Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
Kati Tervon kirjaa on tulossa HelMet-kirjastoihin ja tilattu kappalemäärä on 101. Ensimmäinen painos on myyty loppuun ja toinen on vasta tulossa, jota olemme jääneet odottamaan.
Kirjaa esitettiin kustantajan syysluettelossa vaikka se ilmestyi jo huhtikuussa.
Teos on siis pian tulossa.
Pääkirjaston vastaanoton asiakaspalvelun puhelinnumero on 02-2620624. Lisää Turun kaupunginkirjaston yhteystietoja saat kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?nodeid=2775&culture=fi-FI&conte…
Valitettavasti Koivukylän kirjastossa ei ole tällä hetkellä skanneria. Lähimmät kirjastot, joissa skannaaminen onnistuu, ovat Lumon kirjasto tai Tikkurilan kirjasto. Henkilökunnalta voit pyytää apua skannaamiseen.
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen kertomus, jonka nimi on Pikku-Matti. Kertomus löytyy mm. kirjasta Topeliuksen satuaarteet (tekijä Topelius, Zacharias, Otava, 1990).
Tästä kirjasta ei ole vielä nidetietoja näkyvissä, joten sitä ei ole vielä kirjastoissa. Näkyvissä ovat vain, mihin kirjastoihin ko. kirja on tilattu. Ilmestymisaika on ennakkotiedon mukaan ollut 15.12.2015. Kuitenkaan se ei ole vieläkään ilmestynyt. Lukulampun (https://www.lukulamppu.fi) mukaan uusi ilmestymisaika olisi 31.12.2016. Kustantaja Kauppakamari (http://helsinki.chamber.fi/fi/) ei kuitenkaan ilmoita uutta ilmestymisaikaa.
Varauksia kirjasta on voinut jättää silloin, kun se kustantajan ennakkotiedon mukaisesti on ollut tulossa ja tilattavissa ja kirjan tiedot on julkaistu Helmetissä. Varaukset ovat edelleen varausjärjestyksessä voimassa.
Etsimäsi kirja on todennäköisesti Poul E. Knudsen: Kilpailu, 1961. Siinä seikkailee Odbjörn-niminen sankari, ja se sijoittuu Rooman valtakunnan ja Germanian aikaan.
Seuraavissa teoksissa on lyhyesti perustietoja fennomaniasta ja kielikiistasta:
- Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto (s. 255 alkaen Fennomania)
- Suomen kulttuurihistoria 3 : oma maa ja maailma (s. 144-152 Kansa ja sen kaksi kieltä)
- Suomi : outo pohjoinen maa : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin. s. 118-137 Tuija Pulkkinen: Kielen ja mielen ykseys
- Uudet ja vanhat liikkeet, s. 59 alkaen Ilkka Liikanen: Fennomania pohjoisena liikkeenä
Vanhempi teos kulttuurihistoriasta
- Suomen kulttuurihistoria 2 : autonomian aika (s. 86- Fennomaanit, Snellmannin kansallinen uudistusohjelma, Kysymys Suomen kielen virallisesta asemasta jne)
Fennomaniasta ja kielikiistasta Oulussa on kirjoitettu esimerkiksi:
- Saarenheimo, Eino:...
Blondi tuli taloon -sarjan asetelma on hieman toinen kuin Pulmusten. Pulmusten voidaan ajatella kuvaavan enemmänkin ydinperheen kriisiä. Perhe koostuu äidistä, isästä ja kahdesta lapsesta. Blondi tuli taloon -sarjassa perheestä puuttuu äiti ja talouteen muuttaa asumaan yksihuoltaja, joka auttaa perhettä. Samanlaisena voisi ehkä pitää enemmän amerikkalaista Nanny-sarjaa, jossa äidittömään talouteen muuttaa pirteä lastenhoitaja. En kyllä muista että Blondi tuli taloon -sarjassa olisi ollut mitään erityisesti Pulmusista lainattuakaan.
Kyllä isä osaa -sarja on siltä osin samanlainen, että siinä on ydinperhe. Sarjan huumori on kuitenkin lempeää, enemmän koko perheen ohjelmaksi sopivaa, ja perheenjäsenten välinen kiintymys käy ilmi sarjan...
Ensimmäinen tunnusluku täytyy käydä hakemassa kirjastosta henkilökohtaisesti. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kun tunnusluvun on kerran saanut, sen voi vaihtaa itse sähköisesti omien tietojen kautta.
Kirjastokortin ikä ja tunnusluku eivät ole sinänsä yhteydessä toisiinsa, myös aivan uuteen korttiin se täytyy erikseen asentaa ja vastaavasti se voidaan liittää vanhaankin korttiin, kunhan kortti itse on edelleen voimassa. Tämä tapahtuu normaalisti kortin myöntämisen yhteydessä. Kirjasto ei tiedä tunnuslukua, se salataan myös henkilökunnalta.
Heikki Poroila
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
Kirjasampo esittelee Venla Ilon Ihmisten saari -romaanin rakkaustarinana, joka myös haastaa "lukijansa elämän vaikeiden asioiden äärelle: kohtaamaan petos, väkivalta, sairaus ja kuolema.":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1703625
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Ilo%25252C%252BVenla
Sukunimi vaikuttaisi olevan hänen omansa, ei peite- tai taiteilijanimi.
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Tekijänoikeuslaissa ja –asetuksessa säännellään tekijänoikeuksista.
Tekijänoikeuslaki on saatavilla Finlexissä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Lähtökohta on, että tekijänoikeudenalaisesta aineistosta ei saa tehdä kopioita ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tähän on joitakin poikkeuksia, kuten esimerkiksi kopiointi omaa, yksityistä käyttöä varten. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan itselle voi valmistaa kappaleita omaan käyttöön. Kappaleen valmistamisen voi antaa ulkopuolisen tehtäväksi.
Tekijänoikeuslaissa on myös joitakin kirjastoja koskevia rajoituksia jotka sääntelevät kopiointia kirjastoissa (16, 16 a, 16 b, 16 d ja 16 e §§)
Tekijänoikeuslain 9 §:ssä on...
Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa puhutaan nimien kotoistamisesta (https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…). Suomen kielen kohdalla voidaan puhua myös nimien suomalaistamisesta, mutta samanlainen käytäntö on ollut halllitsijan nimien kohdalla myös ainakin englannin ja ranskan kielissä. Myös esimerkiksi pyhimysten ja paavien nimiä on usein kotoistettu.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kotoistamisesta on luovuttu 2000-luvulla valtaan nousseiden ja tulevien monarkkien kohdalla (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1821/ohje/157). Takautuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta, vaan historialliset hallitsijat säilyttävät kotoistetun nimensä.
Helmet-kirjastoista nuotit tähän kappaleeseen löytyvät näistä nuottijulkaisuista (oheisessa linkissä):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spieni%20ja%20hento%20ote__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
