Logon on piirtänyt mitä todennäköisimmin taitelija Emil Cedercreutz, joka piirsi myös mm. vuonna 1943 Sotakummivaliokunnalle toisenkin lapsiaiheisen kuvan sotaorpoviikkojen keräysmerkiksi.
Tuo kyseinen kuva "Kylväjätyttönen" löytyy mm. Orvo Bogdanoffin teoksesta "Pisara suolaista silmissä - sotalasten postikorttien, kirjeiden, kirjeensulkijoiden, pakettikorttien ja valokuvien kirja" (2010) sekä historiikista "Kumminlahja sotaorvon turvana - sotakummitoiminnan vaiheet 1940-1958" (1959). Signeerauksia vertaamalla voidaan todeta kyseessä olevan siis saman taitelijan.
Lisätietoja Emil Cedercreutzista muun muassa Wikipedia-sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz
...sekä hänen omasta museostaan Harjavallassa:
http://www.harjavalta...
Selma Lagerlöfin Meli Gerda Tirenin kuvittamana vuodelta 1909 löytyy kyllä Frank-monihaulla joistakin kirjastoista. Jos haluatte kaukolainata teoksen jättäkää kaukolainapyyntö lähimpään kirjastoon. Useimmissa kirjastoissa teos on saatavana vain lukusaliin luettavaksi. Jos haluatte ostaa kirjasen omaksi, sitä löytyy esim. pohjoismaisesta verkkoantikvariaatista Antikvariat.net http://www.antikvariat.net/get/search.cgi?post alkaen 13 euroa.
Hei!
Ensinnäkin turvallisuustiedote
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=341209&contentla…
Jos kuitenkin matkailette niin kannattaisi kysellä tietoja paikallisista matkailutoimistoista ja kirjastoista.
Tässä lisäksi muutama linkki:
http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=turkki
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2194944__Sturkki%
20matkaoppaat__Ff%3Afacetcollections%3A13%3A13%3AE-kirjat%3A%3A__P0%2C15__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt Tämä on e-kirja joka edellyttää Helmet-kirjastokorttia ja siinä olevaa pin-koodia
Olisi olemassa kirjakin nimeltään Kaakkois-Turkki (2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaakkois-turkki__Orightresu… jos saisitte sen jotenkin sinne...
Kirjastot hankkivat yleensä suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä paras tapa saada teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille. Kirjastojen välittäjiä ovat Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
PIN-koodia ei voida antaa sähköpostitse eikä puhelimitse tietoturvasyistä. Saat PIN-koodin henkilökohtaisesti kirjastosta. Lainat voi uusia myös soittamalla kirjastoon (p. 06 416 2326 tai 06 416 2318) tai laittamalla sähköpostia kirjasto(at)seinajoki.fi. Jos lähetät uusintapyynnön sähköpostitse, mainitse mielellään kirjastokortin numero tai ainakin asiakkaan koko nimi ja osoite, jotta löydämme oikean asiakkaan.
Kiitos mielenkiinnosta! Valitettavasti ainakaan tällä hetkellä Seinäjoen kirjastoissa ei ole Novellikoukkua. Laitamme ehdotuksesi mieleen. Meillä on kuitenkin paljon muita kirjallisuustapahtumia. Esimerkiksi kirjavinkkipiiri kokoontuu säännöllisesti pääkirjastossa talvikaudella. Sinne voi aivan hyvin ottaa oman käsityönkin mukaan, jos haluaa tekemistä kuuntelun lisäksi. Pääkirjastossa kokoontuu myös kaksi lukupiiriä, joihin voi tulla kirjallisuudesta keskustelemaan.
Tarkemmat tiedot kirjaston tapahtumista saat kirjaston kotisivulta ja Facebookista http://kirjasto.seinajoki.fi/tapahtumat/.
Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
Pentti Holapalta ei löydy kuvailemaasi kirjaa. Olisiko kyseessä Pentti Haanpään Noitaympyrä, jonka Haanpää kirjoitti 1931, mutta joka julkaistiin vasta 1956 kirjailijan kuoleman jälkeen?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40262
Kirjasampo esittelee Venla Ilon Ihmisten saari -romaanin rakkaustarinana, joka myös haastaa "lukijansa elämän vaikeiden asioiden äärelle: kohtaamaan petos, väkivalta, sairaus ja kuolema.":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1703625
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Ilo%25252C%252BVenla
Sukunimi vaikuttaisi olevan hänen omansa, ei peite- tai taiteilijanimi.
Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku.
Lähteet:
Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Hahmot on luonut armenialais-amerikkalainen Ross Bagdasarian Sr. (syntymänimi Rostom Sipan Bagdasarian) vuonna 1958.
Alunperin Bagdasarian loi hahmot virtuaalibändiksi, joka esiintyi musiikkilevyillä ja radiossa. Vastaa myöhemmin niistä tuli animaatiohahmoja.
Lähteet:
https://www.businessinsider.com/alvin-and-the-chipmunks-history-2015-12?r=US&IR=T
https://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_and_the_Chipmunks#The_Three_Chipmunks_(1959)
Tuukka Talvion Suomen Rahat -kirjan mukaan rautarahat nikkelöitiin vuodesta 1953 alkaen tummumisen ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Rahapaja, joka rahat painoi, oli VM:n alainen ja lisätietoja halutessa yhteyttä voi ottaa VM:n kirjaamoon.
Kuluttaja.fi on testannut konetiskiaineita https://kuluttaja.fi/testit/konetiskitabletit/
Heillä voisi olla jokin käsitys asiasta . Kuluttaja.fi:ltä voi kysyä sivulla https://kuluttaja.fi/palaute/
Ylipäätään konetiskiaineiden ympäristöystävällisyyttä on käsitelty Ylen sivulla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/02/ymparistoystavallista-konetiskiainetta-etsimassa
Kyseessä on Elvi Sinervon nimeämätön runo vuodelta 1931.
https://www.finna.fi/
Sinervo Elvi: Pilvet : runot 1941-56 (1984)
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toim. Hannele Koivunen ja Laura Virkki (1997)
Mikko Ylilammi on tehnyt pro gradun Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (Helsingin yliopisto 2017)
Teppo Kulmala tarkastelee Herman Hessen proosaa jungilaisen psykoenergetiikan näkökulmasta teoksessaan Kohtalokasta kerrontaa (Atena 2002).
Usein myös klassikkoteosten esipuheissa kerrotaan kirjan taustoista ja teemoista.
Helmet-kirjastoissa Rumba-lehden vanhoja numeroita ei ole enää luettavissa. Lehden vanhat vuosikerrat on säilytetty Kansalliskirjaston kokoelmissa. Voit käydä lukemassa vanhoja Rumba-lehtiä siis Kansalliskirjaston tiloissa. Lisätietoja voit lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
