Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä
Kysymyksessä muisteltu teksti on Se-yhtyeen kappaleesta Ei asfaltti liiku. Yhtyeen lauluntekijän Yarin (Jari Knuutinen) vuosina 1978–80 levytettyjä tekstejä sisältävä kirja on Mä haluan elää (Johanna, 1981). Siinä tämän alun perin usean kokoonpanon yhteisellä Pohjalla-albumilla julkaistun kappaleen nimi on syystä tai toisesta muodossa Eikä asfaltti liiku.
Seek-sovellus tunnisti lajin Korpikiitäjäiseksi. Linkki Seek esittelyyn
Salamakuviointia ei tosin kiitäjäisillä ole. Myöskään Ötökkätieto sivusto ei kuviota tunne. Linkki Ötökkätietoon
Liekö jotain tarttunut kuoriaiseen?
Kannattaa vielä ilmoittaa havainnosta Suomen lajitietokeskukseen. Linkki
E-liike oli mukana monenlaisessa liiketoiminnassa, kuten wikipedia-artikkelista käy ilmi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edistysmielinen_osuustoiminta
Eka-konserniin kuului Haka-auto. Se oli vuodesta 1981 Eka-yhtymän omistuksessa. Haka-autolla oli toimintakeskus Vantaan Kaivokselassa. E-liikkeeseen kuulunut yritys toi maahan Mazda- ja Wartburg-autoja. Syksyllä 1989 Haka-auto siirtyi yksityiseen omistukseen.
Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta. Näillä tiedoin ei kukaan tunnistanut etsimääsi iskelmää. Olisitkohan muistanut kappaleesta vielä jotakin muuta? Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimän iskelmäkappaleen?
Eduskunnan täysistuntosalissa puhemiehen korokkeen molemmilla reunoilla palaa vihreä merkkivalo silloin, kun täysistunnossa on käynnissä nimenhuuto tai äänestys. Nimenhuuto tarkoittaa sitä, että kansanedustajat ilmoittautuvat läsnä oleviksi. Kun merkkivalot sammuvat, se tarkoittaa sitä, että nimenhuuto tai äänestys on ohi. Merkkivalo on yhteydessä ääntenjakautumistauluihin, jotka ovat puhemiehen korokkeen takana olevalla seinällä. Kun nimenhuuto on päättynyt, niistä näkee läsnä olevat kansanedustajat ja kun äänestys on päättynyt, niistä näkee äänestyksen tuloksen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Kirja on todennäköisesti Sandra Brownin Kylmän kosketus (Tammi 2007). Täältä löytyy lisätietoa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12526
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Vänerissä on vettä 153 km3. Linkki Fakta om VänerVesi.fi sivustolla kerrotaan Suomen järvistä:"Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on noin 235 kuutiokilometriä. Vettä on toisin sanoen noin 235 miljardia tonnia. Vesimäärä kuitenkin vaihtelee vuodenajan mukaan ja myös vuosien välillä. Kuivina kausina vettä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän, märkinä aikoina taas saman verran enemmän." Linkki vesi.fiSuomen järvissä on siis enemmän vettä kuin Ruotsin Vänerissä. Väite voi olla alkujaan yritys kuvailla Vänerin suurta kokoa ja syvyyttä. Suomen suuretkin järvet ovat matalampia kuin Väner Esim. Päijänne 15,39311967 km³ ja Kallavesi 4,6125 km³.
Haku uudenmaan Nelli-tiedonhakuportaalista antaa mm allaolevan tuloksen. Kirkkonummen kirjastosta ei löydy mitään aiheesta, mutta voimme kaukolainata tänne jos listasta löytyy jotain josta olisi hyötyä.
Tietueet Nellistä:
HALTIA- Haaga-Helian kirjastotietokanta
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Pollari, Sami, Pre-delivery maintenance activities with Rational Unified Process [Helsinki] : , 2004.
Kälkäjä, Seija, RUP:n mukainen vaatimusten hallinta. [Helsinki] : , 2007.
Software development for small teams: a RUP-centric approach, Pollice, Gary, Augustine,...
Hei!
Kadonnutta kahvilaa etsimässä löytyy Tampereen kaupunginkirjaston useistakin toimipisteistä. Sen saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekekenttään kirjan nimi.
Muita teoksia kahviloista löytyy samasta osoitteesta kirjoittamalla asiasanaksi kahvilat ja ruksimalla kohdat 'ei lasten aineistoa' ja 'tietokirjallisuus'. Näin saa 48 viitettä. Niistä voi valita itselle sopivia. Monet kirjoista ovat historiikkeja. Kahviloiden sisustamisesta löytyy pari teosta: Pegler: Cafe design v. 2002 ja Bars & restaurants - sisustus v. 2001. Osa teoksista on tietysti aivan epärelevantteja, kuten Turisti-matkailuoppaat.
Kahvi- ja ravintola-alan käsikirja on kovin,...
Parnasson numeron 1/82 saat kauttamme kaukolainaksi. Voit tayttää lomakkeen täällä: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kaukopalveluhenkiloasiakkaille.html Pyyntö lähtee Seinäjoen kaupunginkirjastoon, ja voit valita kaukolainan noutopaikaksihaluamasi kirjaston. Voit toki tehdä tilauksen myös kirjastossa. Kaukolainamme ovat maksuttomia, mikäli lähettävä kirjasto ei peri maksua. Tämä Parnasson numero löytyy maksuttomana kaukolainana Varastokirjastosta.
Lähetimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin L.M. Montgomeryn vastaavaa ajatusta kirjasta Annan unelmavuodet:
"En usko, että paholainen voi olla kovin ruma, sanoi Jamesina-täti miettiväisenä. - Ei se silloin pystyisi tekemään niin paljon pahaa. Olen aina pitänyt sitä pikemminkin hauskannäköisenä herrasmiehenä".
Alkuperäinen teksti Anne of the island on vuodelta 1915.
Voisiko kyseessä olla tämä kirja?
Suomen yliopistokirjastoista näyttäisi löytyvän vain vuosien 1992 ja 1999 laitoksia, joissa tekijöiksi on mainittu David G. Cotts ja Michael Lee. Katso tarkemmin Lindasta:
http://finna.fi
Sen sijaan muualta maailmasta kirjastoista kyllä löytyy myös teoksen kolmas laitos vuodelta 2010, ja siinä näyttävät olevan tekijöinä nuo mainitsemasi David G Cotts, Kathy O Roper ja Richard P Payant. Katso tarkemmin WorldCatista:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Voit tilata teoksen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kirjaa ei tosiaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Jos ei kirjaa enää löydy helmet-tietokannasta, niin kyllä se on poistettu.
Pääkaupunkiseudulla kyseisen kirjan voi edelleen löytää Helsingin yliopiston kirjastosta Kaisa-talosta, joka sijaitsee Kaisaniemenkadulla. Sieltä kirjan saa lainaksikin.
Toinen paikka, josta sen saa lainaksi, on Aalto-yliopiston Arabianrannan kampuksen kirjasto.
Alla kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyneet tiedot:
- Omatoimikirjastojen asiakkaiden kirjastonkäyttö ja asiakastyytyväisyys / Anette Karjalainen ( Pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto, 2016). Luettavissa myös verkossa:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/100270
- Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 / Mika Mustikkamäki (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 2015):
https://www.avi.fi/documents/10191/1263926/Selvitys+Suomen+yleisten+kir…
Tässä linkki aiheeseen liittyviin lehtiartikkeleihin. Ne on haettu kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton kautta:
https://finna.fi
Kuopion kaupunginkirjastosta vastattiin:
Voimassa olevassa kirjastolainsäädännössä kaikki asiakkaat ovat palvelun käyttäjinä samassa asemassa, aikuiset, lapset ja nuoret tasavertaisina. Kirjastolaki perustuu perustuslain sivistyksellisiin perusoikeuksiin, jotka kirjaston on osaltaan turvattava kaikille. Kuvaohjelmalaki säätää videoiden lainaamista asiakkaille ja kirjasto voi ja sen täytyykin tämän lain nojalla puuttua lainattavaan videoaineistoon ikärajoin. Muuta sisältöä laki ei rajoita ja kirjastolla ei ole näin oikeutta rajoittaa sen saatavuutta. Esimerkiksi kirjastossa ei voida valvoa sitä, ettei koululainen lainaa aikuisten kauhukirjaa, koska tuo kuvaohjelmalaki tai muukaan laki ei sitä säätele. Se on vanhempien tehtävä. Näin on myös...
Merja Jalosta löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Hänen tuotantoaan käsitellään Sara Kokkosen teoksessa Rasavillejä ja romantikkoja (Avain, 2013). Jalo kertoo itse hiukan kirjailijanuransa taustasta Kirjasammossa osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff#.WktnFsv2S70 ja osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704#.WktoFMv2S70 löytyvässä esittelyssä.
Ehdottaisin sinulle Haruki Murakamia, Ian McEwania ja Paul Austeria, science fictionia kirjoittavaa Alastair Reynoldsia, kotimaisista Kari Hotakaista, Turkka Hautalaa ja Petri Tammista, ja dekkaristeista vielä Arnaldur Indriðasonia.
