Lähde: Kaira, Kaarlo: Suomen kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä. 1930. Teos on ilmestynyt uuden avioliittolain (1929) jälkeen, mutta sisältää paljon tietoa vanhemmasta käytännöstä. Ohessa lähes suorat lainaukset ko. teoksesta.
Suomessa syntyneen aviolapsen kansalaisuus määräytyy isän kotivaltion lakien mukaan, aviottoman lapsen taas äidin kotimaan mukaan. -- Aviolapsi ei saa Suomen kansalaisuutta, jos vain sen äiti on Suomen kansalainen. Mutta saako lapsi isänsä kotimaan vaiko sen maan kansalaisuuden, jossa lapsi on syntynyt, vai ehkä molemmat, riippuu asianomaisten valtioiden lainsäädännöstä. Avioton lapsi taas on äitinsä suomalaisen kansalaisuuden perusteella Suomen kansalainen. -- Periaatteen, jonka mukaan aviolapset...
Kun tekee sanahaun termeillä viihdemusiikki piano lounge cdlevy, saa 10 osumaa, joissa on sellaisia esittäjiä kuin Martin Denny, Pink Martini, Robert Wells ja Nat Newborn. Jos korvaa termin "lounge" termillä "bar", tulee osumia 30, mutta joukossa on paljon sellaisia, jotka tuskin ovat sitä mitä tässä etsitään. Ongelmana on se, ettei tällaiselle "piano bar" -musiikille ole yksiselitteistä hakutermiä, eikä sana "lounge", jota englannin kielessä käytetään, esiinny kaikissa niissä yhteyksissä, joissa se musiikki käytännössä juuri sitä on. Mutta jos noita osumia varailee ja tutustuu niin eiköhän sieltä jotain sopivaa löydy.
Heikki Poroila
Ammi Krogius on ahvenanmaalainen taiteilija, joka saa inspiraationsa luonnosta ja merestä. Konstrundan-sivustolla hän kertoo lyhyesti itsestään ja sivulta löytyy myös hänen kotiosoitteensa. Kenties voisit kirjoittaa hänelle postikortin tai kirjeen ja kysyä, mistä hänen taidettaan voisi hankkia. Lähde: http://arkiv.konstrundan.fi/start/index-70777-2012-1010 Ahvenanmaan matkailusivustolta pääset suoraan chatin kautta kysymään ahvenanmaalaisesta taiteesta ja taiteilijoista. Sivulla on myös runsaasti muuta kiinnostavaa Ahvenanmaatietoutta. Lähde: http://www.visitaland.com/fi/ Ahvenanmaan taidemuseosta voit kysyä suoraan Ammi Krogiuksesta ja muista ahvenanmaalaisista ja meriaihetta käsittelevistä taiteilijoista. Sieltä löytyvät parhaat...
Eräpäivämuistutukset saattavat tulla hiukan eri tahtiin kuin palautukset rekisteröidään eli aivan sataprosenttinen tosiaikaisuus ei näissä asioissa toteudu. Jos vielä arkiviikon alettuakin näyttää siltä, että laina on palauttamatta, silloin on todennäköisesti tapahtunut jokin tekninen virhe. Niitä toki aina silloin tällöin sattuu; piippaus kuuluu mutta mitään ei tapahtunutkaan.
Järjestelmä kuitenkin toimii niin, että jos saman niteen lainaa joku muu, tieto edellisestä lainauksesta katoaa. Jos nide ei lähde lainaan, se löytyy kirjaston hyllystä. Kannattaa soittaa alkuviikosta Töölön kirjastoon, jos omista tiedoista näkee, ettei palautus ole vieläkään rekisteröitynyt. Kun henkilökunta löytää niteen hyllystä, se on helppo palauttaa uudelleen...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Helmet-kirjastoon ja sopia kirjan korvaamisesta. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) kohdasta Kirjastot.
Vuonna 1930 ilmestyneestä Valistuksen Alakansakoulun aapisesta löytyy runo "Kaksi kalamiestä", joka saattaisi hyvinkin olla äitinne loruttelun lähde. Nimimerkin I. H. (mitä luultavimmin Immi Hellén) runo oli poimittu kirjaan Walistuksen lasten lehdestä, jossa se oli julkaistu lokakuussa 1927.
Runo alkaa: Erkki ja Merkki / lähtivät kalaan / aamulla varhain / toisilta salaa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976544?page=4
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila
Hei,
Näyttäisi, että noista mainitsemistasi vain ensimmäinen on suomennettu.
Suomennoksia voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, josta pitäisi löytyä suomalainen julkaisutuotanto kokonaisuudessaan.
1) Brown Bear, Brown Bear, What Do You See?
Ruskea karhu, ruskea karhu, mitä näet tiellä? (Weilin + Göös, 1985)
2) The Very Quiet Cricket
3) The Very Lonely Firefly
4) The Very Busy Spider
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Tiussa sijoittuu pääosin Saimaan seudulle. Tämän enempää nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Kirjastot.fi ammattisivustolta löytyy lista Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastojarjestelmat?language_content_entity=fi
Kirjastoseuran kooste kirjastojärjestelmistä Suomessa on vuodelta 2015. http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Avoimen lähdekoodin järjestelmät voisivat sopia hyvin teidän tapaukseenne. https://www.kreodi.fi/en/23/Artikkelit/436/AVOIMEN-L%C3%84HDEKOODIN-KIRJASTOJ%C3%84RJESTELM%C3%84T.htm
Toisaalta voisi ajatella järjestelmäksi samaa, jota muut alanne oppilaitokset käyttävät. Se voisi helpottaa mahdollista yhteiskäyttöä.
Kolmas vaihtoehto voisi olla kunnan käyttämä...
On vaikea tietää, kuinka paljon kokoelmissa olleita kirjoja on poistettu, sellaista asiaa ei yksittäisen nimekkeen tasolla tilastoida. On toki mahdollista, että jotkut ovat tuhonneet kirjaston kappaleita, mutta jos eivät ole niitä varastaneet, ovat kyllä joutuneet ne rahalla korvaamaan. Kirjastot harvemmin rupeavat tenttaamaan kirjojen korvaajilta, ovatko he tuhonneet lainansa tahallaan. Toisaalta yksittäisessä kirjastossa tällaista kirjaa harvemmin on montaa kappaletta, joten aika kovaa työtä on täytynyt tehdä, jotta kirja on muuttunut edes alueellisesti vaikeasti saatavaksi.
Ehkä toimittaja Olli Valtonen halusi hiukan dramatisoida kirjan saamaa vastaanottoa. Mitenkään vaikeasti saatavana ei tätä Antti Kylliäisen kirjaa voi ainakaan tänä...
Vastaukseni voi kuulostaa tylyltä, mutta tarkoitus on ehdottomasti hyvä! Nimittäin, miten ihmeessä kukaan muu voisi haravoida kiinnostavia blogeja sinulle, joka ketään muuta paremmin tiedät, mitkä asiat, tyylit ja kirjoitustavat miellyttävät tai kiinnostavat itseäsi. Joissakin blogeissa käytetään karkeita hakusanoja, mutta pidän itse niitä aika hyödyttöminä, koska samojen aiheiden tiimoilta voidaan kirjoittaa miljoonalla eri tyylillä.
Kannattaisiko asennoitua tarjonnan paljouteen sillä lailla, että systemaattisen kahlailun sijasta rupeat tekemään lyhyitä ja spontaaneja piipahduksia sen selvittämiseksi, onko joku tietoosi tullut blogi kiinnostava? Et kuitenkaan koskaan ehdi tai jaksa tutustua kaikkiin. Jos taas luotat jonkun toisen...
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin seuraavaa:
Teollistuneissa maissa on todennäköisempää tulla isäksi 80-vuotiaana kuin kehitysmaissa, koska miesten elinajanodote ja keski-ikä ovat teollistuneissa maissa korkeampia kuin kehitysmaissa. YK:n viimeisimmän tilaston mukaan kehittyneimmissä maissa miesten elinajanodote on 75,2 vuotta ja keski-ikä 41 vuotta. Vastaavasti vähiten kehittyneissä maissa miesten elinajanodote on 60,7 ja keski-ikä 19,5 vuotta.
Lähde:
World Population Prospests 2019, United Nations
https://population.un.org/wpp/
Valerio Zurlinin elokuvaa Ensimmäinen yö kanssasi (La Prima notte di quiete, 1972) ei valitettavasti löydy DVD-tallenteena Suomen kirjastoista. Elokuvasta ei olet tehty julkiseen levitykseen DVD-tallennetta. Myöskään elokuvasta tehtyä VHS-tallennetta ei ole lainattavissa.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/125695
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina...
Markku Envallin aforismikokoelma "Rakeita" on ilmestynyt 1983, kustantaja on WSOY. Sivulla 47 on kysymäsi aforismi
"Ihminen on toisista ihmisistä tehty".
Helmet-kirjastoista nuotit tähän kappaleeseen löytyvät näistä nuottijulkaisuista (oheisessa linkissä):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spieni%20ja%20hento%20ote__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
