Gangesjoki on hyvin saastunut. Joka päivä satoja miljoonia litroja jätevettä valuu jokeen. Teollisuudesta (esimerkiksi nahkateollisuuden kemikaalit) aiheutuvat päästöt ovat myös huomattavat.
Hindulaisuudessa Ganges on pyhä joki, Ganga-jumalattaren ruumiillistuma, jossa miljoonat pyhiinvaeltajat kylpevät vuosittain. Hindulaisuuden mukaan tämän pyhän joen vesi puhdistaa ihmisen synnit. Valtava määrä ihmisiä myös polttohaudataan Gangesin rannalla, mikä kuormittaa jokea.
Intian ympäristöministeriön alaisen Central Pollution Control Board -elimen mukaan suolistoperäisiä bakteereja saisi vedessä olla 500 yksikköä 100 millilitrassa (500/100). Tämä arvo ylittyy moninkertaisesti useimmilla Gangesin mittauspisteillä. Esimerkiksi vuonna 2016...
Kirjastosta voi etsiä aiheesta kirjallisuutta PIKI-tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1135084221&ulang=fin .
Kirjoita hakuruutuihin esim. sanat "antiikki", "jumalat" tai "mytologia" ja "Kreikka". Valitse hakutyypiksi kunkin ruudun kohdalla "Asiasana". Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi kirjalistan, josta näet kirjan nimeä klikkaamalla sen tarkemmat julkaisutiedot. Ja jos klikkaat listalla kohtaa "Tarkasta missä", näet missä sitä on saatavissa. Voit myös tehdä kirjoista varauksen, jos sinulla on tunnusluku. Kysy lisätietoja kirjastostasi, henkilökunta tekee myös puolestasi varauksia kirjastossa.
Tässä muutama esimerkki tulosten joukosta:
Camp, John : Antiikin Kreikan maailma. Otava, 2004.
Simonsuuri...
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy mikfofilmattuna alueen sanomalehtiä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä löytyy kirjaston www-sivulta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/mikrofilmatut.html Ilkka-lehteä löytyy pääkirjastosta mikrofilmeinä siis vuodesta 1906 lähtien.
Pääkirjaston alakerrassa on sukututkimushuone, jossa voi lukea sanomalehtien mikrofilmejä erityisillä lukulaitteilla. Parilla lukulaitteella voi myös ottaa maksullisia (á 0,20 €) kopioita mikrofilmeistä. Lukulaitteelle kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 06-416 2318. Pääkirjasto on auki talviaikana ma-pe 10-19 ja la 11-15.
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
Hankalan tuntuinen tapaus, ei oikein mitään löydy - ellei joku sitten satu muistamalla tunnistamaan. Eli arvailuksi sanoissa olevien aiheiden perusteella tämä menee. - Arvo Koskimaalla on foxtrot KIRSIKAN KUKAT, joka nimen puolesta sopisi, mutta jonka alkusanat "Katselen keväistä kirsikan kukkaa" eivät etsittyyn lauluun täsmää. - Anneli Saaristo on laulanut Jori Sivosen sävellystä "Elokuun illat", mutta senkään sanat eivät ole ne haetut. Myöskään Vesa Alaren tangon "Yöt, illat elokuun" sanat eivät tähän hakuun sovi.
Hakua voisi edistää, jos tietäisimme laulun tyylilajin tai tanssilajin, onko laulaja mies vai nainen jne. Teksti tuntuisi olevan kotimaisen iskelmän tyylinen, mutta varsinkin tämä kirsikka-aihe toistuu niin paljon, että se...
Lastenkirjojen kuvituksesta löytyy tietoja mm. kirjoista Kuvituksen monet muodot (2002) ja Tutkiva katse kuvakirjaan (2001); jälkimmäisessä on myös Riitta Oittisen artikkeli Kääntäjä kääntää kuvia.
Suomalaisista lastenkirjankuvittajista on tehty kaksi matrikkelityyppistä kirjaa: Mielikuvia (v. 1989) ja Kotimaisia lastenkirjankuvittajia (v. 2002).
Lisää kirjoja löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanoilla/aiheella lastenkirjallisuus ja kuvitus tai lastenkirjallisuus ja kuvittajat.
Internetistä löytyi mm. sivusto www.kuvittajat.fi, josta ilmeni, että kuvittajilla on oma yhdistys ja jäsenlehti Kuvittaja, sekä kuvakirjatietokanta Kirjavainen, jonka on tehnyt Joensuun kaupunginkirjasto (kirjavainen.jns.fi). Makupalat-linkkisivuston kautta...
Jesper / Jasper on germaanisissa kielissä kehittynyt rinnakkaismuoto nimestä Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Lisätietoa löytyy teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Pöyliö -sanan etsinnässä käyty läpi erinäisiä kirjastosta löytyviä sanakirjoja ja sanastoja, myös paikannimiä käsitteleviä teoksia. Kuitenkin vasta Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet (Otava, 2000)löytyi hieman taustaa nimelle. Kirjassa arvellaan, että taustalla voisi olla ruotsin sana böle, joka tarkoittaa asumusta, kylänosaa, uudisasutusta, ulkoniittyä. Kirjan mukaan nimeä tapaa niin talon- kuin sukunimenäkin Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Kuusamossa.
Terveyskirjaston tietojen mukaan "identtiset kaksoset ovat aina keskenään samaa sukupuolta". http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
"Solace" merkitsee lohtua tai helpotusta. "Quantum" taas tunnetaan nykyään ensisijaisesti fysiikan terminä merkitsemässä kvanttia, eli suureen jakamatonta perusosasta. Se on kuitenkin jo aiemmin merkinnyt yksinkertaisesti jonkin määrää tai paljoutta.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/quantum
https://www.merriam-webster.com/dictionary/solace
Ian Flemingin alkuperäinen novelli, josta elokuva otti nimensä mutta ei juontaan, on suomennettu nimellä "Lohdun kvantumi". Vanha lainasana kvantumi vastaa tässä englannin quantumin alkuperäistä merkitystä. Tarinassa väitetään, että kun ihminen ei enää saa lainkaan lohtua ihmissuhteesta, hän menettää täysin kykynsä kohdella toista osapuolta ihmisenä. Niin kauan kuin lohdun...
Entisiä par avion -merkkejä, joilla kirjelähetys ohjattiin toimitettavaksi lentopostina, ei enää ole käytössä. Nykyisin niiden tilalla on merkki, jossa lukee "priority". Tällaisella tarralla merkitty kirje toimitetaan nopeammin, lentopostina, ja se on kalliimpi kuin kirje, jossa ei merkkiä ole. Nykyisin on käytössä myös economy-lähetys, joka toimitetaan pintateitse ja on siis hitaampi ja halvempi.
Mikäli kuoressa ei ole mitään merkintää, posti toimittaa lähetyksen sen mukaan, minkä arvosta kuoreen on kiinnitetty merkkejä. Tämä hidastaa toimitusta, sillä tällöin postin pitää selvittää, toimitetaanko lähetys priority- vai economy-lähetyksenä.
Postista saatavat priority- ja economy-merkit voi korvata kirjoittamalla itse kuoreen, kumman...
Kyseessä lienee tämä seuraava runo ja koska se on julkaistu nettisivulla, uskallan liittää sen tähän sellaisenaan:
Isä on kuollut taas.
Tänään hän on kuollut tästä maisemasta.
Isättöminä seisovat kuuset
risti latvassaan.
Kun epätoivo tulee
ovat kuuset.
Kun toivo menee
ovat kuuset.
Minä pitelen niistä kiinni.
– Eeva Kilpi "Ennen kuolemaa"
Runo löytyy netistä nettisivulta (linkki) : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/22/rakastettu-runoilija-91-vuotia…
Koska sivulla on aika monta runoa ja muuta asiaa, pitää runoa vähän etsiskellä sieltä.
Eeva Kilven teos "Ennen kuolemaa" on lainattavissa kirjastoista taas sitten kun kirjastot avautuvat.
Teoksen tiedot Helmet-kirjastoluettelossa (linkki):
https://...
Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
Seikkailua, taikaa, huumoria ja villiä mielikuvitusta ruokkivia tarinoita löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Krekelä, Katja : Hurjalinna ja Säihky
Lybeck, Sebastian: Latte-siili sarja
Parkkinen, Leena: Pikkuveli ja mainio harharetki
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Reeve, Philip: Oliver ja meriperuukit
Salmi, Veera: Mauri -kirjat
Kysy lisää lukuvinkkejä omasta kirjastostasi.
Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista:
Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997.
M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985.
Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017.
Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.
Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.
Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/
Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.
Kotimaisten kielten keskus: https://www....
Sanat ainakin suomeksi ja saksaksi löytyvät netistä,
http://gamma.nic.fi/~hcd/jouluoratorio.html
Libretto sislältyy mm tähän levytykseen, minkä voi lainata kirjastoista,
Tunström, Göran
Jouluoratorio / Göran Tunström ; suom. Arto Häilä ; [katkelmat teoksesta Dante: Jumalainen näytelmä suom. Eino Leino] ; [katkelmat teoksesta Homeros: Odysseia suom. Otto Manninen ja Pentti Saarikoski]
Jyväskylä : Gummerus, 1984
Painos 2. p. 1984
Pertti on lyhentymä Albertista, joka puolestaan on lyhentymä Adalbertista. Viimeksimainittu nimi tulee muinaissaksan sanoista adal, aatelinen ja bert, loistava, kuuluisa. Perttiä on käytetty muidenkin bert-loppuisten nimien lyhentymänä (esim. Engelbert, Herbert, Robert).
Mannerheim-museon vastaus: Marsalkka Mannerheimin arkku oli todellakin hautajaisten aikana verhoiltu Suomen sotalippuun (nyk. kielekkeinen valtiolippu), jonka päälle oli asetettu hänen oma valkea turkislakkinsa sekä miekka ja marsalkan sauva. Esineet olivat Mannerheimin henkilökohtaisia tavaroita, jotka hautajaisten jälkeen palautuivat hänen kotiinsa, eli nykyiseen Mannerheim-museoon Helsingin Kaivopuistossa, missä ne ovat edelleenkin nähtävissä.
Lastenkeskus on kustantanut kaksi lorupussi-aiheista kirjaa ja ohjeet lorukorttien tekoon ovat ainakin uudemmassa: Varpu Välimäki, Uusi lorupussi (1995).
Toinen kirja on vuodelta 1990: Raija Parantainen,
Lorupussi. Liru laru lorupussi -nimisestä kirjasta saa lisäksi runovinkkejä (toim. Ritva Bergman ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 1997), mutta teko-ohjeita siitä ei löydy.
Annastina nimelle ei suoraan löytynyt nimipäivää virallisista nimipäiväluetteloista. Nimen Anna nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 9.12. Nimeä Stina ei löydy suomalaisesta nimipäiväluettelosta, mutta ruotsalaisessa Stinan nimipäivä on 24.7. Voitte juhlistaa Annastinaa vaikka molempina päivinä! Internetistä löytyy myös yksityishenkilön ylläpitämä ”Erikoiset nimipäivät”-luettelo (http://www.etunimet.net/nimipaiva.html), jossa nimen Annastiina nimipäiväksi on merkitty 9.12.
