Käypien postimerkkien myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Postimerkistä maksettua maksua pidetään tavarakuljetuspalvelun ennakkomaksuna. Postimerkkiä voi yleensä käyttää ainoastaan yleispalveluun kuuluvissa postilähetyksissä, joten postimerkin hintaan ei sisälly arvonlisäveroa Tuberkuloosi.fi sivuston mukaan viimeinen joulumerkki julkaistiin vuonna 2001.
Lähde: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti.
Mervi Kunnasrannan ja Anni Raution juuri ilmestyneessä Siili Suomen luonnossa-kirjassa (Otava 2022) kerrotaan, että "nopeimmillaan siili voi lyhytaikaisesti pinkaista lähemmäs 10km vauhtiin, mutta keskimäärin se tekee matkaa runsaat kolme kilometriä tunnissa."
Samaisessa kirjassa kerrotaan mm. Hemmo-nimisestä siilistä, jonka elämää seurattiin Joensuun yliopiston siilitutkimushankkeessa vuosina 2004-2008. Hemmo oli niin vikkelä eräälläkin kesän "riiuureissullaan", että tutkijan piti vaihtaa kävelyseurannasta polkupyörään ja lopulta autoon, jolla ajeltiin Hemmon perässä öisiä pyöräteitä pitkin.
Lähde: Siili Suomen luonnossa (Otava 2022)
Maalaisliitto koki 60-luvulla tarvetta uudistua nuorekkaammaksi yleispuolueeksi. Sen vuoksi nimikin haluttiin vaihtaa. Ensimmäinen nimi-idea oli Keskustaliitto, joka oli kuitenkin varattu. Ylimääräisessä puoluekokouksessa Kuopiossa hyväksyttiin toiseksi suosituin nimi Keskustapuolue. Se kirjattiin yhdistysrekisteriin 27.10.1965.
Ajanjaksosta kertoo kirja Maalaisliitto-Keskustan historia. 5, Virolaisen aika: Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963-1981. Se löytyy Keski-kirjastoista: Maalaisliitto-Keskustan historia. 5, Virolaisen aika : Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963-1981 | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Lisää tietoa Maalaisliiton ja Keskustan historiasta löytyy myös puolueen omilta sivuilta: Keskustan koko...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei ole Puolangalta paikallista vastaajaa, joten keskeisistä teoksista ei ole varmaa tietoa. Hain tietokannasta Puolankaa käsittelevää kirjallisuutta, josta poimintoja alla. Puolangan kirjastosta voit kysyä tarkempia suosituksia. Kirjastolla on myös kotiseutukokoelma, jossa pääsee tutustumaan paikalliseen kirjallisuuteen tarkemmin.
Puolangan paikallishistoriikkeja:
Lauri Moilanen: Tolokkuja ja sitkeitä : Puolankalaisen yrittäjyyden historiaa (2018)
Aittokylä : sinisten vaarojen sylissä (toim. Rauni Räisänen, 2008)
Joukosen kulmilla (toim. Arto Haapalainen, 2000)
Kaikuja Väyrylän vaaroilta : puolankalaisen elämisen oppikirja (1999)
Puokion juttuja : kyläkirja Kainuusta (toim. Kauko Juntunen...
Kyllä ikärajoja sisäänpääsyyn oli, 20 vuotta ja joskus enemmänkin. En löytänyt kuitenkaan tarkempaa listaa ravintoloiden ikärajoista tuolta ajalta. Alkoholilainsäädännön historiaa ja sen vaikutuksia on listattu THL:n sivulle, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkohol… sekä selvitys alkoholioloista, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104360/THLselvitysAlkohol…. Alkoholilain ja anniskelun historiasta tehdystä opinnäytteestä voi lukea ikärajojen historiaa. Myös 1970-1980 -luvuilla rajoitettiin väkevien alkoholijuomien myyntiä ikärajalla, joka oli 20: Alkoholipolitiikka ja ravintoala, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121487/Opinnaytetyo%20-%2…
Alkoholilaki, ...
Vaski-kirjastoista on saatavilla esimerkiksi seuraavia joulua, joulun aikaa ja joulunviettoa kulttuurihistoriallisesti käsitteleviä tietokirjoja:
Merja Leppälahden Perinnejoulu. Käsikirja kaikille (2019) käsittelee suomalaisia joulutapoja ja niiden historiallisia juuria
Perinnejoulu : käsikirja kaikille | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Eero Perungan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (2020) keskittyy joulupukin historiaan mutta myös siihen liittyvään kansainväliseen joulun ajan traditioon
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Jouluisia symboleita ja niiden perinteitä ruotsalaisesta näkökulmasta käsittelee Helen Egardtin...
Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa.
https://areena.yle.fi/1-4379657
https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972).
Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään."
Runo löytyy teoksesta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987). Runolla ei ole nimeä, se on teoksen viidennen sarjan kahdeksas säkeistö.
Runo on Claes Anderssonin Andersson pitää helvetinmoista meteliä.
Se löytyy ainakin kokoelmasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993 / Andersson, Claes ; Saaritsa, Pentti, WSOY 1996.
Kuluttaja.fi-verkkosivulla vastattiin viime vuonna kysymykseen: "Mikä on operaattorin vastuu tietoturvasta?" https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/mika-on-operaattorin-vastuu-tietoturv… (vaatii kirjautumisen)
Teleyritykset saavat tietoa viranomaisilta havaitusta häiritsevästä liikenteestä verkossa. Yritykset velvoitetaan rajoittamaan tällaista liikennettä verkkojensa osalta. Kyberturvallisuuskeskuksen vastauksessa todettiin, että lain mukaan viestinnän teleoperaattorit vastaavat tarjoamiensa verkkojen ja palvelujen tietoturvasta ja käyttäjät omien laitteidensa tietoturvasta. Verkkoyhteyttä käyttävän kuluttajan on käytettävä laitetta tai järjestelmää teleyrityksen ohjeiden mukaisesti siten, ettei se vaaranna tietoturvallisuutta....
Ihan näillä sanoilla ei mene Titta Jokisen laulama "Helsingistä Amsterdamiin". Kuitenkin laulussa ollaan ensin transit-hallissa ja lennolle Amsterdamiin mitä ilmeisemmin lähdössä. Kappaleella laulaa myös Pauli Virta. Levytys on vuodelta 1986. Voisiko etsimäsi laulu olla tämä? Esityksen voi kuunnella YouTubelta.
Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja
niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka
on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter...
Runo, jossa "eräs kundeista kertoo Arskalle miten ihmiset ennen viettivät juhannusta" sisältyy kokoelmaan Minä paljasjalkainen. Sisällysluettelosta se löytyy alkusanojen mukaan: "Ne meni johonkin strantsuun".
Suomenkielistä lähdettä en löytänyt, mutta englanninkielinen lähde kertoo seuraavaa: Sääsket lentävät noin 1-1,5 mailia tunnissa, eli noin 1,5-2,5 kilometriä tunnissa, vaihtelua on hieman lajista riippuen. Lähde: FAQs - American Mosquito Control Association
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla?
