Olet ehkä jo tutustunutkin Panu Kailan teoksiin. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät esim. Maalari maalasi taloa : julkisivujen värihistoria / Panu Kaila 2009 (978-952-468-181-0), Talo kautta aikojen. Julkisivujen historia / Kaila, Pietarila, Tomminen 1987 (951-676-403-7) ja Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila 1997 (951-0-19420-4). Muita kirjaehdotuksia: Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller 2002 (951-0-26336-2) ja Asunnon muodonmuutoksia : puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa / Kirsi Saarikangas 2002 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 860. - 951-746-309-X).
Hyödyllisiä linkkejä:...
Tässä on kyseessä eräänlainen kaksinkertainen loukkaus. Käytetään loukkaavaa ilmaisua, esimerkiksi "moukka", mutta samalla lisätään loukkauksen voimakkuutta antamalla ymmärtää, että loukattava on niin "moukkamainen", että jopa ilmaisun "moukka" käyttäminen on väärin, koska se saattaat muut "moukat" huonoon valoon, vaikka he ovat todellisuudessa niin paljon fiksumpia kuin loukkauksen kohde.
Tällaista kaksinkertaista halveksuntaan käytetään enimmäkseen kirjallisuudessa tilanteissa, joissa loukattava ei ole läsnä, vaan hänestä voidaan puhua pahaa häiritsemättä. Perimmäinen pyrkimys on sanoa, ettei mikään ilmaisu ole riittävä kuvaamaan loukattavan ihminen huonoa piirrettä.
Tarvinneeko erikseen mainita, että tällainen solvaaminen on tietysti...
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteillä on yhteinen kokoelmapolitiikka. Vantaalla on lisäksi käytössä yhteiskellutus Espoon kaupunginkirjaston kanssa. Tämä tarkoittaa, että palautunut aineisto jää siihen kirjastoon johon se palautetaan ellei siihen ole varauksia. Näin jokaisen kirjaston kokoelma muotoutuu pitkälti sen käyttäjien mukaan. Aineistoja toki myös tasapainotetaan tarvittaessa kirjastojen kesken. Jos jossain on liikaa jotain aineistoa, sitä hajautetaan muihin kirjastoihin.
Aineistohankinnat Vantaalla tehdään keskitetysti, koska kirjastoilla ei kellutukseen siirtymisen jälkeen ole enää ollut omia kokoelmiaan, vaan kaikki on Vantaan kaupunginkirjaston yhtä yhteistä kokoelmaa. Asiakkaat voivat aina esittää henkilökunnalle...
Trailerin musiikista emme löytäneet tietoa.
Elonetin ( Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivusto, jossa on tiedot suomalaisista elokuvista) mukaan Visa Mäkisen Yön saalistajat -elokuvan ainoana musiikkina on Raikko Pihlajamaan ja Matti Ruoholan esittämä kappale Oolannin sota, jonka sanoittajaa ja säveltäjää ei tunneta. Alla linkki Elonetiin:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/119843
Keljuilusta ei varmaankaan ole kyse. Ei ainakaan keljuilusta sotaveteraanien kustannuksella.
Luulen, että Jarmo Jylhä (sävel) ja Pertti Raasu (sanat) haluavat kritisoida hieman sarkastisesti veteraanien saamien etuuksia ja huomiota yleensä. Säkeistössä sanotaan:
"Ensi vuonna hän saa korotetun eläkkeen;
TV-ohjelmaan myytiin vammoineen.
Mikä alkoi Karjalasta
se päättyy sitten vasta
kun pääsee juoksuhautaan viimeiseen."
http://www.nic.fi/~praasu/iskelma/laulu68.htm
Tulkitsisin, että korotettu eläke ei riitä tekijöiden mielestä korvaamaan kokemusta sodassa ja sen jälkeen.
Hei,
Kiva, että olet pitänyt Sammon vartijoista. Timo Parvelan kirjoista elokuviksi on tehty ainoastaan Ella ja kaverit ja Ella ja kaverit 2 - Paterock. Tulevista elokuvista löytyy ennakkotietoa ainakin Suomen elokuvasäätiön (https://ses.fi/) sivuilta, josta Tukitoiminta-linkin kautta löytyy mm. käsikirjoitustukea saaneet, mikä kertoo, että aiheesta on tekeillä elokuva.
Ulkomaita Sammon vartijoiden tarina tuskin kiinnostaa, koska se liittyy niin vahvasti Suomen kansalliseen kulttuurihistoriaan. Ella-kirjojen universaalimpi lasten maailma on sen takia otollisempi aihe elokuville. Lisäksi Sammon vartijoista tulisi todennäköisesti kalliimpi leffa, riippuen kuinka paljon elokuvaan tarvitaan erikoistehosteita. Silloin se vaatii myös suuremman...
Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/...
Teknologiasta ja sen kehityksestä on perusteellinen tietopaketti Opetushallituksen etälukion sivuilla. Teknologian kehityksen alkusyistä ja sen kehittymisestä sivusto kertoo näin:
"Jo ihmiskunnan alkuvaiheissa keksittiin monia teknologisia innovaatioita, joiden tarkoituksena oli pääasiassa hengissä selviämisen turvaaminen. Teknologiaa voidaankin pitää ihmisen eloonjäämispyrkimysten välittömänä ilmauksena ja sen kehittymiseen vaikuttavat yleiset käsitykset maailmankuvasta, ihmisestä ja elämästä."
Teknologian kehittäminen perustuu aina aiemmiin kehitettyyn, eikä vaikkapa lääketieteen ja terveydenhoidon teknologioiden kehittymistä haluta pysäyttää tiettyyn pisteeseen, jos uusia, toimivia hoitomuotoja ja niihin liittyviä...
Euroopan unionin päästökaupassa kullekin päästökauppakaudelle on määritelty päästöjen maksimimäärää vastaava päästöoikeuksien kokonaispotti. Potti jaetaan eri jäsenvaltioille, joiden kansalliset päästökauppaviranomaiset jakavat maakohtaisen kiintiön teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Päästöoikeuksien määrä markkinoilla on rajattu ja niiden määrää pyritään edelleen vähentämään.
Hiilivoimalla tuotetun energian päästöoikeudet ovat kallistuneet ja se kannustaa osaltaan luopumaan hiilivoimaloista. Ylen verkkouutisen mukaan Saksassa sähköntuotanto kivi- ja ruskohiilellä romahti kesäkuussa 2019 noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Jos yksittäinen hiilivoimala suljetaan jossakin maassa...
Porin kirjastosta kerrottiin, että aivan varmaa tietoa kaikista kirjastoista hänellä ei ole, mutta todennäköisesti se on kaikissa Satakunnan alueen kirjastoissa mahdollista. Asian voi varmistaa ottamalla yhteyttä omaan lähikirjastoon. Suurin osa Celian äänikirjoista lainataan ja kuunnellaan verkon kautta. Kirjasto voi tarvittaessa hankkia Celian äänikirjoja myös CD-levyinä. Tällöin asiakas voi saada Daisy-soittimen lainaksi kuuntelua varten. Soitinten lainausta hoitaa Näkövammaisten liiton Daisy-kuuntelulaitepalvelu.
Alla lisää tietoa Celian palveluista ja äänikirjojen lainaamisesta cd-levyinä:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/cd/...
Keskiaikaisista soihduista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Janne Harjula, Valoa ja varjoa Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksen tontinkaivauksista (Julkaistu teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä - Earth, stone and spirit Markus hiekkanen Festschrift, https://www.academia.edu/1056014/Valoa_ja_varjoa_keskiaikainen_soihtu_%…).
Siinä kerrotaan palamatta jääneen keskiaikaisen soihdun rakenteesta: varsi on puuta, sen yläosaan on kiedottu tekstiiliä ja kasvikuitua. Samoissa kaivauksissa soihdun lähistöltä löydettiin puuvati. Sekä soihdussa että vadissa on jäänteitä tahnamaisesta aineesta, joka analyyseissa paljastui mäntytervaksi. Samaisesta artikkelista kannattaa lukea millaisista muista materiaaleista...
Sarjaa Kuuden miljoonan dollarin mies esitettiin 1970-luvulla TV2-kanavalla. Sarja oli Mainostelevision ohjelmaa.
Ihmenainen / Wonder Woman -sarjan esityskanavasta ei löytynyt varmaa tietoa. RTL Plussalla oli vuosina 1993-1994 ohjelma nimeltä Wonder Woman. Se, oliko kyseessä 1970-luvulla tehty sarja, ei käynyt ohjelmatiedoista ilmi.
Lähde: HS Aikakone
Sanomalehtien mikrofilmejä voi tilata kaukolainaiksi. Montako mikrofilmirullaa tarvitsee tilata riippuu siitä etsiikö yksittäistä lehden numeroa vai haluaako kerralla koko vuoden numerot luettavaksi. Kaukopalvelu on maksullista, Rovaniemellä kaukolainamaksu kotimaasta on 10e.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjastossa tai voit täyttää kirjaston sivuilla lomakkeen: https://www.rovaniemi.fi/Palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto-asiak…
Kaukolainan saapumisesta ilmoitetaan teksitiviestillä tai sähköpostilla.
Rovaniemen pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joita voi varata suoraan Varaamon kautta https://varaamo.lapinkirjasto.fi/ tai kirjaston vahtimestarilta. Vahtimestari myös opastaa lukulaitteen käytössä.
Saattaisi olla vesirotta eli piisami.
Piisami on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji, jota on istutettu turkiseläimeksi myös Suomeen. Kansankielellä siitä käytetään toisinaan nimeä vesirotta. https://www.suomenoja.fi/muut-elaimet/piisami/
Piisami on painoltaan 500-1700 grammaa ja pituutta sillä on ilman häntää 20-40 senttimetriä. http://www.riistakoulu.com/lue-kuule-ja-opi/nisakkaat/jyrsijat/piisami/
Kovin ovat tutun oloisia, mutta en löytänyt vielä lähdettä, jossa merkit olisi nimetty.
Kannattaa ehkä kysäistä Systeemi.netistä, joka on keräilijöiden huutokauppasivusto.
Yhteyttä pääsee ottamaan lomakkeella. https://www.systeemi.net/contact_us,page,content_pages
Näitä ovat muutkin viime aikoina kyselleet.
1. Viljo Kajava, Kun tänä iltana äiti, kokoelmasta Maan ja meren runot
2. Viljo Kajava, sikermän Kevät 1918 ensimmäinen runo, kokoelmasta Tampereen runot
3. Eeva-Liisa Manner, Peilikuvia-sikermän kolmas runo, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-missa-teoksessa-voinko?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kun-istuimme-aiti-syksyn-huoneen?language_content_entity=fi
Laine Publishing –kustannusyhtiön julkaisut on tilattu Hämeenlinnan kirjastoon kirjoina, vaikka niitä markkinoidaan ja myydään lehtinä (magazine). Ne ovat aikuistenosaston (eikä lehtisalin) hyllyssä. Vanamo-verkkokirjastossa hakemalla löytyy esim. 52 x villahuivit, 52 x villasukat jne. Niistä voi tehdä normaalisti varauksen ja ne näyttävätkin olevan kysyttyjä.
