Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen suoraan tehtaan savupiipuista. Hiilidioksidi erotellaan muusta savukaasusta käyttämällä fyysisiä tai kemiallisia menetelmiä. Kemiallisissa menetelmissä käytetään liuotinta, joka absorboi hiilidioksidin itseensä. Tämän jälkeen seos haihdutetaan ja saatu hiilidioksidikaasu paineistetaan. Fyysisissä menetelmissä käytetään puoliläpäiseviä kalvoja, jotka päästävät läpi vain tietyt aineet. Hiilidioksidi voidaan myös erottaa muusta savukaasusta sitomalla se kalkkiin kuumuutta hyödyntävässä reaktorissa ja sitten erottamalla se kalkista vieläkin korkeammassa lämpötilassa toisessa reaktorissa.
Metaania ja hiilidioksidia kerätään myös mädättämällä jätettä biokaasuksi, josta kaasut sitten erotellaan. Samoin...
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Kirjallisuuden tekijänoikeuksia valvoo Sanasto, mutta Sanasto ei kuitenkaan myönnä lupia teosten muunteluun kuten säveltämiseen, vaan lupa on pyydettävä suoraan tekijältä tai oikeudenhaltijalta. Tietoa näistä voit kysyä Sanastolta.
Sanasto:
https://www.sanasto.fi/
Sanaston yhteystiedot:
https://www.sanasto.fi/yhteystiedot/
1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Vaski-kirjastojen satukirjakokoelmaa pääsee tutkailemaan Vaski-verkkokirjaston kautta
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Hakukenttään voi kirjoittaa esim ”suomal* sadut” (tähti katkaisee sanan)
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=suomal*+sadut&type=AllFields&limit=20&sort=
ja hakutulosta voi rajata ja järjestää eri tavoin: oikeasta reunasta voi tulosta rajata esim kirjoihin, alkuteoksen kielen mukaan jne. Hakutuloksen voi järjestää relevanssi-kohdasta esim ”uusin ensin”.
Jos kirjoja hakee asiasanalla ”satukokoelmat”, saa toki jotain esille, mutta varsinkin vanhempien kirjojen kohdalla tietokannassa voi olla niukemmin tietoa. Esim vanhemman satukirjan kuvailutiedoista saattaa puuttua tuo sana,...
Monilla taidemusiikin sävellyksillä ei ole erottuvaa nimekettä (eli erisnimeä), vaan vain lajityyppiä ilmaiseva nimi, esimerkiksi konsertto, sinfonia, sonaatti, kvartetto. Jotta samannimiset teokset olisi mahdollista erottaa toisistaan, lajityypin nimeen voidaan liittää yksi tai useampi täsmentävä elementti, esimerkiksi esityskokoonpano, järjestysnumero, opus- tai teosluettelonumero, opuksen sisäinen numero, sävellaji tai jokin muu tieto, esimerkiksi sävellysvuosi. Sävellaji, jos teoksella sellainen on, on siis yksi täsmentävä elementti, jota voi käyttää apuna teoksen etsinnässä tai tunnistamisessa.
Kaikilla konsertoilla ei ole järjestysnumeroa tai sitä ei aina mainita. Esimerkiksi Ravelilla on kaksi pianokonserttoa, joilla ei...
Voisiko kyseessä olla Tammen 1980-luvulla julkaisema Susy-kirjat -sarja? Daniel Jacob Eilif Mortensen kirjoitti teokset nimellä Gretha Stevns. Tanskassa asunut kirjailija oli kotoisin Färsaarilta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Lumiomena-kirjablogissa kerrotaan tarkemmin sarjan Susy ja Solveig -kirjasta. Ainakin Susylla on islanninhevonen nimeltä Pelle.
https://luminenomena.blogspot.com/2010/10/gretha-stevns-susy-ja-solveig…
Kysymyksessä annetaan paljon hyviä johtolankoja verkkohaun tueksi. Ikävä kyllä, emme kuitenkaan onnistuneet löytämään oikeaa animaatiota.
Orpokoti esiintyy kyllä ainakin vanhassa animaatiossa Christmas Comes But Once a Year, mutta mikään muu tuntomerkeistä ei täsmää. https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_Comes_But_Once_a_Year
Englanninkielisten googlehakujen lisäksi koetettiin auttavalla saksan kielellä etsiskelyä. Saksalaisen kielialueen elokuvassa se voisi toimia paremmin, mutta tälläkään tavoin ei onnistanut. Jouluanimaatioksi tarina kuulostaa tapahtumiensa puolesta aika erikoiselta. Olisikohan se jäänyt mieleen joillekin lukijoistamme? Vastauksen kommenttikenttään voi vinkata.
Tässä vielä laaja listaus erilaisista...
Lääketieteessä edistytään usein pikkuhiljaa, monen tutkijan työn ja kehitysaskeleen kautta. Kunniaa jostakin keksinnöstä ei välttämättä voi antaa tietylle henkilölle, mutta ratkaisevan läpimurron takana voi olla yksittäinen havainto tai tutkimustyö.
Emil von Behring sai Nobelin palkintonsa "työstä seerumiterapiassa, erityisesti sen soveltamisessa kurkkumätää vastaan". Hän osoitti, että eläimelle oli mahdollista saada passiivinen immuniteetti jäykkäkouristusta vastaan ruiskuttamalla siihen toisen taudin saaneen eläimen veriseerumia. Behring käytti tätä antitoksiinitekniikkaa saavuttaakseen immuniteetin kurkkumätää vastaan.
Immunologian alalla Behringin työ oli varmastikin uraauurtavaa. Hänen...
Tällainen saari löytyy ainakin Disneyn Aladdinin toisesta jatko-osasta, Aladdin ja varkaiden kuningas (1996). Elokuvassa etsitään aarretta "katoavalta saarelta", joka paljastuu olevan jättiläismäisen kilpikonnan selässä.
"Nicht dass du mich belogst, sondern dass ich dir nicht mehr glaube, hat mich erschüttert." Nietzsche kirjoitti näin kirjassa Jenseits von Gut und Böse. Englanninkielisen käännöksen nimi on Beyond good and evil, suomeksi kirja on ilmestynyt nimellä Hyvän ja pahan tuolla puolen. J. A. Hollon käännöksessä kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua."
Hei! Meillä Jyväskylän kirjastoissa on ohje koskien satutuokioiden järjestämistä ja tekijänoikeuksia. Tässä suoraa lainausta ohjeesta:Kirjan lukeminen ääneen kirjastossa vapaapääsyisessä tilaisuudessa on julkista esittämistä ja siten lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Lupaa ei tarvita, jos: satuja luetaan vain päiväkoti- tai koululaisryhmälle, eli tilaisuus ei ole muille avoin (silloin tilaisuus on opetusta ja tekijänoikeuslaki sallii kirjojen ääneen lukemisen opetuksen yhteydessä) teos on tekijänoikeuksista vapaa, esim. kansansatu tai kirjan tekijän (kirjoittaja, suomentaja) kuolemasta on yli 70 vuotta lupa tekstin käyttöön on annettu johonkin teemaviikkoon liittyen, esim. Pohjoismainen...
Enni Mustonen on kirjailija Kirsti Mannisen kirjailijanimi (1). Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan yhtään Enni Mustosen teosta ole käännetty muille kielille. Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion nimellä kirjoitettu Stenvallin tapaus on käännetty viroksi nimellä Stenvalli juhtum : kuritöö Helsingis 1873. aastal (2).https://otava.fi/kirjailijat/enni-mustonen/Hakutulos - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS
Lorens on muunnelma nimestä Laurentius, joka tarkoitti miestä, joka on kotoisin Laurentumin kaupungista, Rooman läheltä.
Myöhemmin on ajateltu, että nimi olisi johdettu latinan sanasta laureus, laakeripuu, ja tarkoittaisi laakerinlehdillä seppelöityä.
Suomessa Laurentius ja siitä johdettu nimi Lauri olivat hyvin suosittuja jo keskiajalla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla saa olla enintään 40 teosta samanaikaisesti lainassa. Valitettavasti ainoa mahdollisuus lainata lisää materiaalia on palauttaa aikaisemmin lainattua materiaalia kirjastoon. Ylärajaan ei ole mahdollista anoa korotusta
Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.
Meille on tullut tänä vuonna Maija-Riitta Ollilan kirja: Johtajan parempi elämä (Wsoy, 2010). Kirja on tällä hetkellä lainassa, ja siitä on varauksia. Myös muissa Piki-kirjastoissa se on tällä hetkellä lainassa, ja on kovasti varattu. Varauksen voit kyllä tehdä tästä kirjasta.
Mainitsemallasi "Paremman elämän reseptit" nimellä ei löytynyt kirjaa.
Toivottavasti tuo edellä mainittu "Johtajan parempi elämä" on se kirja, jota kysyit.
terveisin Mirja Halsinaho
Ylöjärven kaupunginkirjasto
kirjasto@ylojarvi.fi
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Jos tarkoitat elokuvaa, jonka on ohjannut Costa-Gavras, sitä ei ole enää Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Joissakin maakuntakirjastoissa dvd on saatavana kaukolainaksi Joensuuhun.
Jos tarkoitat suomalaista Ismo Sajakorven ohjaamaa YLE:n jännitysnäytelmää Soittorasia, sitä ei ole kuin VHS-videona, mutta ei Joensuussa.
