Kielellisen vaikeuden arvioiminen on melko vaikeaa, mutta jos haluaa aloittaa helpommasta päästä, suosittelen kokeilemaan espanjankielisiä lastenromaaneja tai hakemaan verkkokirjastosta easy reader -hakusanalla ja sitten rajaamaan tulokset espanjankielisiin. Tutun kirjan lukeminen uudella kielellä voi myös toimia, jotkut tuttavani käyttävät niin sanottua Harry Potter -metodia kielenopiskelussa - eli lukevat tutun mutta sanastoltaan melko monipuolisen kirjan uudella kielellä.
Espanjankielisistä romaaneista esimerkiksi Julia Navarron, Carlos Ruiz Zafónin, Cecilia Samartinin tai espanjaksi käännetyn Ken Follettin kirjoja ovat muutamat lukijat kuvanneet selkeälukuisiksi. Chileläisen Isabel Allenden Henkien talo eli La casa de los...
Tutkin Makupalat.fi:n aineistoa haulla sukututkimus, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukutu…. Siellä oli mm. Sukututkimusseuran Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Lähinnä Kelan rekisterit ja Maamme-kirjat näyttäisivät lähteiltä, joista tuon tiedon voisi löytää, mutta ne eivät ulotu tuolle vuodelle, mikäli oikein ymmärrän. Kirkonkirjoista löytyy tietoa, mutta ei välttämättä kuolinsyytä.
Ehdottaisin, että kääntyisitte kysymyksenne kanssa Sukututkimusseuran puoleen, heillä on tarjolla neuvontaa sähköpostitse, puhelimitse ja etäkahveilla, https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Alkujaan Raimo Piipposen esittämä Kohtalon hetki on julkaistu nuottikokoelmassa Meidän musiikkimme 14 (1981). Mutta helpoiten sävelmä löytyy Oulun kaupunginkirjaston e-kokoelmasta Veikko Juntusen nuotit. Laulun on säveltänyt Veikko Juntunen ja sanoittanut Emil Jansson.
Linkki luettelokorttiin, josta pääsee itse nuottiin (pdf).
E-kokoelman nuotteja saa käyttää omaan yksityiseen tarkoitukseen.
Ikävä kyllä fantasiakirjasarjojen suomentamisen keskenjääminen ei ole mitään kovin harvinaista. Muita keskenjääneitä sarjoja ovat mm.
Orson Scott Card: Alvin (Otava)
Bernard Cornwell: Talvikuninkaan jatko-osat (WSOY)
David Gemmell: Drenain tarut (Jalava)
Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)
Robert Jordan: Ajan pyörä (Karisto)
Katharine Kerr: Deverryn taru (Otava)
Scott Lynch: Herrasmiesroistot (WSOY)
Anne McCaffrey: Pernin lohikäärmeritarit (Otava)
Michael Moorcock: Elric (TK-kustannus)
R. A. Salvatore: Demonisodat (Jalava)
Roger Zelazny: Amberin kronikat (Vaskikirjat)
Naomi Novik: Temeraire (WSOY)
Muistan että nuo jatko-osat olisivat olleet Helmet-kirjastossa aiemmin englanniksi, mutta ovat nyt poistettuja. ...
Tässä lista vammaisten ihmisten elämää käsittelevistä elämäkerroista, joukossa myös vammaisten lasten vanhempien näkökulmia:
Sekalaisia
Saraste, Heini: Huoneekseni tuli maailma, 1996
Oe, Kenzaburo: Hikarin perhe, 1997
Keskinen, Riitta: Aivoton hiihtäjä, 1998
Keller, Helen: Elämäni tarina, 1957
Peltola, Riikka: Pysähdys, 2020
Honkanen, Kari: Oikeus elää: isän raskauspäiväkirja, 2005
Honkanen, Kari: Kasvun vuodet : isyyspäiväkirja, 2011
Koukkari, Päivi: Hidasteita, 2010
Vilkman, Pia: Hämähäkkilintu, 2006
Alatalo, Tuomas & Parkkinen, Jukka: Olen ja saan sanoa, 1999
Ahola, Suvi: Iljan äidiksi, 1999
Karvonen Pirkko: Juhan askeleet -...
Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n käännöstietokannasta tulee hakusanalla Kalevala ja käännöskielellä vietnam kolme tulosta. Näistä Bùi Viêt Hoan käännös vuodelta 1994 on koko Kalevalan käännös.
Kalevalaseuran Kalevala maailmalla -sivulla mainitaan myös Hoàng Thái Anhin käännös vuodelta 1991. Se on tosin käännetty Kalevalan italiankielisestä käännöksestä.
FILI:n käännöstietokannan mukaan Bùi Viêt Hoa on kääntynyt yksin tai yhdessä 14 teosta. Muumeja hän on kääntänyt yhdessä Xuan Que Von kanssa. Näiden lisäksi Bùi Viêt Hoa on kääntänyt muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilön.
Jos tietyllä aikakaudella ei ole suurta merkitystä, sinua voisi kiinnostaa seuraavien kirjailijoiden teokset.
Suomalaisia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet useita historiallisia rakkausromaaneja:
Ann-Christin Antell (Puuvillatehdas-sarja)
Sara Medberg (mm. Silkkisisaret-sarja, joka Otava-kustantamon sanoin on Pohjolan oma Bridgerton)
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Ulkomaisia tekijöitä:
Louise Allen
Simona Ahrnstedt (Sitoumuksia, Unelmia & yllätyksiä, Skandaalinkäryä)
Mary Balogh
Catherine Cookson
Jude Deveraux
Anna Godbersen
Voit kokeilla etsiä lisää Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla historialliset rakkausromaanit.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Otava.fi. ...
Eduskunnan oikeusasiamies on käsitellyt koirien tuomista kirjastoon ratkaisussaan Dnro 4595/4/15, joka löytyy täältä: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015
Espoon kirjastopalvelut noudattaa kyseisen päätöksen linjauksia toiminnassaan.
Voitte olla yhteydessä kirjastoihin ja tiedustella, missä kirjastoissa ja milloin olisi aikoja, jolloin koiria ei paikalla olisi. Esimerkiksi ostoskeskusten yhteydessä sijaitsevissa kirjastoissa, esimerkiksi Iso Omenan kirjastossa, on harvemmin koiria. Eri kirjastojen yhteystiedot löydätte helmet.fi -sivustolta.
Tapahtumiin, ja muissakin palveluissa, suljettuihin tiloihin on mahdollista tulla vain kun kyseessä on opas- tai palvelukoira.
Espoossa on tiettyinä...
Tapaus tunnetaan Uudenkylän asevarikon räjähdysonnettomuutena. Puolustusvoimien silloisella Asevarikko 2:lla aikaisin aamulla 14. elokuuta 1965 tapahtunut räjähdys surmasi neljä ihmistä ja aiheutti suuret aineelliset vahingot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkyl%C3%A4n_asevarikon_r%C3%A4j%C3%A4…
Luonnollisesti tästä yhdestä Suomen tuhoisimmasta räjähdysonnettomuudesta uutisoitiin näkyvästi. Esimerkiksi Helsingin Sanomien juttu tapahtumasta oli mitaltaan reilut neljä sivua sisältäen runsaasti valokuvia. Uutinen julkaistiin sunnuntaina 15.8.1965. Vielä seuraavan päivän lehdessäkin onnettomuudesta kirjoitettiin kahden sivun verran.
Puutokset empatiakyvyssä liittyvät useisiin persoonallisuushäiriöihin, esimerkiksi narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Täydellistä empatiakyvyttömyyttä ja katumuksen ja syyllisyyden tunteen puutetta kohdataan kuitenkin yleensä vain psykopaateilla. Psykopaateilla on aivojen toiminnan ja rakenteen sekä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuutta. Esimerkiksi emotionaalisten ärsykkeiden prosessointi on erilaista kuin valtaväestön.
Empatiakyvyttömyys on käsitteenä psykologian piiriin kuuluva, kun taas pahuus on moraalinen käsite.
Lähde:
https://www.duodecimlehti.fi/duo96809
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan...
Vähänlaisesti löytyy Pekka Parkkisesta tietoja, mutta jotain kuitenkin. Pekka Kustaa Parkkinen (1940 Helsinki - 1992 Helsinki) oli kirjailija-kääntäjä, jonka tuotannon laajuus lukuisine romaaneineen ja runoteoksineen, saa hieman ihmettelemään kirjailijan tuntemattomuutta. Jarkko Tontti mainitsee kirjailijasta seuraavasti:'Kohosen ja Rantalan Suomalaisia kirjailijoita (Otava, 2004) tietää, että hän oli ”kommentoiva yhteiskuntakriitikko, arjen kuvailija ja tuntija.”'
Jarkko Tontti. Unohdettuja runoilijoita I.
Kirjasampo.fi. Parkkinen, Pekka.
Wikipedia.fi. Pekka Parkkinen.
Esimerkiksi nämä kirjat sopivat hyvin ääneenlukukirjoiksi:
Mikko Kalajoki: Almus-sarja
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi
Camilla Brinck: Musse ja Helium -sarja
Petronella Grahn: Pomenia -sarja
Elina Hirvonen: Pehmoeläinten maailmanneuvosto -sarja
Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarja
Julian Gough: Karhu ja kaniini -sarja
Santa Montefiore: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Helena Immonen: Näkymätön Milanna -sarja
Helsingin yliopiston vuoden 1923 promootiossa 31.5. esitettiin promootiokantaattina Leevi Madetojan säveltämä kantaatti, jonka hän oli säveltänyt jo vuoden 1914 promootioon (Promotionskantaten år 1914, op22). Se on sävelletty sopraanolle, sekakuorolle ja orkesterille. Sen tekstin on kirjoittanut Ernst V. Knape, suomenkielisen käännöksen V. Vesala. Tilaisuudessa kantaatin esittivät laulajatar Marta von Fieandt, [Helsingin?] "ruotsalainen Oratoriokuoro" ja Helsingin kaupunginorkesteri Robert Kajanuksen johdolla.
V. A. Koskenniemen juhlaruno ”Toukokuun lauluja” jaettiin läsnäolleille. Koskenniemi oli siis promootiorunoilija, mutta ei kantaattirunoilija.
Lähteitä:
Halonen, Tero: Promootio : elävän yliopistoperinteen historiaa (Otava...
Laitan vinkkejä linkkien muodossa. Listat avautuvat niiden takaa. Etsi kirjoja oman kirjastosi järjestelmästä: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)Taltuta klassikko: ikisuosikkeja meiltä ja muualta | OUTI-kirjastot (finna.fi) Klassikoita nuorille | Kirjasampo (Erityisen kattava!)Maailmankirjallisuuden klassikoita taitotasoille 4-6 (peda.net)
Myrkytystietokeskuksen sivuilta voi hakea tietoa mm. eri kasvien myrkyllisyydestä. Sivustolla sanotaan Krookus on myrkytön. Linkki sivulle.Olettaisin, että ihmiselle myrkytön kasvi on myös oravalle sopiva.
