Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Mainitsemasi Tuuti ja punaiset kengät (WSOY, 1975) on painettu Porvoossa WSOY:n kirjapainossa. Otin yhteyttä suoraan kirjapaino Bookwell Oy:hyn, joka nykyään omistaa kyseisen kirjapainon ja painaa kirjoja edelleen. Kyseisen kirjapainon historiasta lisää täällä: http://www.bookwell.fi/Historia. Bookwell Oy:stä vastattiin, että kyseinen pelti on offsetpainatuksessa käytettävä painopelti. Jokaiselle työlle oli oma painopeltinsä ja eri painokoneilla oli erikokoisia painopeltejä. Perinteisestä kohopainatusmenetelmästä siirryttiin offsetmenetelmään, jossa painopeltejä käytettiin 70-luvun alusta alkaen.Painopeltejä ei voida käyttää uudelleen, joten ne poistettiin metallinkierrätykseen. Painopellissä on myös alumiinia. Koska painopeltiä tuli...
Tietoa tästä kilpailusta ja sen tuloksista löytää Pasilan kirjaston mikrofilmeiltä. Hs julkaisi kilpailun uusille kirjoittajille (Lehtijutut tai julkaisu jossain antologiassa eivät estäneet osallistumista) 28.12.1986 . Palkinnot olivat muhkeat, 100 000mk 1. palkinto, 75, 000mk 2. palkinto ja 3. palkinto 75 000.Kilpailun järjestivät Wsoy ja Uudet kirjat kirjakerho.Kilpailun lopputuloksesta HS uutisoi 19.9.1987 eli Waltarin syntymäpäivänä. Voittajia olivat Jyrki Tuularin "Musta", Klaus Oeschin "Fenix" ja Jarmo Ojasen "Sulanutta lunta". Pekka Tarkka arvosteli voittaneet teokset Helsingin Sanomissa 25.11.1987. Wsoy ja Uudet kirjat ilmoittivat julistavansa uudet MW-kilpailut parin vuoden välein. Toisen kilpailun käsikirjoitusten...
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Tampereen kaupungin ylläpitämän Muuttuva Tampere -instagramtilin päivityksen (13.2.2025) mukaan nykyisin Tampereen lyhin katu on Kalevassa sijaitseva 19-metrinen Ylämummo. Aiemmin titteliä hallussaan pitäneen Helenankujan pituus on noin 24 metriä.Lähde: Muuttuva Tampere, Instagram.
Yritämme selvittää asiaa. Tarkentaisin vielä, tarkoitatteko reittilentoja?
Saimme Lappeenrannan lentoasemalta tiedon, että Lappeenrannasta ei ole ollut reittilentoja Moskovaan vuonna 1986.
Tavallisilla tietokoneilla käytetään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa , joka sopii sekä windows- että mac-koneisiin. http://www.adobe.com/fi/products/digital-editions/download.html
Linuxilla ei toimi suoraan tämä ohjelma, vaan se vaati Wine-sovelluksen väliin.
Lisäksi lukuohjelma pitää valtuuttaa (auktorisoida) AdobeID-tilillä, jonka saa Adoben sivuilta www.adobe.com/se/membership
Runoa ei valitettavasti ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon.
Trendi-lehti tulee moniin Helmet-kirjastoihin. Useissa kirjastoissa myös säilytetään lehdestä tänän vuoden lisäksi myös viimevuotiset numerot. Lehtiä myös lainataan, joten todennäköisesti kaikkia lehtiä ei löydy samasta kirjastosta.
Voit lainata lehdet tai käydä lukemassa niitä kirjastossa. Kirjastoissa on myös kopiokone. Tiedot lehtien sijainnista löytyvät Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610484__Strendi__P0%2C2__…
Välitin kysymyksen Helsingin kaupunginkirjasto Hankinta- ja luettelointitoimistoon.
Heidän vastauksensa mukaan Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tarvetta hankkia lisäkappaleita kyseisestä kirjasta.
Liuskekivilaatat asennetaan aluskatteen päällä oleville rimoille tai orsille suunnilleen samaan tapaan kuin paanut. Jotta katto olisi tiivis, laatat limitetään niin, että jokainen kohta peittyy vähintään kahdella laatalla. Laatat kiinnitetään nauloilla valmiiksi poratuista rei'istä. Naulojen kannat jäävät piiloon laatan yläpuolelle tulevan laatan alle.
Liuskekivi on omiaan kattomateriaalina käytettäväksi, koska siitä on helppo tehdä riittävän ohuita kivilaattoja, jotka mukautuvat hyvin monentyyppisiin kattoratkaisuihin.
https://i0.wp.com/www.roofingcalc.com/wp-content/uploads/2016/03/classi…
Oheinen kuva on hyvä esimerkki kaarevan kohteen laatoittamisesta. Myös laattojen naulakiinnitys on tässä selvästi nähtävissä.
Lähde:
Per Hemgren...
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun...
Periaatteessa kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan aina kuvallinen henkilöllisyystodistus. Poikkeustapauksissa henkilöllisyyden voi todistaa esim. virallinen holhooja, huoltaja tai edunvalvoja.
Alajärven kirjasto on yksi Eepos-kirjastoista. Eepos-kirjastojen säännöissä sanotaan näin:
"Myöhästymismaksua kertyy kahden päivän jälkeen kaikilta eräpäivän jälkeen tulevilta kalenteripäiviltä enimmäismäärään saakka. Maksujen enimmäismäärä on kolme euroa per laina.
Lasten- ja nuortenosastojen aineistoista ei peritä myöhästymismaksuja, paitsi DVD- ja blu-ray-levyistä sekä konsolipeleistä."
https://eepos.finna.fi/themes/custom/files/Eepos-kirjastojen_maksut.pdf
Palauta kirja heti kun voit. Jos maksua ehtii tulla, se ei onneksi ole kovin suuri: 10 senttiä päivältä. Voit myös uusia lainasi verkkokirjaston Lainat-välilehdellä. Lisää tietoa Eepoksen sivuilta:
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Kadonneesta kortista kannattaa ilmoittaa kirjastolle heti soittamalla tai vierailemalla kirjastolla. Paikan päällä alaikäiselle saa uuden kortin ottamalla mukaan huoltajan ja lapsen henkilöllisyystodistukset. Uusi kortti maksaa 2€.
Yhteystiedot Vaski-kirjastoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
Vastauksessani saman kysyjän toiseen kysymykseen Raamatun painattamisen vaikutuksesta puitten kaatamiseen on laskelmia kirjojen painatuksen vaikutuksesta. Kysymys aikakauslehdistä on vielä monin verroin monimutkaisempi ja kysyjän tarkoittamalla yleisellä tasolla täysin mahdoton vastata. Puhutaanko Suomesta vai koko maailmasta? Tarkoittaako kysyjä, että kaikki yhdenkin aikakauslehtitilauksen maksavista jättäisi valinnanvaraisesti yhden tilaamatta? Vai yhden aikakauslehden numeron?
Kukaan ei tiedä maailman kaikkien aikakauslehtien määrää. Vielä vaikeampi on määritellä mitään keskimääräistä fyysistä kokoa ja sivumäärää, jotka vaikuttavat radikaalisti painopaperin tarpeeseen. 100-sivuinen A5-kokoinen lehti kuluttaa yhtä paljon paperia kuin 50...
Vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää kysymyksessä esitettyjen kanssa, tekisi mieleni ehdottaa Joan G. Robinsonin kirjaa Tyttö ikkunassa (Gummerus, 1970). Vuonna 2015 suomennoksesta julkaistiin uusi painos nimellä Marnie : tyttö ikkunassa.
Annan kasvattiäiti lähettää tytön tuttavapariskunnan luo pieneen kalastajakylään. Täällä Anna kiinnostuu huvilasta, jota muut pitävät hylättynä. Siellä hän kohtaa talossa asuvan Marnien, joka ilmestyy ja katoaa mielensä mukaan, ja tytöt ystävystyvät. Alkanut ystävyyssuhde katkeaa kuitenkin äkkiarvaamatta. Pian tämän jälkeen taloon muuttaa Lindsayn perhe, jonka lapsista Anna viimein saa todellisia ystäviä. Priscilla-tyttö löytää vihkon, joka sisältää Marnien 50 vuotta aikaisemmin...
Monet lapset matkustavat bussissa vanhempansa sylissä tai omissa vaunuissaan myös nykyään. Kaikki aikuiset eivät myöskään katso tarvitsevansa istumapaikkaa, sairas tai vanha ihminen on eri asia. Mutta tietysti täydessä bussissa matkustavan olisi syytä antaa paikkansa sitä enemmän tarvitsevalle.
