Celia-tunnusten teko onnistuu kuulemma Ison omenan kirjastossa ihan lennosta.
Mukaan on hyvä varata kirjastokortti ja kuvalliset henkilöllisyyspaperit. (Kirjastokortista näkyvät mm. osoitetiedot kätevästi)
Jos haluaa asioida ajan kanssa ja rauhallisessa tilasssa, kannattaa varata aika joko soittamalla (09) 8165 7723 tai Varaa kirjastolainen palvelusta netistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/Palvelut/Lainaa_kirjastolainen(49395)
Lorenzo Runebergin 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun runokokoelmaan Rappusilla (Artipictura, 2005) sisältyy sikermä runoja otsikolla "Miltä tuntuu tulla vanhaksi" (s. 47-65). Kaivattu runo on todennäköisesti jokin näistä.
Jo saapunutta varausta ei voi valitettavasti enää lukita. Yksi mahdollisuus on perua varaus, tehdä se uudestaan ja lukita uusi varaus. Se toimii, mikäli teoksessa ei ole paljon varauksia, mutta jos varauksia on runsaasti, teosta joutuu taas odottamaan pitkään.
Jos et ehdi hakea varausta ennen lähtöäsi matkalle, on mahdollista pyytää jotakuta perheenjäsentä tai tuttua hakemaan varaus kirjastosta. Hakija tarvitsee tiedot kirjasta eli kirjan nimen, tekijän ja viimeisen noutopäivän, jonka mukaan varaukset on järjestetty Helsingin kaupunginkirjastossa. Hakija voi lainata varauksen vain omalle kortilleen, jollet pysty toimittamaan hänelle allekirjoitettua valtakirjaa, jossa valtuutat henkilön lainaamaan kirjan sinun kortillesi.
Japanilaisen buddhalaisuuden erikoispiirteitä on, että munkkien on hyväksyttyä ja melko tavallistakin mennä naimisiin ja saada lapsia, sillä Japanin yleisimpien buddhalaisuuden koulukuntien piirissä munkeilta ei vaadita selibaattilupausta. Taustalla on pitkä traditio, josta erikseen on syytä mainita Jodo Shinsu -koulukunnan (shin-buddhalaisuuden) perustajan Shinranin (1173-1263) esimerkki ja opetukset. Käytännössä munkkien avioliitot alkoivat kuitenkin yleistyä vasta 1870-luvulla, jolloin Japania uudistanut (ja buddhalaisuutta heikentämään pyrkinyt) Meiji-hallinto laillisti munkkien avioliitot. Laki ulotettiin koskemaan myös nunnia, mutta tästä huolimatta nunnien avioliitot ovat Japanissa edelleen huomattavasti...
Pääkaupunkiseudulla 24 Helmet-kirjastoa tarjoaa mahdollisuuden Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröitymiseen. Vantaalla näitä kirjastoja on kolme, Tikkurilan kirjasto, Hakunilan kirjasto ja Pointin kirjasto. Mikään edellä mainituista kirjastoista ei edellytä ajanvarausta rekisteröitymiseen.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi pudotusvalikosta etsiä luettelon kirjastoista, joissa pääkaupunkiseudulla voi rekisteröityä Celia-verkkoasiakkaaksi. Muutamassa kirjastossa pitää rekisteröintiin varata aika. Voit tarkistaa asian helposti sen kirjaston sivuilta, jossa haluat käydä rekisteröitymässä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on kirjoja vain pinaatin puutarha- ja kotiviljelystä.
Paras löytämäni tieto pinaattisadon korjuusta on Satakunnan kansan digilehdessä 2.9.2018
https://www.satakunnankansa.fi/a/201171551
Pienen videonpätkän pinaatin korjuusta löysin myös: https://www.youtube.com/watch?v=9mH-9_45O4o
Ruokatiedon sivuilla on hieman perustietoa pinaatin viljelystä
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/puutarhakasvit/pinaatit-ja-mangoldi
Maaseudun tulevaisuuden digilehdessä 13.4.2018 on juttu babypinaatin ammattimaisesta kasvihuoneviljelystä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.231457
Lisätietoa voi kysyä esim:...
Jyväskylän kirjastosta kerrottiin, että Liisi Harmiosta löytyy tietoa näistä teoksista:
- Koulun kello soi : opettajat muistelevat, luku Maj-Lis Harmio: Muistikuvia Jyväskylän kaupungin jatkokoulun, kansalaiskoulun ja kunnallisen keskikoulun kotitalousopetuksesta (s. 248-257), 1980
- Jyväskylän Norssi 70 vuotta: : historiikki ja matrikkeli, 1986
Tässä joitakin tietoja:
Harmio (aik. Höglund) Gunvor Maj-Lis (Liisi), s. 1909 Jyväskylä-, KTO,
Jyväskylän Tyttökoulun kotitalouden tuntiopettaja/ Jyväskylän kaupungin kansakoulun jatkokoulun kotitalouden talousopettaja 1935-,
Jyväskylän Yhteislyseon kotitalousopettaja 1948-1960,
Kunnallisen keskikoulun kotitalouden lehtori 1960-1970
Molemmat kirjat ovat mm. Piki-...
Alkuperäinen Helsinki näyttäisi olevan suunnilleen nykyisen Eteläisen suurpiirin alueella. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos
"Helsingin eteläisessä suurpiirissä oli vuoden 2014 alussa asukkaita 106 201" https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki#cite_note-hki2014-1
Viimeisimmät netissä julkaistut tiedot Helsingin asukasluvusta ovat vuosien 2018-2019 vaihteesta. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_Maki_Vuori.pdf
Helmet-kirjastoissa Rumba-lehden vanhoja numeroita ei ole enää luettavissa. Lehden vanhat vuosikerrat on säilytetty Kansalliskirjaston kokoelmissa. Voit käydä lukemassa vanhoja Rumba-lehtiä siis Kansalliskirjaston tiloissa. Lisätietoja voit lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia...
Näistä aiheista ei oikein löydy Vaski-kirjastoista cd-äänikirjoja, mutta DVD-muodossa löytyy joitakin.
Kävelyretkellä 1930-luvun Viipurissa: Eino Partasen valokuvia. (DVD)
Lappi ja Kainuu: maa ponteva Pohjolan äärillä on. (DVD)
Lappia koskeva luonto- ja retkeilyelokuva: The Finnish Arctic Lappi (DVD):
Luontoaiheisia elokuvia: Järven tarina, Metsän tarina, Mystinen metsä, Metsän lumo, Luontosinfonia (DVD):
Nämä löytyvät Vaskista hakemalla teoksen nimellä https://vaski.finna.fi/ Voit varata niistä kiinnostavimmat omaan kirjastoosi.
Felix Jusupovin teoksen Ennen maanpakoa suomennos ilmestyi siis 1953. Antamasi tietojen perusteella kyseessä voisi olla paljon myöhemmin ilmestynyt Greg Kingin teos The man who killed Rasputin: prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian empire (1995).
The man who killed Rasputin : Prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian Empire | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Kyseessä on varmaankin kansansatu nimeltään Täinnahkaiset kengät. Satu sisältyy satukokoelmaan Kuningas rastasnokka : suomalaisia kansansatuja (toim. Tiina Kaila ja Kristina Segercrantz, 1988, s.17 - 26).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa satukokoelman saatavuuden kirjastoverkkoalueesi toimipisteissä.
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.167151
Ötökät näyttävät petopunkeilta. Tarkkaa lajia en pysty varmaksi määrittämään. Petopunkit ovat puutarhassa hyödyllisiä.
https://www.otokkatieto.fi/species?id=482
Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta - muotoon "narriparka - paviaani".
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa...
Ylen uutisoinnin mukaan palkintojuhlan paikka oli Ravintola Töölössä entisen Kauppakorkeakoulun tiloissa Helsingissä.
https://yle.fi/uutiset/3-12212895
https://www.ravintola-toolo.fi/?gclid=EAIaIQobChMIt9zz7rzM9AIVkd4YCh2Ox…
Juhlasali on entisöity hienoon kuntoon. Sen seinät ja katto on verhoiltu Oregonin männyllä. https://www.finnishdesignshop.fi/design-stories/arkkitehtuuri/helsingin…
Blaken teoksen Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa vuoden 1997 painoksessa, jonka suomennoksen ja johdannon on laatinut Tuomas Anhava, kyseinen kohta löytyy sivulta 53: "Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin". Kirja on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Tuohon "Path of excess.." -versioon löysin sellaisen selityksen, että Enigma -yhtye otti lauseen tuossa muodossa kappaleeseensa Gravity of love (Enigma - Gravity Of Love (Judgement Day Club Mix) lyrics (nothingbutlyrics.com). Muitakin selityksiä varmaan on.
Kyse on ilmeisesti Vierumäen marssista. Se on säveltänyt ja sanoittanut U. Puurtinen. Marssini nuotti on julkaistu vuonna 1939.
Urho Puurtinen oli Vierumäen opiston tuolloinen taloudenhoitaja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5018682
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1060623?term=opis…
Tarina on Androkles ja leijona. Alkuperäisessä versiossa roomalaisilta paennut afrikkalainen orja Androkles piiloutuu leijonan luolaan ja poistaa piikin leijonan tassusta. Leijonasta tulee hänen ystävänsä ja se jakaa saaliinsa hänen kanssaan. Myöhemmin Androkles palaa ihmisten pariin, hänet vangitaan ja hän joutuu Roomassa sirkukseen leijonien eteen. Leijonista suurin on kuitenkin Androkleen parantama leijona, joka vain nuolee hänen kättään. Tällaisen ihmeen nähdessään keisari armahtaa Androkleen ja vapauttaa hänet ja leijonan.
Tarina on ilmeisesti peräisin egyptiläisen Apionin ensimmäisen vuosisadan alussa kirjoittamasta, sittemmin kadonneesta teoksesta Aegyptiaca. Se on säilynyt Aulus Gelliuksen ...
