistä koulua: omankielistä opetusta ei ollut tarjolla. Venäjänkieliset koulut olivat suosittuja, ja salmilaiset pitivät tarpeellisena venäjän kielen opettamista lapsilleen. Vuonna 1911 Salmissa venäläistä ja suomalaista koulua kävi suurin piirtein yhtä monta lasta. Koulujen runsaus ei kuitenkaan taannut korkeaa sivistystasoa: venäjän ja suomen kielen taito jäi usein pinnalliseksi tai olemattomaksi.
Kieliolojen kannalta huomattavaa on sekin, että Raja-Karjalassa venäläistämistoimenpiteet olivat järjestelmällisempiä ja voimakkaampia kuin muualla...
Jätti Janhunen -kuvakirjan kirjoittaja ja piirtäjä on Olle Snismarck. Kirja on ilmestynyt Pellefantti-sarjassa ja sen on kustantanut Kustannus Oy Williams 1970-luvulla. Kirjan tiedot löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/)
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=55724&PROFILESET=SNK2&DATABASE=6&DEPARTMENT=0&SORT=3&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&LOCATIONID=10,1,9
Tässä vielä tiivistelmä kirjan sisällöstä:
Jättiläinen nimeltään Janhunen asuu nimettömässä maassa, jossa parhainta herkkua sen mielestä ovat talojen tiilikatot. Ihmisiä harmittaa, koska sadesäällä ilman suojaavaa kattoa he vilustuvat. Maahan...
Finna-hakupalvelun kautta löytyy aiheesta kirjallisuutta ja opinnäytteitä, joista voisi olla sinulle hyötyä:
- Haastattelu : tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus / Ruusuvuori Johanna, Tiittula Liisa, Aaltonen Tarja, 2005,
- Syytöksiä ja epäilyksiä : toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa / Berg Maarit (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2003)
- Constructing knowledge : epistemic practices in three television interview genres / Koskela Heidi (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, 2011)
- Toimittajien kysymysstrategiat kahdessa television haastatteluohjelmassa / Uihero Auli (pro gradu -työ, Tampereen yliopisto, 2003)
- Televisiohaastattelun vuorovaikutus viihdeohjelmassa...
Bo Roger on tehnyt ruotsinkieliset sanat Wilhelm Groszin ja Jimmy Kennedyn kappaleeseen Harbour lights. Ruotsiksi kappale on nimeltään Hamnens ljus. Sanat sisältyvät teokseen Femhundra schlager-visor : 50 års populära vistexter (1979). Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Teos näyttää kuuluvan ainakin Helmet-kirjastojen ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjasto.vaasa.fi/
En löytänyt kyseistä virkettä Ovidiuksen tuotannosta. Erityisen tiheällä kammalla tutkin Ars amatoria -teosta, josta voi löytää vastaavanlaisia (vaikkakin usein merkitykseltään päinvastaisia) ohjeita.
Aivan varmasti en voi kuitenkaan sanoa, etteikö kyseessä voisi olla aito Ovidius-laina. Epäilen, että kyseessä on yksi niistä lukuisista internetiä kiertävistä lentävistä lauseista, jotka on joskus virheellisesti yhdistetty kuuluisaan kirjoittajaan. Voi toki myös olla, että kääntäjä ei ole oikein onnistunut välittämään Ovidiuksen latinan hienouksia. Englanninkielinen "take something by storm" -ilmaisu viittaa voimankäyttöön (Oxford English Dictionaryn mukaan "capture a place by a sudden and violent attack". On vaikea...
Aladdinissa ei tosiaan mainita ajankohtaa, mutta Tuhannen ja yhden yön tarinoiden ajoitusta on tutkittu. Niitä on kertynyt useassa eri kerrostumassa, ja vanhimmat ovat peräisin 800-luvulta eli ne ajoittuisivat siis osittain aikaan ennen sitä.
Aladdinin tarina on ilmestynyt satujen joukkoon ranskalaisen Antoine Gallandin käännöksessä. Galland eli 1600-luvulla. Hän lisäsi Tuhannen ja yhden yön tarinoiden joukkoon kansantarinoita monenlaisista lähteistä, joihin lukeutui syyrialainen tarinankertoja Hanna Diab. Aladdinin tarina on yksi niistä. Diabin tarinan lähteitä ei tunneta. Ainoa varma ajoitus on siis tuo 1600-luku, tarina sijoittuu joko siihen tai sitä aikaisempaan aikaan.
Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut...
Mustapään Laulu-runon englanninnos 'A song' löytyy Aili Jarvenpan kääntämänä 1900-luvun suomalaisrunouden antologiasta Salt of pleasure (New Rivers Press, 1983).
Suomesta löytyy ainakin yksi kirjamuseo, Pukstaavi, joka on Sastamalassa. http://www.pukstaavi.fi/fi/info/suomalaisen-kirjan-museo-pukstaavi.html
Kirjoja voi myös tarjota erilaisille divareille. Esimerkiksi Finlandia Kirja ottaa vastaan ja ostaa vanhoja kirjoja. https://www.finlandiakirja.fi/fi/ostamme-kirjoja/
Finnan kautta löytyy runsaasti aiheesta kirjoitettuja artikkeleita eri kielillä:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=suoruumiit&type=AllFields&l… ja https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tollundin+mies&type=AllFiel…
Suomeksi löytyy esim. artikkeli Tollundin mies teoksessa Miten opetan historiaa? (toim. Rantala Jukka). WSOY 2005
ja kirja Suon kansaa : rautakauden ihmisiä kahden vuosituhannen takaa / Glob, Peter Vilhelm ; Kopisto, Aarne ; Kunnas, KirsI. WSOY 1968, https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.5316
Nykypäivän suoruumiita esiintyy joissakin jännityskirjoissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www....
Kirja on ilmestynyt Mirja Rutasen suomentamana nimellä
Unia, ajatuksia, muistikuvia
ainakin kuutena painoksena, ensimmäinen v. 1985.
Saatavuudesta löytyy tietoja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) sivulta
www.helmet.fi
Tilanne tällä hetkellä (20.7.09 klo 9:03):
Kirjoja on 8 kpl, joista 6 on lainassa. Näistä kuudesta 3 kpl on bestsellereitä, joihin varaukset eivät tartu. Yksi nide on käsittelyssä ja yksi nide on odottamassa noutoa. Näin ollen varausjonoa ovat tähän mennessä purkaneet ne kolme nidettä jotka ovat jo lainassa eivätkä ole bestsellereitä ja se yksi nide, joka odottaa noutoa, joten siis neljä varausta on poistunut jonosta edeltäsi. Olit kertomasi mukaan alun alkaen jonossa sijalla 13. Nyt jonosta on siis edeltäsi poistunut neljä varausta. 13-4=9. Olet siis tällä hetkellä sijalla 9, eikä kukaan ole ohittanut sinua varausjonossa. Tarkastin lisäksi sen, että kaikki ne kahdeksan varausta, jotka ovat jonossa edelläsi, on todellakin tehty ennen sinun...
Saimme vastauksen kysymykseesi Kuvataiteen keskusarkistosta:
Kysymys on sikäli hankala, että mitään yhtä lähdettä tai tutkimusta, josta asia selviäisi, ei ole olemassa. On tutkittava Suomen Taideyhdistyksen arkistoa (joka kuuluu kokoelmiimme) sekä painettuja vuosikertomuksia ja etsittävä, löytyykö tietoa niistä. Lisäksi ajan lehdistä voisi löytää jotakin (Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiarkistossa voi tehdä hakuja). Lisäksi voi olla muistelmia tms., jossa asiaa sivutaan.
Emme voi valitettavasti ryhtyä tekemään tällaista tutkimusta, mutta asiakas on luonnollisesti tervetullut tänne tutkimaan aineistoja. Käynnistä on sovittava etukäteen (tutkimus@fng.fi).
Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Markku Niskasen teoksesta Kallaveden sepittäjä: Aaro J. Jalkasen elämäkerta (2016) ilmenee, että Jalkanen vieraili Kuopiossa maanpakonsa jälkeen. Tarkemmin siinä ei kuitenkaan mainita pääsikö hän kiertämään vielä nimenomaan Puijonsarven nenän.
Kirja löytyy esim. Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Jos haluat noutaa kirjan Kiimingistä, tee kaukolainapyyntö lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Kaukolainan toimitusmaksu on 1 euro.
