Pablo Nerudan runo Tämänkin hämärän... alkaa sanoilla "Tämänkin hämärän olemme kadottaneet./Kukaan ei nähnyt meitä käsikkäin tänä iltana,/ sinisen yön tulviessa yli maan". Voisiko tämä olla kaivattu runo? Se löytyy Nerudan kokoelmasta Andien mainingit Pentti Saaritsan suomennoksena. Kustantaja on Tammi, vuosi 1972.
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaitten käytettävissä filmiskannereita. Tietokoneita ja laitteita voi etsiä sekä varata netissä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/ . Tarkennetussa haussa voi erikseen etsiä diaskannerit. Niitä on Kontulan, Oulunkylän, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa.
Kohtaamispaikka@lasipalatsissa on julkaisutyöasemia, joilla voi skannata dioja ja negatiiveja.
Kirjastojen ja Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
1. Tuo vastaus on vuodelta 2004. Sen jälkeen on vaatimuksiin tullut muutoksia. Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta ja pätevyysvaatimuksia käsitteleville sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirsti Kekin Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, rekrytointi ja koulutus -verkkojulkaisun mukaan kelpoisuusvaatimukset ovat 1.1.2010 alkaen olleet seuraavat:
"1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60
opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; (4 §:n 1 momentin 1.
kohta)
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu...
Kyseessä saattaisi olla v. 1985 ilmestynyt kuvakirjasarja Muuttuvat tarinat (kustantaja Satukustannus). Sarjassa ilmestyi neljä kirjaa:
Eksyksissä unimaassa, Karvajalan suuri seikkailu, Laakson väki ja kadonnut aarre, Sinikello ja karannut ilmapallo.
Tarinat on kirjoittanut Stewart Cowley ja kuvittaja on Colin Petty.
Kirjat ovat 26 cm korkeita, ja niissä on n.45 sivua.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on tietoa Muuttuvat tarinat -sarjasta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Onnet-tietokannasta voi hakea tietoa myös asiasanalla "ratkaisukirjat", ja selailla hakutulosta josko tärpänneiden joukosta löytyisi etsitty kirja.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&...
Englanninkielen kertaamiseen sopisi kielikurssi Brief case : kertaa englantia!, 2005. Kirjaan kuuluu 2 cd-levyä. Lukion moniosaisia kursseja on Culture café, In touch ja English update. Aikuisopiskelijoiden suosiossa on kielikurssi English for you. Se lähtee aivan alkeistasolta. Oulun kaupunginkirjastossa olevia kielikursseja voi hakea Intro verkkokirjastosta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 laittamalla asiasanoiksi esim. englannin kieli, aikuisopiskelu, itseopiskelu. Lisäksi kielikurssit on jaoteltu tason mukaan alkeistaso, keskitaso, edistynyt taso. On myös kielikursseja, jotka on suunniteltu kuullun ymmärtämisen, esim. Active listening, tai suullisen kielitaidon kohentamiseen , esim. Puhu englantia, No problem! tai Let’s talk...
Messinkiesineiden muodot usein lainattiin usein hopeaesineistä. Messingin ajoittaminen on vaikeaa Mestari- ja vuosileimoja ei vaadittu merkittävän messinkiin kuten hopea- tai tinaesineisiin.
Sitäpaitsi momien esineiden muodot pysyivät samoina jopa vuosisadankin ajan, mikä edelleen vaikeuttaa esineiden ajoittamista. Vasta 1800-luvulla alkoivat jotkut valmistajat esim. Skultunan tehdas Ruotsissa, leimata tuotteitaan. ( Keräilijän käsikirja, 1977 s. 24-25.)Suomessa olevan 1800-luvun esineistön huomattavimmat tuottajat olivat Fiskars ja edellä mainittu Skultuna. Englantilainen Edvard Hill toimi Fiskarsin tehtaalla 1840-1862. Hän käytti leimaa Hill Fiskars 11. Leimasarjan numero merkitsee Fiskarsin hinnastossa esiintyvää tuotenumeroa....
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy melkoinen määrä tietoa etunimistä. Kannattaa käydä kurkistamassa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Krista etunimet.
Krista-nimeäkin on tiedusteltu aikaisemmin. Lainaan vastausta tähän: "Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias."
Yolanda-nimeä en arkistosta löytänyt. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja antaa seuraavan selityksen:
Jolanda on kreikankielinen vastine orvokki-sanalle. Se on mahdollisesti johdos Violan ranskankielisestä...
Kyseessä on Seppo Virtasen sanoittama "Marskimarssi", jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja levylle laulanut mm. Kalle Holmberg. Levytys löytyy cd-muodossa ainakin Chydeniuksen kokoelmalta Lauluja (1989).
Täydelliset sanat löytyvät netistä osoitteesta:
http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#8
Tietoa jätteiden ja romulaitteiden kierrätyksestä Turun alueella löytyy Lounais-Suomen Jätehuollon verkkosivuilta osoitteesta http://www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/. Oikean lajitteluohjeen ja vastaanottopaikan voi etsiä etusivun Jätteiden ABC -hausta kyseessä olevan jätteen nimellä. Pölynimurin kierrätysohjeessa www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/ kerrotaan, että sähkölaitteita voi palauttaa maksutta kaikille lajitteluasemille ja jätekeskuksiin sekä joihinkin sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyviin liikkeisiin.
Lähimmän vastaanottopaikan voi etsiä osoitteella sivun karttahausta. Sähkölaitteiden vastaanottopaikat löytyvät myös osiosta Sähkölaitteiden vastaanotto http://www.lsjh.fi/fi/jatteen-vastaanotto/sahkolaitteiden-...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiia on Virosta meille tullut Dorotean lyhentymä. Dorotea puolestaan on kreik. Jumalan lahja ja kolmen katolisen pyhimyksen nimi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiian Concordiaan sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei ole.
Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka on muinaisskandinaavinen nimi. Sigridin alkuosa merkitsee voittoa ja jälkiosa kaunista tai ratsastajatarta, siis voittoisa kaunotar tai voittoisa ratsastajatar.
Minna Canthin teoksia on käännetty ainakin ruotsiksi, englanniksi, saksksi, ranskaksi, venäjäksi ja turkiksi.
Projekti Gutenbergin suomalaisilta sivuilta löytyy vain yksi käännös.
Canth kun kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi.
http://www.gutenberg.org/browse/authors/c
Tiedossa olevia käännösten käsikirjoituksia
The Workman's Wife (Työmiehen vaimo). Amerikansuomalainen Hilja Karvonen käänsi teoksen vuonna 1987 Reunion of Sisters -symposiumin julkaisua varten. Hanke ei toteutunut. Yksi kappale käännöstä on Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen hallussa.
Sylvi, Agnes & muita Minna Canthin novelleja. Ranskalainen opettaja Gilles Bredeloup on kääntänyt teokset ranskaksi vuosina 1995-97. Käännökset ovat kääntäjän hallussa...
Muistat aivan oikein. Enid Blytonin Viisikko-sarjaa on julkaistu suomeksi 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. (ja uusintapainoksia senkin jäkeen)
L. M. Montgomeryn Anna kirjoja luettiin varmasti myös 1950- ja 1960-luvuilla, vaikka ne kirjoitettiin jo 1900-luvun alussa.
Birgit Th. Sparren Diana-kirjoja lukivat varmaan hieman vanhemmat teini-tytöt.
Saman ajan tyttökirjoja ovat myös Anni Polvan Tiina-kirjat, Rauha S. Virtasen Selja-sarja, Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarja sekä Helen Wellsin Ursula-kirjat.
Myös Louisa M. Alcottin kirjat ja Helen D. Boylstonin Sisar Helenistä kertova sarja olivat silloin suosiossa. Susan Coolidgen Katy sarja sijoittui koulumaailmaan, samoin Mary Marckin Neljäs luokka...
Suomen esihistoriasta ja keskiajasta kertovaa kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa:
Esihistoria:
Dieckmann, Maijaliisa. 1993. Ram ja linnunkuvainen ruukku. ISBN 951-0-19019-5.
Dieckmann, Maijaliisa. 1994. Ram löytää synnyinsijansa. ISBN 951-0-19837-4.
|Dieckmann, Maijaliisa. 1996. Ram, tähtien tytär. ISBN 951-0-20880-9.
Dieckmann, Maijaliisa. 1988. Kaksoset ja Turun linnan aave - kertomus Naantalista ja Turusta 1490-luvulta. ISBN 951-0-15047-9.
Dieckmann, Maijaliisa. 1982. Aurajoen tyttö. ISBN 951-0-11323-9.
Dieckmann, Maijaliisa. 1992. Kaksoset ja Turun linnan aave. 951-0-17654-0. Äänikirja.
Dieckmann, Maijaliisa. 1987. Kaksoset ja rahalippaan arvoitus. ISBN 951-0-14603-X.
Dieckmann, Maijaliisa. 1991. Kaksoset ja...
Omaelämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Enwald, Vainikkala-Kejonen, Vähäaho: Elämä tarinaksi. Kansanvalistusseura, 2003.
Vakkuri: Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan. Etelän Kirja Ky 2005.
Taiteeksi tarinoitu oma elämä. (toim. Sava, Vesanen-Laukkanen). PS-kustannus 2004.
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS 1997.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy mm. seuraavat viitteet:
Tammelin: Tarinan kertomisesta uutta voimaa. Aikuiskoulutuksen maailma 3/2005, s. 20-21
Ilmanen: Elämäkerta sanoittaa maailmaa. Pirta 4/2005, s. 28-29
Uittomäki: Jokaisen ihmisen elämä on tärkeä. Vanhustenhuollon uudet tuulet 3-4/2004. s. 42-43
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Aineiston...
Kirjasta Nummelin, Juri: Eemu, Ukri ja Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä löytyy seuraava tieto:
"Mino viittaa joko kreetalaiseen kuningas Minokseen tai labyrintin pelottavaan härkäpäiseen hirviöön, Minotaurukseen. Oli miten oli, nimeä on annettu yhteensä 17 kappaletta, joista yksi on ollut nainen. Etelä-Euroopassa nimi on yleinen miehen etunimi. Firenzen koulun kuvanveistäjä Mino da Fiesole."
Muut etunimiä käsittelevät kirjat eivät tunnista Mino-nimeä. Tuo em. kirja on ilmestynyt vuonna 2005, joten lukumääräisesti Mino-nimisiä saattaa tällä hetkellä olla enemmän kuin tuo 17.
Oliver Backmanin kirjassa Ullakon aarteet kerrotaan, että 1900-luvun alkupuolella perustettiin monia valaisinliikkeitä, joiden lampuissa oli usein jonkin kotimaisen valaisinvalmistajan leima. Tällaisia ovat mm. Idman, Itsu, Orno, Taito, Sievä, Helsingin kaasuvalo ja Taidetakomo Hakkarainen. Valaisimissa oli yleensä leima. V R -kirjaimia ei ainakaan tässä kirjassa mainita, emmekä onnistuneet niitä muualtakaan löytämään.
Kannattaa selvittää asiaa myös vaikkapa tästä hakuteoksesta: Suomalaisia valaisimia / Anna-Kaisa Huusko, Pekka Järveläinen.
Tiedemiehet ovat melko haluttomia arvailemaan, mitä maailmankaikkeuden reunalla ja sen toisella puolen olisi. Enemmistö heistä ajattelee varmaankin, kuten Steven Hawkins. "Fyysikko Stephen Hawking on usein sanonut, että koko kysymyksellä ei ole mitään järkeä, koska jos maailmankaikkeus syntyi tyhjästä ja toi kaiken olemassaolon, niin kysymys siitä, mikä on maailmankaikkeuden ulkopuolella, on kuin kysymys siitä, mikä on pohjoisnavasta pohjoiseen." https://www.livescience.com/33646-universe-edge.html
Tämä ajatus on jo hieman muuttunut, sillä nykyisen teorian mukaan maailmankaikkeuskin voisi olla ajallisesti iankaikkinen eli mitään isoa pamausta ei olisikaan ollut vaan kaikki olisi aina ollut olemassa. https://www....
Voisikohan Kirsti Koivulan mainioista Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä joulujuhlaan -kirjoista olla Sinulle apua. Molemmissa on itsenäisyyspäivän viettoon liittyen näytelmiä, joista melko helposti saisi varmaan modifioitua myös kertomuksen - esimerkkinä Lippu sinivalkoinen kirjassa Yhdessä näyttämölle.
Näiden kirjojen saatavuustetoja voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi . Voit toki kokeilla myös asiasanahakua "itsenäisyyspäivä" ja vilkuilla näitäkin kirjoja.
