1600-luvulta 1800-luvun alkuun perinteisiin käsityöläisammatteihin kasvettiin Suomessa pääasiassa käytännön työelämässä. Tällöin ammatti periytyi yleensä isältä pojalle. Vähitellen kouluttautumisen lisääntyminen ja yleistyminen ja lisääntyvä muuttaminen paikkakunnalta toiselle muuttivat tilannetta. Edelleen kuitenkin noin viidesosa suomalaisista hakeutuu samaan ammattiin kuin vanhempansa.
Alla lisää tietoa Wikipediasta, Tilastokeskuksen sivuilta ja ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden sivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikasvatuksen_historia_Suomessa
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/ammatit-periytyvat/
Tämänvuotisen kirjan ja Ruusun -päivän Leena Lehtolainen: Turmanluoti ja sen sai omakseen, kun osti muita kirjoja vähintään 15€.
https://kirjakauppaliitto.fi/tilaakrp/kirjan-ja-ruusun-paiva/
Hei!
Valitettavasti tv-elokuvaa I am Elizabeth Smart ei löydy Suomen kirjastoista. Jotakin tietoa on eglanniksi wikipediassa https://en.wikipedia.org/wiki/I_Am_Elizabeth_Smart.
Hyvää kesän jatkoa!
Kysymyksessä esitetylle huomiolle koetun unentarpeen vähenemisestä valoisana aikana voi löytää selityksen esimerkiksi valon ja unen terveysvaikutuksia perusteellisesti tutkineen Timo Partosen kirjasta Lisää unta : kiireen lyhyt historia (Duodecim, 2014). Valo tahdistaa elimistömme sisäisen vuorokauden maapallon pyörimisliikkeestä johtuvaan ulkoiseen vuorokauteen. Päivän pituus antaa tahdin sisäisen kellomme toiminnalle ja säätelee vireystilaamme - sarastus ja valo virkistävät, hämärä ja pimeys väsyttävät. Partonen kuitenkin muistuttaa, että riittävä uni on ihmisen perustarve - vuorokauden 24 tunnista aikuisen olisi nukuttava keskimäärin kolmasosa, oli sitten kesä tai talvi.
Nimi tulee vanhasta germaanisen kansanryhmän nimestä "bajuvaarit" (saksaksi Bajuwaren, latinaksi Baiovarii). Saksankielisessä Wikipedian artikkelissa on aiheesta enemmänkin. Nimen kirjoittaminen saksaksi y-kirjaimella (Bayern) on peräisin kuningas Ludwig I:n päätöksestä vuonna 1825. Sitä ennen käytettiin muotoa "Baiern".
Heikki Poroila
Kun kuivunut kasvinsiemen saa vettä, se imee kosteutta ja turpoaa. Vesi rikkoo turvonneen siemenkuoren ja pääsee näin siemenen sisälle. Lisää tietoa aiheesta vaikkapa puutarha.net-sivuston artikkelista Kasvata taimesi itse siemenistä alkaen:
https://puutarha.net/artikkelit/74/kasvinlisaysta_siemenista.htm
Kaukopalvelun kautta voit tilata aineistoa paitsi muualta Suomesta myös muista Pohjoismaista ja muualta ulkomailta.
Helmet-kirjastoissa tilauksen voit tehdä vain siinä tapauksessa, että kyseistä aineistoa ei ole hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun yleiseen tai tieteelliseen kirjastoon. Kaukopalvelu on aina maksullista ja Helmet-kirjastoissa hinnat vaihtelevat kaupungeittain. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.
Lisää tietoa kaukopalvelupyynnön tekemisestä ja maksuista voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Pudotuspelissä tai -kilpailussa hävinnyt kilpailija tai joukkue putoaa jatkosta. Loppu- ja pronssiotteluvaiheessa ei enää kilpailla jatkopaikasta, joten niitä ei voi pitää pudotuspeleinä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pudotuskilpailu
Kuvauksesi sopisi Hans Killianin teokseen Voittojen varjossa : kirurgina itärintamalla : 1941-1943 (WSOY, 1966, Im Schatten der Siege, suom. Markku Kahri).
Voisikohan olla kyseessä vuoden 1907 suuronnettomuus Oulunsalon Varjakassa, jolloin 20 naista hukkui. Purjevene oli Helmi-hinaajan perässä, kun hinausköysi tarttui mastoihin ja kaatoi purjeveneen.
Tapahtumasta tehty: Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä 18. pnä Lokakuuta 1907 ja jossa hukkui 20 henkeä löytyy digitoituna täältä: https://digi.kirjastot.fi/items/show/120916
Lisätietoa tapahtumasta löytyy seuraavista verkkoartikkeleista:
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/loka05/3632132.xml
http://www.kaltio.fi/vanha-arkisto/news/25/40/Monien-tarinoiden-Varjakk…
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/traaginen-hukkumisturma-ei-unohdu/40…
Hei!
Kyseessä on varmaan Kaija Österlundin Risto-sarja:
Riston retki kivikauteen
Risto saapuu rautakauteen
Risto pronssikaudessa
Risto ja viikingit.
Kirjat ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastosta.
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
Satu on Leena Erkkilän Kengät. Se on ilmestynyt hänen satukirjassaan Unnukaiset, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972, toinen vuodelta 1973, ja kolmas vuodelta 1981. Se on ilmestynyt myös Kalevi Kalemaan toimittamassa satukirjassa Valkea lintu: satuja rauhasta (1983).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeng%C3%A4t%20erkkil%C3%A4__Ff%3Afacetgenre%3Asadut%3Asadut%3Asadut%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Unnukainen myös Itäkeskuksen kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeng%C3%A4t%20erkkil%C3%A4__Ff%3Afacetgenre%3Asadut%3Asadut%3Asadut%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=...
Sellaista ei voi suositella. Varsinkaan jos ohjelma on ollut hyvin suosittu tai yleisesti tunnettu.
Tekijänoikeuslaki sanoo näin:"Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta. Jos valokuva yltää teostasoon, toisin sanoen on omaperäinen ja itsenäinen, sen suoja-aika on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Muiden valokuvien suoja-aika on lyhyempi. Tällaisten ns. tavallisten valokuvien suoja-aika on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. "
https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/
Sanoja ei sinäänsä voi omistaa, mutta nimetyn teoksen voi. https://www.kielikello.fi/-/voiko-sanoja-...
Hei,
avataan hieman ensin termistöä. Kauppatase kuvaa ulkomaisen tavarakaupan tasapainoa. Sen ollessa alijäämäinen menoja ulkomaille on enemmän kuin tuloja ulkomailta. Taloudellista toimintaa ulkomaille kuvaa laajemmin vaihtotase, jonka yhtenä osana kauppatase on. Pelkkä kauppataseen alijäämä ei siis tarkoita automaattisesti, että koko ulkomaankauppa olisi alijäämäinen.
Mikäli valtion tulot eivät riitä kattamaan sen menoja, jäljelle jäävä osuus katetaan velalla, jonka määrän määrittelee eduskunta. Valtionvelkaa mitataan euromääräisesti, mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velka voi siis saman aikaisesti euromääräisesti kasvaa, mutta laskea suhteessa BKT:een
Ulkomaankaupan ylijäämä kasvattaa myös valtion käytettävissä...
Tämä lehti on vain Kansalliskirjastossa ja muutamissa yliopistokirjastoissa. Tiedot löytyvät hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=Psykoanalyyttinen+Psykoterapia&type0%5B0%5D=Title
Kansalliskirjaston lehden voi pyytää lukusalikäyttöön:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Verkosta lehden kansi ja sisällysluettelo löytyvät, mutta itse artikkelia ei:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedostot/Psykoanalyyttinen_psykoterapia_nro_11_2015.pdf
Osaan Johannes Brahmsin Unkarilaisista tansseista [teosluettelonumero WoO1] on saatavissa kirjastosta tällainen painos, jossa on melodianuotti ja sointumerkit.
Nuottiviitteet Outi-kirjastojen tietokannassa. Näissä on osat 1 ja 4 (sekä 6).
Kansallisen Finna-tietokannan mukaan myös Unkarilainen tanssi numero 5 olisi kokoelmissa, mutta koska tätä tietoa ei löydy Outi-haulla, kannattaa kysyä suoraan Raahen kirjastosta.
Linkki Raahen kaupunginkirjaston yhteystietoihin.
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia...
Kirkes-kirjastoissa kaukolainojen myöhästymismaksut ovat samat kuin omasta kokoelmasta lainattujenkin. Alla linkki sivulle, josta maksut löytyvät:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Taru Mäkisen Ninna-sarjassa päähenkilö Ninnan paras ystävä on nimeltään Säde.
Ninna-kirjat:
Ninnan musta pilvi. 1982
Ninnan sininen kevät. 1983
Ninna ja kultainen nuoruus. 1983
