Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyi Kyösti Wilkunan teos "Suomalainen linnanneiti, josta tuli kuningatar". Tietokannassa teosta on kuvattu näin:
Eletään vuoden 1464 joulun aikaa. 18-vuotias Kristiina on Raaseporin linnan voudin Aabrahamin tytär. Joulun aikaan on tapana tehdä taikoja, joiden avulla nähdään tuleva puoliso. Myös Kristiina haaveilee uljaasta ritarista. Tulee tieto, että kuningas Kaarlo Knuutinpoika on jälleen syösty vallasta. Hänen haltuunsa on annettu myös Raaseporin linna, jonne hän saapuu seuraavana keväänä. Vähitellen Kaarlo ja Kristiina kiintyvät toisiinsa ja kun Kaarloa jälleen kutsutaan ottamaan valtaistuin haltuunsa, lähtee Kristiina mukaan. Kolme vuotta myöhemmin Kaarlon ollessa kuolinvuoteellaan hänet...
Tämä Beatles-kappale on julkaistu lukuisissa nuottikokoelmissa. Kun Kyyti-kirjastojen hakusivulla Kyyti.finna.fi tekee haun "hey jude" ja tuloksen tultua rajaa vasemmasta reunasta aineistotyypin nuotiksi, löytyy kymmeniä vaihtoehtoja. Yksi niistä on Suuri pop-toivelaulukirja 1.
Viisipenniset ovat suosittuja keräilykohteita ja niiden arvo määräytyy harvinaisuuden ja painovuoden mukaan.
"Suurten valmistusmäärien vuoksi kaikki viisipenniset ovat melko yleisiä. Ainoa hieman harvinaisempi vuosilyönti on 1910 (kuva 1), jonka keräilyarvo on normaalikuntoisena noin 50 euroa. Muista maksetaan paljon vähemmän: 1870 noin 15 euroa, 1865, 72, 88, 92 ja 96 noin 5-10 euroa ja loput noin 1-3 euroa/kpl."
Microsoft Word - Viisipenniset keräilykohteina - päivitetty 2020 (snynumis.fi)
Jos kolikossa ei ole vuosilukua, kääntyisin Suomen Numismaattisen yhdistyksen puoleen. Heillä on tarjota asiantuntevaa arviointia ja tietoa.
Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne.
1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen...
Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864.
Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Lähteitä:
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)
Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015:
https://esahakala.blogspot.com/...
Kattavaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Korat-kissan alkuperästä tiedetään, että se on kotoisin Thaimaan Nakhon Ratchasima -provinssista. Korat on ikivanha maatiaisrotu, joka geneettisesti on musta kissa + albinistinen mutaatio. Bangkok Post -lehdessä 6.11.2016 thaikissa-aktiivi Panarat Kamchat ja hänen kumppaninsa Nolan Betterley kertovat, ettei Thaimaan perinteisten kissarotujen alkuperästä ole paljonkaan tietoa saatavilla. Yleistä tietoa on, että korat tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava kissa esiintyy ikivanhassa thaimaalaisessa kissakäsikirjoituksessa, jonka tarkkaa ikää ei kuitenkaan tiedetä.
Kotikissan leviämisestä nykyisen Thaimaan alueelle ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kissa kuitenkin lienee levinnyt sinne ihmisen...
Kaikkein yksinkertaisimmin kirjan korvaaminen käy missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Voit korvata kirjan maksamalla sen korvaushinnan tai hankkimalla uuden vastaavan kappaleen kadonneen tilalle.
www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(375…
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Marie Antoinettea käsitteleviä elämäkertoja on ilmestynyt suomen kielellä kolme. Näistä tuorein on vuonna 1989 suomeksi julkaistu Joan Haslipin Marie Antoinette. Aiemmin on käännetty Stefan Zweigin (1935) ja Clara Tschudin (1910) samannimiset teokset.Marie Antoinettea käsitellään myös näissä kirjoissa:Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005)Paul, Gill: Kuninkaallisia rakkaustarinoita (2016)
Peter Hunnamin kirjassa Akvaariotieto (1982) neuvotaan olemaan varovainen, kun käsittelee akvaariokaloja. Kalojen ihon pinnassa on herkästi vahingoittuva limakalvo, joka suojaa kaloja tautitartunnoilta. Iho ja limakalvo voivat vaurioitua kalaa käsiteltäessä tai pyydystäessä, jos kala vaikkapa törmää akvaariossa johonkin esteeseen. Akvaariokalojen pyydystysyritykset ja niiden nostaminen kuiville joko kädessä tai haavissa eivät välttämättä saa aikaan näkyviä vaurioita, mutta ne aiheuttavat kaloille stressiä, mikä taas heikentää vastustuskykyä erilaisia sairauksia vastaan. Kirjassa neuvotaan myös hoitamaan akvaariota puhtain käsin, ettei akvaarioon ja kaloihin pääse taudinaiheuttajia.Verkosta ja sosiaalisesta mediasta löytyy videoita, joissa...
Mahdollisesti kyseessä on Tsekkoslovakialainen animaatiosarja "Podivuhodné příběhy Šimona a Penelopky", jonka suomenkielinen nimi on "Haha-taikurin maa". Animaatiosarja on Jiří Tyllerin ohjaama ja julkaistu 1991. Animaatiosarjan suomalaisena jakelijana on toiminut Suomen Kunnallispalvelu.https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_147758?sid=4850469307Animaatiosarja pohjautuu Gerald Durrellin teokseen "The Talking Parcel" ja se sisältää 7 jaksoa. Onko kyseessä kuvaamasi pala-animaatio, en ikävä kyllä pysty tarkistamaan. En myöskään ole löytänyt kuvaa VHS:n kannesta. (Seuraavassa linkissä oleva kuva lienee kirjan kansi).https://www.fdb.cz/serial/podivuhodne-pribehy-simona-a-penelopky/popis-obsah/111366
Eri aminohappojen hajoamislämpötiloja on listattu täällä:
https://web.archive.org/web/20070331231416/http://www.markushirsila.com…
Yksi tutkimus, jossa on tutkittu aminohappojen kestävyyttä kuumennuksessa:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1765592/
Vitamiinien kestävyydestä kuumennuksessa:
https://greencirclecap.com/vitadegradation/
http://www.ijstr.org/final-print/nov2013/Effect-Of-Heating-On-Vitamin-C…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6049644/
Ruotsin paperiteollisuuden kehityksestä löytyy hyviä tilastoja Ruotsin metsäteollisuuden sivulta (kieli englanti). Sieltä löytyy myös ladattava pdf-tiedosto, jossa on useita kaavioita Ruotsin metsä- ja paperiteollisuuden kehityksestä 1980-2020-luvuilla. (Latauslinkki löytyy tältä metsäteollisuuden nettisivulta, jos tuo suora linkki ei toimi.) Tiedoston tilastojen mukaan esimerkiksi paperi- ja kartonkitehtaiden määrä on vähentynyt Ruotsissa 2000-2020 kymmenellä (2000 tehtaita oli 48, 2020 enää 38). Tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan ole pienentynyt, vaan yksittäisten tehtaiden kapasiteettia on nostettu.
Saman luvun antaa myös Statistan tilasto: tehtaita on enää 38, kun niitä vuonna 2000 oli 48.
Cepin (...
Kyllä sota-aikana oli jo kärpäspaperia. Tanglefoot-nimisessä yhtiössä keksittiin 1880-luvulla laittaa risiiniöljyä, hartsia/pihkaa ja vahaa kärpäspaperiin, jolloin se toimi hyvin kärpäspyydyksenä. Aikaisemmat paperit olivat olleet huonosti toimivia, koska ne olivat joko liian kuivia tai liian märkiä.
https://www.tanglefoot.com/more-130-years-history
Ohessa erilaisia kärpäspaperipakkauksia 1900-1940-luvuilta suomalaisista museoista Finna.fi -hakupalvelusta:
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM19051:75
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1476486
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1503458
Valitut Palojen sarjoissa Muistojen 50-luku, 60-luku, 70-luku ja 80-luku julkaisemia CD-kokoelmia ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muilta kirjastoalueilta niitä näyttää löytyvän. Niitä voi hakea Finna-haun kautta ja tilata omaan kirjastoon tekemällä kaukopalvelupyyntö. Lisäksi osa levytyksistä on kuunneltavissa Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+50-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+60-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+70-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+80-luku%22&type=Al…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Yleisesti ottaen kirjaston lehtiin ei kuulu tehdä merkintöjä. Eri kirjastoissa voi olla erilaisia suhtautumistapoja sanomalehtien sudokujen täyttöön, mutta kannattaa kysyä etukäteen henkilökunnalta, saako sudokun täyttää. Tarvittaessa sivusta voi myös ottaa kopion.
Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963).
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
