Käytetyin kirjojen listaamiseen käytetty sivu lienee Goodreads, toiseksi yleisin taas lienee LibraryThing. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn - eli Goodreads taitaa olla kuin kirjojen Last.fm, LibraryThing taas kuin kirjojen Discogs. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Miellyttävin sivusto selviää vain kokeilemalla, mutta vastaaja itse on ainakin ollut tyytyväinen Goodreadsin puhelinsovellukseen ja sen listaus- ja arvostelumahdollisuuksiin.
https://www.goodreads.com/
https://www.librarything.com/
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
Leijonien sivuilta selviää, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto ylläpitää jääkiekon maailmanranking-listaa (IIHF World Ranking), jonka perusteella MM-kisojen lohkot on jaettu.
https://www.leijonat.fi/index.php/plus/itemlist/tag/World%20Ranking
Etsimäsi kirja on Lucie Lundbergin Seikkailu taikametsässä (1954).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Pirpana ja hänen koiransa Turre joutuvat marjoja poimiessaan taikametsään asti, jossa haltiatar taikoo heidät pieniksi. He kohtaavat metsän eläimiä vaatteisiin pukeutuneena, tonttuja, peikkoja, eläviä marjoja, sieniä ja käpyjä. Hirvi johdattaa heidät Hannun ja Kertun piparkakkutalon luo (Makeismaa). Yöllä Ahti soittaa Metsälammessa viuluaan, ja Pirpana ja Turre ja vattulapset ja mustikkalapset tanssivat piirissä. Aamulla vasut ovat täynnä marjoja (puolukat). - Runsas kuvitus. Kannessa vaaleahiuksinen tyttö kori käsivarrellaan, ympärillä metsän eläimiä, sieniä ja isonenäinen puu. - Julkaistu ruotsiksi...
Satu on Anni Swanin Älykäs haukka. Siinä Elina-niminen tyttö auttaa prinssiä, jonka ilkeä peikko on noitunut hirveksi. Se löytyy kirjasta Anni Swan: Sadut.
Kiitos lukijallemme, joka tunnisti sadun!
On hyvinkin tarkkaan määritelty, mitä ruoan prosessointi tarkoittaa, mutta miten terveellisiä menetelmät ovat ja mikä niistä olisi parempi ja mikä huonompi, on ristiriitaista tietoa.
Elintarviketeollisuuden liitto kertoo:"Prosessi on eri yhteyksissä käytetty yleiskäsite ja tarkoittaa sarjaa tapahtumia, joiden lopputuloksena on tuote. Tapahtumat voivat olla erilaisia soveltamisalan mukaan ja niitä voidaan tehdä esimerkiksi käsin, teollisesti, juridisesti, kemiallisesti ja tietoteknisesti. Prosessointi-sana soveltuu huonosti ilmaisemaan ruuan valmistusta. Elintarvikkeiden ja ruuan valmistusta kutsutaan jalostamiseksi. Siellä missä valmistetaan ruokaa, käytetään erilaisia jalostusmenetelmiä, joiden mittakaava, tekniikka ja volyymit...
Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen suoraan tehtaan savupiipuista. Hiilidioksidi erotellaan muusta savukaasusta käyttämällä fyysisiä tai kemiallisia menetelmiä. Kemiallisissa menetelmissä käytetään liuotinta, joka absorboi hiilidioksidin itseensä. Tämän jälkeen seos haihdutetaan ja saatu hiilidioksidikaasu paineistetaan. Fyysisissä menetelmissä käytetään puoliläpäiseviä kalvoja, jotka päästävät läpi vain tietyt aineet. Hiilidioksidi voidaan myös erottaa muusta savukaasusta sitomalla se kalkkiin kuumuutta hyödyntävässä reaktorissa ja sitten erottamalla se kalkista vieläkin korkeammassa lämpötilassa toisessa reaktorissa.
Metaania ja hiilidioksidia kerätään myös mädättämällä jätettä biokaasuksi, josta kaasut sitten erotellaan. Samoin...
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Kirjallisuuden tekijänoikeuksia valvoo Sanasto, mutta Sanasto ei kuitenkaan myönnä lupia teosten muunteluun kuten säveltämiseen, vaan lupa on pyydettävä suoraan tekijältä tai oikeudenhaltijalta. Tietoa näistä voit kysyä Sanastolta.
Sanasto:
https://www.sanasto.fi/
Sanaston yhteystiedot:
https://www.sanasto.fi/yhteystiedot/
Kyseessä voisi olla Suomen Yliopistopaino Oy, joka on ollut osoitteessa Piispankatu 10. Painotalo PunaMusta osti Suomen Yliopistopaino Oy:n vuonna 2017 ja Ylipistopaino on sulautunut PunaMustaan.
Suomen Yliopistopaino Oy perustettiin vuonna 1998, ja se toimi aluksi Tampereen yliopistojen painona nimellä Juvenes Print. Monille yliopistopaikkakunnille kuten Turkuun liikkeenluovutuksilla laajentunut Suomen Yliopistopaino Oy sai Unigrafialta ulkoistuksena painotoiminnan vuonna 2016. Seuraavana vuonna PunaMusta osti Yliopistopainon.
Lähteet:
PunaMusta https://pmlehti.fi/uutiset/toimiala/yliopistopaino-sulautui-punamustaan/
https://...
1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Vaski-kirjastojen satukirjakokoelmaa pääsee tutkailemaan Vaski-verkkokirjaston kautta
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Hakukenttään voi kirjoittaa esim ”suomal* sadut” (tähti katkaisee sanan)
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=suomal*+sadut&type=AllFields&limit=20&sort=
ja hakutulosta voi rajata ja järjestää eri tavoin: oikeasta reunasta voi tulosta rajata esim kirjoihin, alkuteoksen kielen mukaan jne. Hakutuloksen voi järjestää relevanssi-kohdasta esim ”uusin ensin”.
Jos kirjoja hakee asiasanalla ”satukokoelmat”, saa toki jotain esille, mutta varsinkin vanhempien kirjojen kohdalla tietokannassa voi olla niukemmin tietoa. Esim vanhemman satukirjan kuvailutiedoista saattaa puuttua tuo sana,...
Monilla taidemusiikin sävellyksillä ei ole erottuvaa nimekettä (eli erisnimeä), vaan vain lajityyppiä ilmaiseva nimi, esimerkiksi konsertto, sinfonia, sonaatti, kvartetto. Jotta samannimiset teokset olisi mahdollista erottaa toisistaan, lajityypin nimeen voidaan liittää yksi tai useampi täsmentävä elementti, esimerkiksi esityskokoonpano, järjestysnumero, opus- tai teosluettelonumero, opuksen sisäinen numero, sävellaji tai jokin muu tieto, esimerkiksi sävellysvuosi. Sävellaji, jos teoksella sellainen on, on siis yksi täsmentävä elementti, jota voi käyttää apuna teoksen etsinnässä tai tunnistamisessa.
Kaikilla konsertoilla ei ole järjestysnumeroa tai sitä ei aina mainita. Esimerkiksi Ravelilla on kaksi pianokonserttoa, joilla ei...
Voisiko kyseessä olla Tammen 1980-luvulla julkaisema Susy-kirjat -sarja? Daniel Jacob Eilif Mortensen kirjoitti teokset nimellä Gretha Stevns. Tanskassa asunut kirjailija oli kotoisin Färsaarilta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Lumiomena-kirjablogissa kerrotaan tarkemmin sarjan Susy ja Solveig -kirjasta. Ainakin Susylla on islanninhevonen nimeltä Pelle.
https://luminenomena.blogspot.com/2010/10/gretha-stevns-susy-ja-solveig…
Kysymyksessä annetaan paljon hyviä johtolankoja verkkohaun tueksi. Ikävä kyllä, emme kuitenkaan onnistuneet löytämään oikeaa animaatiota.
Orpokoti esiintyy kyllä ainakin vanhassa animaatiossa Christmas Comes But Once a Year, mutta mikään muu tuntomerkeistä ei täsmää. https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_Comes_But_Once_a_Year
Englanninkielisten googlehakujen lisäksi koetettiin auttavalla saksan kielellä etsiskelyä. Saksalaisen kielialueen elokuvassa se voisi toimia paremmin, mutta tälläkään tavoin ei onnistanut. Jouluanimaatioksi tarina kuulostaa tapahtumiensa puolesta aika erikoiselta. Olisikohan se jäänyt mieleen joillekin lukijoistamme? Vastauksen kommenttikenttään voi vinkata.
Tässä vielä laaja listaus erilaisista...
Lääketieteessä edistytään usein pikkuhiljaa, monen tutkijan työn ja kehitysaskeleen kautta. Kunniaa jostakin keksinnöstä ei välttämättä voi antaa tietylle henkilölle, mutta ratkaisevan läpimurron takana voi olla yksittäinen havainto tai tutkimustyö.
Emil von Behring sai Nobelin palkintonsa "työstä seerumiterapiassa, erityisesti sen soveltamisessa kurkkumätää vastaan". Hän osoitti, että eläimelle oli mahdollista saada passiivinen immuniteetti jäykkäkouristusta vastaan ruiskuttamalla siihen toisen taudin saaneen eläimen veriseerumia. Behring käytti tätä antitoksiinitekniikkaa saavuttaakseen immuniteetin kurkkumätää vastaan.
Immunologian alalla Behringin työ oli varmastikin uraauurtavaa. Hänen...
Täydellistä listaa Suomessa sensuroiduista elokuvista ei ole verkossa saatavilla, mutta tälle Wikipedia-sivulle on kerätty kattavasti sellaisia elokuvia, jotka on Suomessa syystä tai toisesta kokonaan kielletty.
Tietoa elokuvasensuurin syistä ja historiasta on koottu Tiellä sananvapauteen -sivustolle. Esimerkiksi artikkeli Jari Sedergrenin artikkeli Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria kuvaa sensuurin historiaa. Tässä Tuomo Olkkosen artikkelissa kerrotaan elokuvien poliittisista ja moraalisista sensurointiperusteista vuosina 1919-1939 ja luetellaan joitakin tuolla aikavälillä kiellettyjä elokuvia.
Valtion elokuvatarkastamon ja Valtion filmitarkastamon ja Valtion filmitoimikunnan asiakirjoja voi tilata...
Helmet Lukudiplomien linkit ovat todellakin katkenneet. Siirrämme juuri tietoja juuri uudelle verkkosivullemme Helmet.finna.fi ja siirrossa on näköjään ollut haasteita.
Onneksi Kunnarin omat lukudiplomi-sivut toimivat yhä moitteettomasti. Linkki lukudiplomi sivulle
"Nicht dass du mich belogst, sondern dass ich dir nicht mehr glaube, hat mich erschüttert." Nietzsche kirjoitti näin kirjassa Jenseits von Gut und Böse. Englanninkielisen käännöksen nimi on Beyond good and evil, suomeksi kirja on ilmestynyt nimellä Hyvän ja pahan tuolla puolen. J. A. Hollon käännöksessä kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua."
