Parnasson numeron 4/2018 teeemana on Viro. Lehdessä on Ville Hytösen juttu Frank ja Frank Virossa : Kuinka minusta tuli vironsuomalainen. Tarkoittanet tätä artikkelia.
Parnasso tulee Pohjois-Haagan kirjastoon. Kannelmäen kirjastoon sitä ei ole tilattu. Koska kyseessä on tuorein numero, sitä ei vielä saa kotilainaan, mutta lehden voi lukea kirjastossa. Varmistin vielä, että Parnasso 4/2018 on Pohjois-Haagan kirjastossa paikalla, niin kuin kuuluukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pohdimme kirjastonjohdon kanssa, että tuon ajokortin lisäksi tarvitsisitte valtakirjan tuolta jalkansa loukanneelta henkilöltä. Jos vamma vaikeuttaa elämää pitemmällä aikavälillä kirjastolla on myös kotipalvelu. Täältä löytyy tietoa ja toimintaohjeet jos kotipalvelulle olisi käyttöä: https://kyyti.finna.fi/Content/ikaantyneet
Kirjastokorttien osoite ja yhteystiedot pitää tarkistaa kolmen vuoden välein ja tämän vuoksi kirjastokorttinne on käyttökiellossa, joten käykää lähimmässä kirjastossa päivättämässä tietonne. Me emme saa suoraan väestörekisterikeskukselta tietoja.
Muutaman matkatoimiston lähteen mukaan tämän Uuden-Seelannin kiiltomadot ovat laji, joka löytyy vain juuri näistä luolista. Kiiltomatojen heimoon kuuluu noin 2000 lajia, Tämän lajin nimi ei selvinnyt, eikä siis löytynyt tietoa juuri tämän kiiltomatolajin elintavoista. Alla yleistä tietoa kiiltomadoista Oulun yliopiston sivuilta:
https://www.oulu.fi/yliopisto/node/53604
Kiiltomatoluolaa esitellään monilla matkailijoiden sivustoilla:
http://adalminasadventures.com/waitomo-kiiltomatojen-tahtitaivaan/
Keski-Häme-lehden artikkelin mukaan kiiltomatonaaraat houkuttelevat koirasta luokseen valollaan. Myös toukat hehkuvat, mutta tällöin valon on tarkoitus varoittaa petoja niiden pahasta mausta. Kiiltomatoaikuinen ei syö lainkaan....
Kirja saattaa olla Mervi Kosken "Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja", jonka on kuvittanut Sakari Tiikkaja (Karisto, 2007). Kuvat eivät tosin ole mustavalkoisia. Kirjassa on 180 sivua. Kirjassa esitellään suuri joukko suomalaisia taruolentoja, joista yksi on Mara. Mara häiritsi nukkuvia ihmisiä ja eläimiä; uhrin henki salpautui tai uni kaikkosi. Kirjassa taruolentoja on ryhmitelty, mutta ei vaarallisuusasteen mukaan.
Kirjan kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3f218bd-422c-4d53-9282-b7e9dd857f90
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja...
Teoksessa Intian kulttuuri /toimittanut Asko Parpola kerrotaan, että britit kielsivat lesken polttamisen aviomiehen hautajaisroviolla vuonna 1829. Kuitenkin rituaali edelleen jatkuu jossain määrin. Parpolan kirjan mukaan "uskollisesta" leskestä käytettiin nimitystä sati ja häntä saatettiin palvoa jumalattarena kuoleman jälkeen.
https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/oudot-perinteet-maailmalt…
Sopisiko esimerkiksi A.S. Byattin Ragnarök: Jumalten tuho? Hieno, runollinen ja tiivis teos, ei ole mikään tiiliskivi, eikä myöskään fantasiagenreä. Teos kertoo nuoresta tytöstä, joka on Englannin maaseudulla paossa toisen maailmansodan pommituksia ja uppoutuu lukemaan skandinaavisia jumaltaruja. Tytön kertomus on oikeastaan enemmän kehyskertomus, joka nivoutuu hienosti skandinaavisten tarujen maailmaan.
Suomalaisesta mytologiasta ammentavista romaaneista taas voisin vinkata vaikkapa Johanna Sinisalon teosta Sankarit, jossa Kalevalan hahmot saavat romaanissa uudet elämät rocktähtinä, misseinä, tietokonevelhoina, huippu-urheilijoina jne 1990-luvun Suomessa. Tai Seija Vilenin romaania Pohjan akka, jossa Kalevalan...
Kysyjä viittaa aikaisempaan kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-verbi-solmia-kun?language_con…
Solmimalla on aina liitetty yhteen esimerkiksi köysiä ja naruja. Todennäköisesti sopimusten solmiminenkin on peräisin tästä arkielämän konkreettisesta yhteen liittämisestä. Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen laatiman, yli 700-sivuisen Suomalaiset häätavat -kirjan perusteella ei solmujen solmimisella suomalaisissa häärituaaleissa ollut minkäänlaista sijaa. Matti Sarmelan Pohjolan häät -tietoteos ei myöskään mainitse tällaisia tapoja meikäläisessä avioliittoperinteessä.
Suomen kirjakielessä solmu on ensi kertaa mainittu nykyasussaan Jaakko Finnon virsikirjassa 1583. Agricola on Uudessa testamentissaan käyttänyt sanan toista...
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Kelan sivuilta löytyy tietoa opiskelusta ulkomailla, https://www.kela.fi/opintotuki-ulkomaille . Näyttäisi siltä, että sinun täytyy joko suorittaa opintosi ulkomailla tai ulkomailla suoritettavien opintojen pitää kuulua opintoihin, joita suoritat Suomessa. Sinun kannattaa kysyä Kelalta, voitko saada tukea opintoihin, joista aiot suorittaa, https://kysykelasta.kela.fi/
Muuttamisesta Englantiin löydät tietoa suurlähetystön sivulta, https://finlandabroad.fi/web/gbr/usein-kysytyt-kysymykset
Asuntoja ja hintoja voit katsella esimerkiksi täältä, https://www.manchesterstudenthomes.com/Accommodation
Pyysin apua ruotsinkieliseltä lasten- ja nuorten kirjastonhoitajaltamme.
Hän suositteli Jessica Schiefauerin teoksia Pojkarna ja När hundarna kommer kirjoja https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSchiefauer%2C%20Jessica%2C__Ff%3Afacetlanguages%3Aswe%3Aswe%3Aruotsi%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
tai Sandra Bayerin Det handlar on dig https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbeijer%20sandra__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Jos suomenruotsalainen kirjailija kelpaa, niin Julia Wickholmilta on tullut viime syksynä mahtava kirja Olivia för altid https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SWickholm%20julia__Orightresult__U?lang=fin
Jos haluat vertailla kirjojen tarinoita,...
Franklin kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1978. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos perustuu Franklin teoksen vuonna 1963 julkaistuun laitokseen, jonka esipuheen on kirjoittanut Gordon W. Allport. Kirjan alkukieliseen laitokseen 80- ja 90-luvulla tehdyt lisäykset tai Harold S. Kushnerin uusi esipuhe eivät näin ollen sisälly Ihmisyyden rajalla -kirjan suomenkieliseen laitokseen: kirjasta otetut uudet painokset ovat täsmälleen vuonna 1978 julkaistun ensipainoksen mukaisia.
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Tervehdys Hämeenlinnan kirjastosta,
Kyseistä nuottia ei valitettavasti löydy meidän omista kokoelmistamme.
Nuotti löytyy Itä-Suomen alueen Vaara-kirjastoista: https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.11120012
Jos haluat, voit tehdä nuotista kaukolainapyynnön verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Nuotti löytyy myös verkosta IMSLP-palvelusta (Petrucci music library) osoitteesta:
http://ks.petruccimusiclibrary.org/files/imglnks/usimg/3/36/IMSLP555990…
Huudahduksilla harvoin on mitään aivan yksiselitteistä merkitystä, vaan niiden sisältö on tilannekohtaista ja tulkittavissa kontekstistaan. Niin tässäkin tapauksessa. Herodeksen hoo vastaa varmaan parhaiten nykysuomen huudahdusta oi.
Yleisradiosta vastattiin näin:
"Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.
Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat).
Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.
Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
"Sinihappovaunu" oli syöpäläisten tuhoamista varten rakennettu vaunu, joka sisälsi sihihappokaasua. Ruotsalainen & Helin -toiminimi oli saanut luvan kaupungilla liikkuvan sihihappovaunun käyttöön vuonna 1933. Museoviraston sivuilta löytyy samalta vuodelta pari kuvaa sinihappovaunusta:
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:asiasana/value:%22sy…
Lähteitä ja lisätietoa:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20150507-YAM100211-1430992…
Kappaleen "Kun", alkuperäiseltä nimeltään "Du", on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkielisen sanoituksen Juha Vainio. Se alkaa: "Kun sua katselen". Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin (sanat, melodia ja sointumerkit):
Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät (F-Kustannus, 2011)
Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (F-Kustannus, 2005)
Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua (Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Hei!
Etsittäessä Amarylliksen hoito-ohjeita, useissa lähteissä mainitaan liiallisen kastelun aiheuttavan kukkavarsien venymistä eli liiallista kasvua. Näin voisi olettaa, että vähentämällä kukan kastelua, voisi sen varsien pituuskasvua hidastaa. Näin ohjeistetaan ainakin Huiskula.fi sivustolla (viitattu 17.11.2021). Myös Viherpeukalot.fi sivustolla (viitattu 17.11.2021) mainitaan, että liiallinen kastelu vähän valon aikaan venyttää kukkavarren pituutta tarpeettomasti.
Lisää vinkkejä sivustoista, joista löydät kukkien hoito-ohjeita löydät Makupalat.fi sivustolta (viitattu 17.11.2021).
Ystävällisin terveisin,
Heidi Ranta-aho
Vantaan kaupunginkirjasto
