Suomenkielistä tietoa tästä muistiinpanomenetelmästä ei löytynyt. Muista menetelmistä ja tekniikoista tietoa esim. peda.fi-, studentti- ja Opetushallituksen sivuilta:
https://peda.net/kontiolahti/kontiolahden-koulu/oppiaineet/erityisopetus/testisivu/mtko-h:file/download/2f484aa9f35d8784c846ed63f061e2203359f53b/Muistiinpanojen%20tekemisen%20k%C3%A4sikirja%20oppilaille.pdf
https://studentti.fi/opiskelutekniikat/cornell-tekniikka/
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/118515_muistiinpanot.pdf
Monista opiskelutekniikan kirjoista voi myös löytyä tietoa muistiinpanojen tekemisestä. Alla linkki Helmet-kirjastojen opiskelutekniikkaa käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%...
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983).
Helga Nuorpuun kirjassa "Kultakukka : satuja" (Gummerus, 1928, s. 14-44) on kuvaustasi vastaava satu "Kultakukka, Untuvainen ja Mesitonttu" (kirjan otsikossa virheellisesti "Meritonttu"). Untuvainen on keijukainen, joka asuu Mansikkavuoren Helmilinnassa. Helmilinnassa asuu kymmenittäin keijukaisia, joiden tehtävänä on hoitaa mansikoita ihmisten iloksi ja hyödyksi.
Tottahan käännöstä kannattaa tarjota kustantamolle. Kannattaa aloittaa siitä kustantamosta, joka on julkaissut alkuperäisen kirjan. Jos se ei ole suomalainen kustantamo, niin kannattaa yrittää samanlaiseen genreen suuntautunutta kustantamoa.
Kavereille jakamisessa olisin varovainen. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kertoo tekijänoikeuksista näin:
"Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Näitä oikeuksia tekijä voi luovuttaa osittain, kokonaan,...
Suomenkielisellä nimellä lauluun ei löydy nuotteja, mutta alkuperäisellä nimellä "Angel of the morning" löytyy. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Chip Taylor. "Kaipuu"-nimellä sen on suomeksi sanoittanut Pertti Reponen. Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
American rock & roll : the big hits of the late 50's and early 60's. Volume 5 (englanninkieliset sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
The best fake book ever : for keyboard, vocal, guitar, and all "C" instruments : over 1000 songs (4th edition, englanninkieliset sanat, melodia, sointumerkit)
Suomenkieliset sanat löytyvät verkosta, mutta kannattaa tarkistaa äänitettä kuuntelemalla, ovatko sanat oikein. Suomenkielinen sanoitus löytyy hakukoneella...
Kannattaa muuten lukea Oksaselta "Baby Jane", joka on aiheeltaan aivan toisenlainen:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50746
Jotain samankaltaista Sofi Oksasen kanssa voisi olla mm. seuraavilla suomalaisilla kirjailijoilla: Anja Snellman, Riikka Pulkkinen, Heidi Köngäs ja Katja Kettu.
On meillä. Aikuisten lukudiplomin kirjalistat löytyvät Keski-Finna-verkkokirjaston Kirjallisuus-sivulta, sivun alalaidasta. Tässä linkki: https://keski.finna.fi/Content/kirjallisuus. Paperisen lukudiplomilistan voi napata mukaan kirjastokäynnillä mistä tahansa kirjaston toimipisteestä.
Keski-kirjastojen lukuhaaste puolestaan löytyy tämän linkin takaa: https://keski.finna.fi/Content/lukuhaaste
Vaski-kirjastojen kokoelmamateriaalia ei valitettavasti näin poikkeusaikana ole mahdollista selailla paikan päällä (esimerkiksi Turun pääkirjaston musiikkiosasto on suljettu), mutta aineiston varaaminen onnistuu esimerkiksi verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ ja pikainen vierailu useimmissa kirjastoissa on edelleen mahdollista. Esimerkiksi Turun pääkirjastossa voi Uutistorilla kopioida varaamaansa ja lainaamaansa aineistoa.
Joitakin nuotteja ja sanoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Musiikkikirjastot.fi-sivustolle on listattu useita eri lähteitä https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Symboli, jossa ympyrän läpi kulkee vinoviiva, on matematiikassa tyhjän joukon merkki. Yleisemmällä tasolla sitä käytetään kieltoa tai jonkin puuttumista ilmaisevana symbolina.
Samantapainen merkki löytyy myös esim. tanskalaisesta ja norjalaisesta aakkostosta kirjaimena sekä geometriassa halkaisijan merkkinä. Kaikissa näissä on kuitenkin typografisia eroja.
PIKI-verkkokirjastossa symboli esiintyy kirjan kansikuvan paikalla, kun kansikuvaa ei ole tietokannassa saatavilla.
Lähteet:
RapidTables.com: https://www.rapidtables.com/math/symbols/Basic_Math_Symbols.html
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%98
Kyseinen elokuva saattaisi olla Tahraton mieli (Eternal sunshine). Elokuvan hahmot Joel ja Clementine tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa yhteisen ystävän kautta rannalla Montaukissa. Joel ja Clementine pyyhkivät toisensa muististaan, mutta päätyvät myöhemmin tapaamaan toisensa uudestaan samalla rannalla, ja lopulta heille selviää, että he ovat tutustuneet jo aiemmin.
Toinen vaihtoehto on Leonardo DiCaprion tähdittämä The Beach.
Suomen Endokrinologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan, että kilpirauhasen toiminnan tutkiminen perustui 1950-luvun alussa vielä perusaineenvaihdunnan (PAV) mittaamiseen sekä seerumin kolesterolin määritykseen. Myös Arno Forsiuksen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään tätä aihetta.
Lääketieteen ja sairauksien hoidon historiasta on kirjoitettu useita teoksia. Löydät niitä hakemalla verkkokirjastosta esimerkiksi aihehaulla lääketiede ja historia.
Helsingin Sanomien arkistojen mukaan Suomen televisiossa on 2000-luvun alussa esitetty ainakin kaksi televisiosarjaa, joissa näyttelijä Helen McCrory oli mukana. 23.9.2001 alkoi TV1-kanavalla kymmenosainen englantilaissarja Yltäkylläisyyden maa (In a Land of Plenty). Sen keskiössä oli Freemanien perhe 1900-luvun jälkipuoliskolla. "Pikkukaupungin tehtaan omistaja Charles kohtelee Mary-vaimoaan (Helen McCrory) kuin tehtaansa koneita: käyttää ja huoltaa. Lapsia tuotetaan tehokkaasti."
Toinen brittisarja, North Square tapahtui Leedsissä. Tässä sarjassa liikuttiin juristien maailmassa, päänäyttämönä North Square Chambers -lakifirma. Helen McCrory esitti lakimies Billy Guthrien raskaana olevaa vaimoa...
Kirjasto ei voi lehteä tulostaa, mutta voit itse käydä tulostamassa lehden sivut kirjastossa. Vuoden 1921 Helsingin Sanomat on digitoitu ja verkossa vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Sieltä niitä voi myös kopioida yksityiseen käyttöön.
Vantaan kirjastoissa voi tulostaa päivässä 20 mustavalkoista A4-sivua. Palvelu on maksuton. Espoossa ja Helsingissä voi tulostaa myös A3-koossa, mutta tulostaminen on maksullista.
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävissä Venäjän meripuolustussuunnitelmissa Itämeren laivaston pääsatama oli Kronstadtin tukikohta sekä Pietarin amiraliteetin telakka, mutta laivaston operatiivisina tukikohtina olivat Viapori ja Tallinna. Viaporin sotasatamaan sisältyi myös Katajanokan satama-alue. Laivaston pitäminen Kronstadtissa sodan syttyessä ei ollut mielekästä väylien vaikeakulkuisuuden ja talvisten jääolosuhteiden takia. Kronstadtin tehtäväksi jäi pääkaupunki Pietarin puolustus tykein ja miinoituksin. Viaporin sotasatamaan sijoitetun Itämeren laivaston tehtävänä oli estää Saksan tunkeutuminen meritse Pietariin.
Itämeren laivastoa komensi sodan alussa Nikolai von Essen, ja hänen alaisuudessaan oli myös Viaporin linnoituksen...
Pablo Nerudan runosta Walking Around on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Matti Rossin. Tuomas Anhavan suomennoksesta ei löydy tietoja.
Matti Rossin suomennos sisältyy teokseen Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (Tajo, 1964).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tässä muutamia kirjoja, jotka käsittelevät yhteisöllisyyden historiaa ja muutosta. Mukana on pari kirjaa, joissa painopiste on vielä 1900-lukua aiemmassa historiassa, mutta ajattelin, että nekin saattaisivat kiinnostaa.
Anttila, Erkko. Esikaupunkien vuosisata: paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla. Väitöskirja. (Helsingin yliopisto, 2015)
Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa: yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Holmila, Marja (toim.) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001)
Perheen jäljillä: perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Ilmakangas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) (Vastapaino, 2021)
Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Häggman, Kai &...
Ilmatieteenlaitoksen säähavaintohistorian mukaan vuoden 1992 helmikuun loppupuolella Espoon Kauklahdessa oli lunta 8 - 15 senttimetriä.
https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/ab542045-044c-4a74-8f34…
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastot
Nykyään hälyttimien testaus tapahtuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12:00 soittamalla kokeilumerkki. Mikäli maanantaina on esimerkiksi juhlapyhä, kokeilua ei järjestetä. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälyttimen ääni, joka kestää 7 sekuntia. Käytäntö yhtenäistettiin 1.6.2009. Sitä ennen kokeiluajankohta vaihteli eri pelastuslaitosten alueilla.
https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/hatatilanne/vaaramerkki
https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaeston-varoittamista-testataan-joka-kuu…
Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan esimerkiksi vuonna 1992 testauspäivä oli Helsingissä joka kuukauden 15. päivä.
HS 3.9.1992
Sallan museosta kerrottiin seuraavaa: Ennen sotaa oli Pohjois-Sallassa, Naruskajoki-varressa kolme erämaataloa. Talot olivat suhteellisen kaukana tosistaan, joten varsinaisesta kylästä ei oikein voinut puhua. Talvisodan syttyessä, yhden talon väki ja toisen talon isäntä siirtyi asumaan lähemmäksi Kotalan kylää, Kuukkumaharjun pohjoispuolelle tukkikämppään. Kuten kirjassakin, tulia pidettiin yöllä ja ulkona liikuttiin mahdollisimman vähän, ettei jäisi jälkiä. Lapsia vannotettiin olemaan hiljaa, sillä harjun eteläpuolella kulki vihollisen varmistusladut.
Maalaisliitto koki 60-luvulla tarvetta uudistua nuorekkaammaksi yleispuolueeksi. Sen vuoksi nimikin haluttiin vaihtaa. Ensimmäinen nimi-idea oli Keskustaliitto, joka oli kuitenkin varattu. Ylimääräisessä puoluekokouksessa Kuopiossa hyväksyttiin toiseksi suosituin nimi Keskustapuolue. Se kirjattiin yhdistysrekisteriin 27.10.1965.
Ajanjaksosta kertoo kirja Maalaisliitto-Keskustan historia. 5, Virolaisen aika: Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963-1981. Se löytyy Keski-kirjastoista: Maalaisliitto-Keskustan historia. 5, Virolaisen aika : Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963-1981 | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Lisää tietoa Maalaisliiton ja Keskustan historiasta löytyy myös puolueen omilta sivuilta: Keskustan koko...
