Kilpikonnista kertovia kirjoja löydät oman kirjastosi aineistotietokannasta hakemalla sanalla "kilpikonnat". Niistä kertovia kirjoja on sekä eläintieteen hyllyssä (luokka 58.13) että lemmikkieläinkirjojen hyllyssä (luokka 67.456). Kovin paljon suomenkielisiä kirjoja pelkästään kilpikonnista ei ole. Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa kilpikonnista:
- Girling, Simon J.: Maakilpikonnan hoidon ABC (2008)
- Holland, Simon: Matelijat (2015)
- Jepsen: lemmikkieläimet (2008)
- Maakilpikonna (2011)
- O'Shea, Mark: Matelijat ja sammakkoeläimet (2009)
- vesikilpikonna (2011)
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39).
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen...
Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Alkujaan Raimo Piipposen esittämä Kohtalon hetki on julkaistu nuottikokoelmassa Meidän musiikkimme 14 (1981). Mutta helpoiten sävelmä löytyy Oulun kaupunginkirjaston e-kokoelmasta Veikko Juntusen nuotit. Laulun on säveltänyt Veikko Juntunen ja sanoittanut Emil Jansson.
Linkki luettelokorttiin, josta pääsee itse nuottiin (pdf).
E-kokoelman nuotteja saa käyttää omaan yksityiseen tarkoitukseen.
Valitettavasti en löytänyt nimen Heliste alkuperää mistään lähteestä. Mikäli se on vain lyhentymä muodosta Helisten, se on muotoutunut sukunimestä Hellsten. Voit kysyä nimen alkuperää Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Heliste-nimen esiintymistä voit lukea Sukunimi-infosta.
Lähde Helisten-nimen alkuperästä: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnan kysymyslomake: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Kuvan lasiesineet näyttäisivät olevan puristelasia. Muottiin puristamalla valmistettu puriste- eli prässilasi keksittiin Amerikassa 1820-luvulla. Suomessa puristelasia ovat tehneet lähes kaikki lasinvalmistajat. Ensimmäisenä sitä alettiin valmistaa Nuutajärvellä vuonna 1851. Tuotteliain kotimainen puristelasin valmistaja oli vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasi, joka julkaisi erillisiä "P-kuvastoja" puristelasituotannostaan.
Puristelasimallit olivat usein kansainvälisiä: samanlaisilla muoteilla tehtiin eri maissa samannäköisiä esineitä. Meille puristelasimuotit hankittiin eri puolilta Eurooppaa. Nuutajärven ensimmäiset muotit ostettiin Ruotsista ja Englannista, Iittalaan Ruotsista ja Karhulaan ja Riihimäelle Saksasta. Vielä 1930-...
Etsitty laulu on nimeltään Kotimaan vuoret ("Eläköön vuoret, eläköön laaksot / kauniin kotimaan. / Lumihuiput nuo mulle kertovat: / Älä jätä mua, -- "). Tämän argentiinalaista alkuperää olevan laulun ovat suomeksi levyttäneet Los Camerados ja Avaruuslintu. Los Cameradosin tulkinta julkaistiin singlelevynä vuonna 1970 ja seuraavana vuonna yhtyeen nimeä kantaneella LP:llä. Avaruuslinnun levytys ilmestyi yhtyeen samannimisellä albumilla 1978. Nuotit kappaleeseen löytyvät Uusi laulu -lehden numerosta 3/1976.
Kannattanee aloittaa Avauksen suurasta ja Lehmän suurasta. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Koraania käsittelevässä sarjassa luenta aloitetaan niistä. Tässä linkki ohjelman sivuille https://areena.yle.fi/podcastit/1-2670459
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Puolustuslaitoksen lakikirjan (1928) mukaan merkitys olisi seuraava:
32. Kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan.
B-luokitus aiheutti "tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan."
Werner Scharfenbergerin säveltämän laulun Immer mehr on suomeksi sanoittanut Juha Vainio. Suomeksi laulun nimi on siis Tuulen tie.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421140?sid=3914101193
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista peliä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja pelistä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
Sanalla puti on useita merkityksiä. Yksi niistä on 'piiskuri, raipparangaistuksen toimeenpanija', ja putipaalu on johdettu tästä. Putipuhtaassa sana taas esiintyy merkityksessä 'kunnollinen, hyvä, kelpo'.putipuhdas - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) puti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
