Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tour de Francen eli Ranskan ympäriajon viimeisimmät vuodet näyttävät puhtailta. Vuosien 2010 - 2015 kilpailuissa on paljastettu vain viisi tapausta, viimeksi vuonna 2015 kokaiinia käyttänyt kilpailija. Muut neljä tapausta ovat olleet astmalääkkeitä, joiden käyttöä on ilmennyt muissakin kestävyysurheilun lajeissa. Vuoden 2015 jälkeen uusia tapauksia ei Tourissa ole löydetty. Muutama kisaan ilmoitettu on kylläkin etukäteen suljettu pois vilppiepäilyn takia.
Vuonna 2008 ammattipyöräilyssä otettiin käyttöön biologinen passi, jolla mm. seurataan kilpailijoiden verenkuvaa ympärivuotisesti. Samana vuonna antidoping teki läpimurron onnistuessaan paljastamaan tehokkaaksi tiedetyn EPO-hormonin käytön. Testinäytteitä voidaan nykyään säilyttää vuosia...
Tämä yksi pop-musiikkihistorian näteimmistä kappaleista kuvaa erään miehen havaintoja Lontoon Waterloon rautatieasemalla perjantaisin tapaavasta kahdesta ihmisestä, Terrystä ja Juliesta. Kappaleella ei varsinaisesti ole mitään selkeää sanomaa eikä se kuvaa yhtä yksiselitteistä tapahtumaketjua, vaan Waterloo Sunset on pikemminkin sarja hajanaisia tunnelmia ja vaikutelmia. Terry ja Julie jäävät lopulta mysteeriksi, kuten jää myös kappaleen kertoja.
Kappaleen säveltäjän Ray Daviesin mukaan Waterloo Sunset oli alkuperäiseltä nimeltään Liverpool Sunset. Davies kuitenkin muutti kappaleen nimen, koska tunsi Lontoon paremmin kuin Liverpoolin.
https://www.loudersound.com/features/the-story-behind-the-song-waterloo-sunset-by-...
Molemmat muodot ovat oikein. Laulutaitelija Minna Talwik/Talvik-Palmgrenin (ent. Talwik-Rikala) virolaisen isän sukunimi kirjoitettiin Talwik. 1900-luvun alkupuolella suomen kielessä v ja w olivat vielä täysin vaihtoehtoisia, kunnes uusi tulokas v alkoi korvata vanhahtavaa w-kirjainta myös erisnimissä. Eroa ei koettu merkittäväksi, kuten näkee laulajaa käsittelevistä 1920-30-luvun sanomalehtijutuista. Säveltäjä Selim Palmgrenin elämäkerrassa puolison nimi esiintyy molemmissa kirjoitusmuodoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=minna%20talvik%20talwik&orderBy=RELEVANCE
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/voi_wee%21
https://outi.finna.fi/Record/outi.920503
Helenasta kertova kirjasarja on nimeltään Vihreän kullan maa, ja sen osat ovat:
1. Mäntykosken Anna. 1987
2. Johannes ja Helena. 1988
3. Mäntyniemen miniä. 1988
Ehkä kysymyksessä kuvatun kaltaisessa toiminnassa on nähtävissä alkoholitutkimuksen mainitsemaa karnevalistista käyttäytymistä, jolla pyritään yhtäältä uhmaamaan alkoholinkäyttöön liittyvää kontrollia ja kulttuurisia käyttäytymiskoodeja yleisemminkin, toisaalta koettelemaan kollektiivisia käsityksiämme siitä, mitä humalassa saa tehdä.
Ari Turunen nostaa kirjassaan Humalan henki esille hyvin rikkaiden kreikkalaisten oudon humalarituaalin ravintoloissa: "[heidän] on sallittua vetää kunnon kännit ja tarkan rituaalin mukaisesti rikkoa lautasia, huonekaluja ja kaataa juomaa lattialle". Toisaalta Turunen muistuttaa, että humalatörttöilyjä voidaan aina perustella humalalla: "Humala onkin yksi maailman vanhimpia tekosyitä huonolle...
Monia uutuuskirjoja joutuu valitettavasti jonottamaan hyvin pitkään. Helmet-kirjastojen uutuuksien varausjonoissa on pisimmillään jopa useita tuhansia varaajia kirjanimekettä kohti. Virpi Hämeen-Anttilan Juhannusyön painajainen -kirjaa jonottaa tällä hetkellä 432 varaajaa, ja kirjaa on Helmet-kirjastoissa yhteensä 124 kappaletta. Juhannusyön painajainen -kirjan tämän hetken viimeinen varaaja saanee kirjansa 4-5 kuukauden kuluttua, jos asiakkaat palauttavat kirjansa ajoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjuhannusy%C3%B6n%20painaja…
Todellista varausjonoa lyhentää jonkin verran se, että yleensä varausten joukossa on onkin verran lukittuja varauksia, eli varauksia, joihin palautuva...
Kävisikö tämä? Toivottavasti äidin elämä ei olisi tänä päivänä enää ihan tällaista.
Kattila ja perunat (Kirsi Kunnas, 1972)
Oi olen aivan höyrypäinen,
ihan kiehun ja sihisen
kuin sähikäinen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiih
ihan kiehun ja kihisen
ja puhisen, pihisen
syljen, sihisen
sähisen, kähisen
ja kiukusta rähisen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiiih
Voi tätä hoppua hoppua hoppua
huusivat perunat, voi tätä hoppua
ei tule loppua loppua loppua
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa
kiireistä aikaa, tulta on kengissä
laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
ei ole tolkkua millään, ei ole tolkun tolkkua
kolkata täytyy kolkkaa, kolkata kolkkaa
hyvä jos pysymme hengissä, hengissä, hengissä
voi tätä...
Kyseessä on Taisto Summasen runo, joka alkaa Kun ammutaan – onko se kipeää?. Runo on julkaistu mm. Punalippu-lehden numerossa 9/1984 (s. 74).
http://library.karelia.ru/kalendar2021/html/more_info/19061931.pdf
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
"Mutta me nostamme purppuravaatteen / taistoon mi työläiset kutsua voi."
Näin lauletaan tuntemattoman kääntäjän suomenkielisessä versiossa Varšavjankasta, joka oli alun perin 1800-luvun lopulla tehty puolalainen vallankumouslaulu. Puolankielisessä versiossa purppuraa ei mainita lipun tai vaatteen värissä vaan sillä viitataan työläisten veren purppuraiseen väriin, kun he laativat kostoa riistäjille:
I w krwi zatopmy nadgniłe trony,
Spurpurowione we krwi ludowej!
Ha!… zemsta straszna dzisiejszym katom,
Co wysysają życie z milionów!…
Purppuran voi siis tulkita viittaavan vereen ja sitä kautta aatteen punaan. Toisaalta purppura (tai violetti) on monella tavoin symbolinen väri, vaikkei sitä usein vasemmistolaiseksi...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.
Entiseen G. W. Sohlberg Oy:n tehdaskorttelin vanhimpaan osaan on tulossa ravintoloita ja toimistotiloja. Tarkempia tietoja tulevista toimijoista en löytänyt.
Respect Project Oy: Herttoniemen Tiili
https://respectproject.fi/uutinen/herttoniemessa-kaynnistyi-projektinjo…
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri...
Voimassa on laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190616#L6P41Lain 41 pykälän mukaan ”rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle tai muulle 1 momentissa tarkoitetulle poliisiyksikölle ja todistettava henkilöllisyytensä. ”On siis mahdollista tehdä poliisille tarkastuspyyntö omista tiedoista ja niiden käsittelystä. Katso enemmän: https://poliisi.fi/tietosuoja-ja-henkilotietojen-kasittelyApua saa myös Tietosuojavaltuutetun toimistosta: https://tietosuoja.fi/oikeus-saada-tietoa-henkilotietojen-kasittelysta
Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Etymologisessa sanakirjassa ei ole pilvenpiirtäjän alkuperästä mitään, enkä löytänyt tietoa muistakaan lähteistä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvontapalvelusta, jossa voi kysyä sanojen alkuperästä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
