Päivittäistavarakaupat ja -kauppaketjut solmivat ostosopimukset kunkin hyödykkeen tuottajan kanssa. Näin ollen ei ole olemassa standardihintaa tai korvausprosenttia, jonka voisi kauppaketjukohtaisesti tarkistaa. Päivittäistavaraliikeketjujen yhä kasvavasta vallasta alkutuottajiin nähden on kuitenkin kirjoitettu erilaisissa raporteissa, kuten mm. Finnwatch (2013) ja Kuluttajatutkimuskeskus (2011).
https://www.finnwatch.org/images/finnwatch_private_label_web_2_rev.pdf
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152351/Kirjallisuuskatsaus_kuluttajien_ja_tuottajien_vuorovaikutuksesta_elintarvikeketjussa.pdf?sequence=1
Myynnin lukuja voi tutkia myös ruokaketjujen omista vuosiraporteista:
Kesko: https://www.kesko.fi/...
Kun Töölöä on kaavoitettu ja rakennettu, siellä on ollut huomattavasti vähemmän ja erilaisia rakennuksia kuin nyt. Vielä vuonna 1900 koko Etu-Töölöä ei ollut varsinaisesti olemassa (Museovirasto: RKY). Helsinki ennen -sivuston kartoista voi katsoa, miltä Töölö näytti vaikkapa vuonna 1909, jolloin Kansallismuseotakin vasta suunniteltiin, mutta sille ja lukuisille muille taloille oli tontit suunnitteilla. Vuoden 1920 kartasta voi jo nähdä, että Museokadun itäisen pään osoitenumerot ovat jääneet Dagmarinkadun, Cygnaeuksenkadun ja Nervanderinkadun osoitenumeroiden alle.
Oletettavasti numerointi on aloitettu kahdeksasta, jotta se pysyisi loogisesti juoksevana parittomien numeroiden kanssa. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä...
Suomen Akatemian Kysy tieteestä -palstalla on kysytty koko maapallolle mahtuvien ihmisten määrästä. Vastauksessa on pohdittu asiaa ottamalla huomioon mm. maapallon pinta-ala, maapinta-ala, maapallon asumiskelpoinen pinta-ala, ruoan ja muiden resurssien tuotanto ja maapallon todellinen kestokyky mm. ravinnontuotannon kannalta. Eri seikat huomioon ottamalla saadaan erilaisia lukuja. Myös Suomen suurin mahdollista asukasmäärää riippuu näistä samoista muuttujista, eikä yhtä lukua ole mahdollista antaa.
Alla linkki Kysy tieteestä -palstan vastaukseen:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miten-paljon-ihmisia-mahtuu-elamaan-maapallolle/#5fd351d5
Simon Gruberin oma "selitys" kostolle kuuluu näin: "There's a difference, you know, between not liking one's brother and not caring when some dumb Irish flatfoot drops him out of a window."
Suomennettuna jotakuinkin: "Tiedäthän, on eri asia olla pitämättä veljestään kuin olla välittämättä siitä, että joku lättäjalkairkku heittää tämän ikkunasta."
Kenties tässä pätee siis vanha kunnon periaate, että veri on vettä sakeampaa.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Yksi vaihtoehto on, jos käyt kysymässä ohjetta sieltä liikkeestä, mistä olet hankkinut sen tv:n.
Voit myös katsoa ohjeita ja saada apua live-keskustelun välityksellä internetistä.
Samsungin oma tuki löytyy osoitteesta: https://www.samsung.com/fi/support/contact.
Tuolta saat varmaankin apua siihen miten Youtube toimii televisiossasi.
Piikkihaita kutsutaan tosiaan edelleen englannissa "dogfish sharkiksi". Piikkihait ovat suhteellisen pienikokoisia ja ihmiselle vaarattomia haikaloja. Nimitys "dogfish shark" tulee niiden saalistuskäyttäytymisestä eli ne hyökkäävät saaliinsa kimppuun suurissa parvissa. Ne elävät muista haista poiketen suurissa parvissa ja ovat näin käyttäytymiseltään hyvin koiramaisia laumaeläimiä.
https://oceana.org/marine-life/sharks-rays/spiny-dogfish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai
"Nokkos" ei ole itsenäinen sanansa vaan kyseessä on yhdyssanoissa käytettävä ns. yhdysosamuoto. Nen-loppuisten sanojen yhdysosamuoto muodostuu niiden s-loppuisesta konsonanttivartalosta. Muita esimerkkejä tästä muodosta ovat esimerkiksi perhoshaavi ja saapumisaika.
Lähteet: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
Terveyskirjaston artikkelissa todetaan, että mittausta edeltävän puolen tunnin aikana vältetään raskasta liikuntaa, tupakointia ja kofeiinipitoisten juomien nauttimista (kahvi, tee, kolajuomat).
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Myös Ylen artikkelissa todetaan, että kahvi nostaa verenpainetta
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/28/verenpaineen-mittaus-ja-kahvi
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39).
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...
Tähtilampun alla -sarjan toisessa jaksossa (kohdassa 37:37–38:25) Kalle Heller (Esa-Matti Pölhö, nykyisin Long) lukee Barry Lopezin kirjaa Arktisia unelmia (W+G, 1987). Kuultava katkelma on koostettu luvun 'Vaellus' tekstistä sivuilta 220–221.
"Aika arktiksella yhdistyy hiljaisuuteen ja sitten haihtuu. Valon lailla aika on kuin ohi kulkeva eläin. Aika liitää tundran yllä piekanan tavoin tai sortuu täysin kuin sydänkohtauksen satuttama lintu jättäen jälkeensä hiljaisuuden, jota me sanomme kuolemaksi."
"Arktis on pitkä, katkeamaton ajan kaari. Hämärä viipyy. Jäälautat, karibut, myskihärät, kaikki ajautuvat jonnekin. Kun makaa selällään huikaisevan valoisalla tundralla, tuntee, että jääkausi olisi voinut päättyä vain hetki sitten."
Kirjassa...
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia.
Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand.
Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui...
Saniaiset ovat itiökasveja ja niiden lisääntymisessä itiöillä on tärkeä merkitys. Rusehtavat pienet täplät saniaisten lehtien alapinnalla ovat itiöpesäkkeitä. Tuuli tai vesi kuljettavat itiöitä, joista uudet kasvit saavat alkunsa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saniaiset
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%…
Veteen liuennut rauta on pelkistyneessä muodossa. Päästessään kosketuksiin ilman kanssa se hapettuu ja saostuu rautahydroksidiksi. Tätä reaktioita voidaan käyttää hyväksi raudan poistamisessa vedestä.
Lisätietoa raudasta kaivovedessä:
Ympäristö.fi: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_…
Lisätietoa metallien hapettumisesta:
Peda.net: https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/k7uo/kemia-79-v1/V/20/mhjp
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hapetus-pelkistysreaktio
Kajaanin pääkirjaston Caiania-kokoelmassa on joitain vanhoja Kajaanin Puhelinosuuskunnan luetteloita. Kannattaa tiedustella niitä sieltä: https://www.kajaani.fi/kulttuuri-ja-liikunta/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot/
Esityskokoonpanon mukaan luokka on 78.5581. Luokan 78.55+ selityksen mukaan: "Tähän ja alaluokkiin teokset, joissa on solistinen soolosoitin tai -soittimia orkesterin säestyksellä".
Lähde:
YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:
https://finto.fi/ykl/fi
Kuvan perusteella ruskeiden pilkkujen alkuperää ei pysty sanomaan. Ne eivät näytä tyypilliseltä homeelta, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Kuvailemasi tapainen kohtaus on kertomuksessa Asterix lyö vetoa (Egmont), mutta ketään ei ole sidottu mastoon. Yhdessä ruudussa iäkkäin merirosvoista seisoo laivanjäänteistä jääneellä lautalla ja sanoo: "Victrix causa diis placuit, sed victa Catoni." Hänen vierellään kelluu punapartainen merirosvokapteeni mastontyngästä roikkuen ja huutaa: "Riittää jo, äijä! Älä yritä olla henkevä, etsi mieluummin itsellesi uusi työpaikka."
Latin is simple -oppimisalustalla on latinankielisestä sitaatista englanninkielinen käännös, joka kuuluu "The victorious cause pleased the gods, but the conquered cause pleased Cato", suomeksi suunnilleen "Voittoisa asia miellytti jumalia, mutta valloitettu asia miellytti Catoa". Sinua voisi kiinnostaa...
