Asfaltin ympäristövaikutuksia käsittelevät ainakin seuraavat teokset:
Rantamo, Esa 2014: Puheenvuoroja asfaltista. Asfalttiala Suomessa 1990–2014. Suomen Rakennusmedia, Helsinki.
Häkkinen, Tarja & Kari Mäkelä 1996: Environmental adaption of concrete. Environmental impact of concrete and asphalt pavements. Technical Research Centre of Finland, Espoo.
Teosten tarkemmat saatavuustiedot löytyvät verkosta Melinda-tietokannasta osoitteesta: melinda.kansalliskirjasto.fi
Lisätietoa asfaltoinnista ja sen vaikutuksista saa myös Päällystealan neuvottelukunta Ry:n verkkosivuilta: www.pank.fi
Jotkut sähköpostiohjelmat eivät halua ladata mitään sisältöä ulkoisilta palvelimilta ilman lupaa. Näin ne joutuvat tekemään, kun HTML-muotoisessa viestissä on kuvia. Esimerkiksi sähköpostiohjelma Outlook esittää asian näin: ”Sähköpostiviestien kuvien lataamisen estäminen saattaa auttaa yksityisyytesi suojaamisessa. HTML-muotoa käyttävien viestien sisältämien kuvien lataaminen edellyttää, että Outlook lataa kuvat ulkopuoliselta palvelimelta. Yhteyden muodostaminen ulkopuoliseen palvelimeen saattaa antaa lähettäjälle vahvistuksen siitä, että sähköpostisoitteesi on käytössä ja näin lisätä sinulle lähetettävän roskapostin määrää”.
Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Jätkäsaaren kirjastossa ei voi tulostaa A3-kokoista tulostetta. A3-kokoisen tulosteen voit tulostaa esimerkiksi Rikhardinkadun kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi.
Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta - Meriläisen teksti mukaan luettuna - julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla.
http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu
http://evakko.net/evakko.php
Kun keväällä 2019 Helsingin kaupunginkirjasto siirtyi kellutusjärjestelmään, otettiin käyttöön myös aineistohotelli. Aineistohotelliin lähetetään väliaikaisesti aineistoa, jolla ei ole tietyllä hetkellä suurta kysyntää. Aineistohotellissa olevaa aineistoa voi varata normaaliin tapaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
- Tällaista tilastoa en onnistunut löytämään, mutta alla on tilastoja maista, joissa on koulutetuimmat asukkaat, tai toisaalta eniten yliopisto-opiskelijoita:
https://www.cnbc.com/2018/02/07/the-10-most-educated-countries-in-the-world.html
http://www.aneki.com/students.html
- Lonely Planet -sarjasta on suomennettu vain muutamia lapsille tarkoitettuja kirjoja.
- Mitään Radio Aallon ohjelmista ei nimitetä uutisiksi, eikä niiden sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta mahdollisesti jokin ohjelma sisältää myös uutisia:
https://www.supla.fi/radioaalto
- Applella on myös pöytätietokoneita, iMac-nimisiä.
- Wikipedia-artikkeli vuorovaikutteisesta tiedonhausta kertoo,...
Voisikohan kyse olla Kaj Chydeniuksen laulusta Ennustus. Marja Packalén esittää sen äänilevyllä Haittaako järki? : KOM-teatterin lauluja vuosilta 1982-83 (1985) ja CD-levyllä KOM-teatteri: 35 vuotta lauluja (2006).
Marja Packalénin esittämästä Elegia-nimisestä laulusta ei ole löytynyt tietoja.
Koulujen, päiväkotien ja muiden laitosten Helmet-kirjastokortit eivät ole kaupunkikohtaisia, vaan niitä voi käyttää samalla tavoin missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa kuin henkilökohtaisia Helmet-korttejakin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen sitaatti ei ilmeisesti ole peräisin A. A. Milnen alkuperäisistä Nalle Puh -kirjoista, tai ainakaan en löytänyt sitä niistä. "Pooh Misquoted" -blogin mukaan sitaatti on Disney-elokuvan "Sing a Song with Pooh Bear" (1999) laulusta "The One and Only One", jossa sen esittää Nasu, ks. http://poohmisquoted.weebly.com/ . Laulu on ilmeisesti myöhemmin ilmestynyt myös DVD:llä "Sing Along Songs: Sing a Song with Pooh Bear and Piglet Too" (2003). En onnistunut löytämään tietoa, onko ko. videoita julkaistu suomeksi. Sitaatilla ei ilmeisesti ole mitään virallista käännöstä, ja sen voisi kääntää vaikka "Asiat, jotka tekevät minusta erilaisen, tekevät minusta minut".
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin...
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä...
Taati ja taatti pohjautuvat ruotsinkielisen ilmauksen föra stat (’elellä komeasti’) kautta latinan sanaan ”status” ja sillä on sellaisia merkityksiä kuin ’komeus; juhla- (esim. taativieras, taattivaatteet); muoti, tapa, arvo, kunnia’. Mennä taatia on ’hienostella, kävellä arvokkaasti’, seistä taatina on ’seistä suorana’, taatillinen, taatikas, taateva merkitsevät ’arvokkaan näköistä, varmakäytöksistä; kopeaa, komeaa, juhlallista; muodikasta, hienostelevaa, täsmällistä’. Samaa taustaa ovat myös sellaiset sanat kuin taatimies (’muonapalkalla oleva renki, muonamies’) ja taatipiika (’palvelija, joka ei ole talon ruoassa vaan saa luonnontuotteina osan palkastaan'). 'Kirkkorekeä' merkitsevä taattireki taas perustuu ruotsinkieliseen sanaan...
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
Kyseinen ötökkä on todennäköisesti sarvikuonokas, joka kuuluu Euroopan kookkaimpiin kovakuoriaisiin. Aikuinen kuoriainen on noin 30–50 mm pitkä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Ötökkätieto
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Käyntikortti, joka alkaa rivillä "Sinitakki sittiäinen, luota karjatarhan portin..."
Runo sisältyy mm. teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (Tammi, 1978, s. 21) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (Tammi, 1985, s.80).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Tieteellisen tutkimuksen tieteellisyyden takeena on vertaisarviointi: Tiedeyhteisö arvioi aina tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus tehdään käyttäen hyväksyttyjä tieteellisiä menetelmiä ja siitä raportoidaan tieteenalalla vallitsevan tavan mukaisesti. Tieteelliset tutkimukset muodostuvat yleensä siten, että tietoa peilataan aiempiin tutkimuksiin. Jokainen uusi tutkimus siis yleensä antaa katsauksen myös aiempaan samaa aihetta käsittelevään tutkimukseen. Kokoavia vastauksia tai kaiken tiedon sisältävää tietokantaa ei kuitenkaan ole koottu, enkä tiedä olisiko se edes mahdollista. Ohjeita tieteelliseen tiedonhankintaan antaa esimerkiksi Oulun yliopiston kirjaston Tieteellisen tiedonhankinnan opas, jossa kerrotaan perusteellisesti tutkimuksen...
