Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teosta Juhannustanssit ei ole käännetty englanniksi.
Linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Säveltäjä Kari Rydmania haastateltiin hänen täyttäessään 80 vuotta. Haastattelussa hän kertoi kirjoittaneensa laulun työskennellessään Yhtenäiskoulun opettajana Helsingissä. Koulua käynyt neljäsluokkalainen tyttö jäi Mäkelänkadulla auton alle ja menehtyi.
Helsingin Sanomat 15.10.2016.
Uusin koko Tampereen aluetta ja eri historiallisia aikakausia käsittelevä kaupunkihistoria on ilmestynyt vv. 1979-1992, enkä löytänyt sitä enää kirjakauppojen Internet-sivuilta myytävien kirjojen joukosta. Kirja on lainattavissa kirjastostamme. Sen voi tilata myös kaukolainaksi muualle Suomeen, mikäli omassa lähikirjastossanne ei ole kyseistä teosta.
Tampereen historia: 1 : Vaiheet ennen 1840-lukua / Lauri Santamäki…et al. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1988. - 951-9430-25-3.
Tampereen historia: 2 : 1840-luvulta vuoteen 1905 / Viljo Rasila. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1984. - 951-9430-11-3
Tampereen historia 3 : Vuodesta 1905 vuoteen 1945 / Eino Jutikkala. - Tampereen kaupunki, 1979. - 951-9430-01-6
Tampereen historia . 4 : Vuodesta...
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Minna Canthin teoksia on käännetty ainakin ruotsiksi, englanniksi, saksksi, ranskaksi, venäjäksi ja turkiksi.
Projekti Gutenbergin suomalaisilta sivuilta löytyy vain yksi käännös.
Canth kun kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi.
http://www.gutenberg.org/browse/authors/c
Tiedossa olevia käännösten käsikirjoituksia
The Workman's Wife (Työmiehen vaimo). Amerikansuomalainen Hilja Karvonen käänsi teoksen vuonna 1987 Reunion of Sisters -symposiumin julkaisua varten. Hanke ei toteutunut. Yksi kappale käännöstä on Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen hallussa.
Sylvi, Agnes & muita Minna Canthin novelleja. Ranskalainen opettaja Gilles Bredeloup on kääntänyt teokset ranskaksi vuosina 1995-97. Käännökset ovat kääntäjän hallussa...
Painetuista lähteistä ei löytynyt tietoja Pentikin astiastojen hinnoista. Kirjoissa: Helanderillla huudettua 2001-2003 ei ollut Pentikin tuotteita. Pentik-yhtiön kotisivulla on esitelty vain myynnissä olevia tuotteita.
Hinnan selvittämiseksi täytyisi varmaan käydä Pentikin liikkeessä tiedustelemassa asiaa tai jonkin antiikki- tai vanhojen tavaroiden liikkeen asiantuntijalta.
Korttipakka-kappale pohjautuu vanhaan 1800-luvulta peräisin olevaan tarinaan, mutta Tapio Rautavaaran levyttämän version on sanoittanut Seppo Virtanen ja säveltänyt Jaakko Salo. Kappaleen nuotti löytyy mm. teoksesta Reissumiehen taival: lauluja. Laulun historiasta löytyy lisätietoja Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korttipakka_(kappale).
Viidan runo ”Luominen” on ilmestynyt hänen esikoiskokoelmassaan ”Betonimylläri” (1947). Se löytyy myös ainakin kokoelman 7. painoksesta (WSOY, 1990) ja Viidan kokoelmasta ”Kootut runot” (WSOY, 2006; useita muitakin painoksia).
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiia on Virosta meille tullut Dorotean lyhentymä. Dorotea puolestaan on kreik. Jumalan lahja ja kolmen katolisen pyhimyksen nimi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiian Concordiaan sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei ole.
Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka on muinaisskandinaavinen nimi. Sigridin alkuosa merkitsee voittoa ja jälkiosa kaunista tai ratsastajatarta, siis voittoisa kaunotar tai voittoisa ratsastajatar.
Erittäin hyvä kysymys, johon en valitettavasti löytänyt hyää vastausta. Toivottavasti joku lukijoista voisi kertoa asiasta tarkemmin.
Jalkapallon historia on pitkä ja vaiheikas. Aikaisinta jalkapalloksi tunnistettua peliä pelattiin Kiinassa jo 3.-2. vuosisadalla eaa. Mainintaa kentän koosta ei ole.
https://www.footballhistory.org/
https://www.fifa.com/about-fifa/who-we-are/the-game/index.html
Euroopassa jalkapalloa pelattiin aluksi Laskiais-ajan huvina. Mitään rajattua kenttää, maalia, pelaajien tai pallojen määrää ei välttämättä ollut.
Pelit saattoivat alkaa kahden kylän välistä maantieltä ja edetä yhtenä mellakkana toisen kylän alueelle. Jalkapalloa pelattiin myös kaupunkien toreilla ja kaduilla, ilman kummenpaa kenttää....
Fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen erikoistunut Risingshadow.fi -sivuston mukaan parhaita aikuisten suomeksi ilmestyneitä fantasiakirjoja ovat mm.
Patrick Rothfussin Tuulen nimi ja Viisaan miehen pelko (trilogian kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu)
George RR Martinin Tulen ja jään laulu -sarja (tämäkin edelleen kesken)
Robin Hobbin Näkijän taru-, Lordi Kultainen- ja Narri ja Näkijä -sarjat (englanniksi samaan maailmaan sijoittuvaa löytyy enemmänkin)
Scott Lynchin Locke Lamoran valheet (sarja on edelleen kesken, vain 1. osa ilmestynyt suomeksi)
Laura Luotolan Suoja (2 osaa)
T. J. Klunen Talo taivaansinisellä merellä, Klunelta tulossa toinen käännös tänä vuonna
Terry Pratchettin Kiekkomaailma-kirjat (humoristista...
Tieteen kuvalehden artikkelissa Miten luurangon sukupuoli määritellään luetellaan miesten ja naisten luurankojen eroja.
Esimerkiksi miesten luut ovat yleensä isompia, lantiossa on eroja: naisilla on avarampi lantiolonkkamalja on isompi eli , koska naiset synnyttävät. Myös kallossa saattaa useissa paikoin olla eroja: kulmakaaret ovat miehillä voimakkaammat, leuka ja silmäkuopat ovat usein miehillä kulmikkaammat ja otsa luisumpi.
Lantion muodoista enemmän tietoa on opinnäytteessä Lantion ja lonkan anatomia. Siellä kuvataan eroja: Ensimmäinen ero on se, että naisen lantio on avarampi, leveämpi ja matalampi. Toinen on lantion häpykaaren kulmassa. Miehillä se on alle 90 astetta, kun taas naisilla se on...
Kirjallisuutta narsismista
Crompton, Simon: Rakastuin narsistiin. Helsinki : Minerva ; Jyväskylä, 2009 ISBN 978-952-492-234-0 (sid.)
Freud, Sigmund: Johdatus narsismiin ja muita esseitä. Helsinki : Love kirjat, 1993 ISBN 951-8978-24-7 (sid.)
Hotchkiss, Sandy: Miksi aina sinä? : narsismin seitsemän syntiä. Helsinki : Basam books, 2005 ISBN 952-5534-11-1 (nid.)
Myllärniemi, Jorma: Narsismi : vamma ja voimavara. Helsinki : Kirjapaja, 2006 ISBN 978-951-607-379-1 (sid.)
Mäkelä, Raimo: Naamiona terve mieli : kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Kauniainen : Perussanoma, 2007 ISBN 978-951-888-464-7 (nid.)
Kirjallisuutta psykopatiasta
Babiak, Paul: Käärmeet liituraidassa : psykopaatit työelämässä. Helsinki : Koobra, 2007 ISBN 978-952-92-2839-3 (sid.)...
Vitriini-lehti on SHR:n eli Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n julkaisema jäsenlehti. SHR:n internetosoite on http://www.shr.fi/
Näpäyttämällä otsikkoa "Tämä on SHR" pääset sivulle, jossa on Vitriini-niminen linkki, johon on linkitetty kuluvan vuoden Vitriinit (ja tällä hetkellä ainakin pari-kolme edellisen vuoden numeroa). Sisällysluettelot ja pääkirjoitus näkyvät kunkin lehden pääsivulla, jutut ovat pdf-muodossa. Niiden lukemiseen tarvittavan Acrobat Reader -ohjelman voi ladata sivuilta.
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset...
Kreatiinilla tarkoitetaan yleensä kreatiinimonohydraattia. Sitä syntetisoituu elimistössä, mutta sitä on mahdollista käyttää myös lisäravinteena. Duodecim-lehden artikkelin mukaan kreatiinin käytöllä lihaskuntoharjoittelun yhteydessä voidaan lisätä merkittävästi maksimivoimaa, lihasmassaa ja rasvattoman kudoksen massaa ja parantaa sprinttisuorituksia. Tutkimuksissa lihasvoiman on havaittu lisääntyvän keskimäärin 8 prosenttiyksikköä ja suorituskyvyn 14 prosenttiyksikköä. Lihastohtorina tunnetun Juha Hulmin blogitekstissä kerrotaan, että kuntosaliharjoittelussa kreatiinin hyöty kuukauden käytön jälkeen on 1-2 toistoa lisää per sarja.
Kreatiinitaso palautuu normaaliksi n. kuukauden kuluttua käytön lopettamisesta. Kreatiini sitoo nestettä...
Matilda (Tilly) Soldan oli syntynyt 16.2.1873 ja hän kuoli 6.9.1931. Tiedot ovat peräisin Tuula Levon todellisuuspohjaisesta romaanista ”Neiti Soldan” (Otava, v. 2000) ja Järvenpään taide-museosta.
Nils Björn (Nisse) Soldan oli syntynyt 6.10.1902 ja hän kuoli 9.9.1953. Lisätietoja hänestä löytyy Suomen Kansallisbiografian osasta 9 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, v. 2007) ja Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bj%C3%B6rn_Soldan .
Matti Yrjänä Joensuun kirjassa ”Harjunpää ja rakkauden nälkä” tapahtuu pankkiryöstö Museokatu 18:ssa Helsingissä. Helsinki-aiheisia kirjoja voi etsiä Tarinoiden Helsinki –sivustolta esim. kadunnimen perusteella: ’selaa paikkoja’ – ’kirjoita osoite’. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ .
Jatkossa kannattaa...
Vastaus riippuu siitä, millä tarkkuudella kalenterin haluaa täsmäävään. Mikäli riittää, että viikonpäivät täsmäävät, vuoden 2024 kalenteria voi käyttää vuosina 2052, 2080 ja 2120. Vuonna 2024 voi puolestaan uusiokäyttää vuosien 1940, 1968 ja 1996 kalentereita. Tällöin kuitenkaan esim. kuun vaiheet eivät täsmää, ja lisäksi nimipäiviin tehdään muutoksia viiden vuoden välein. Tämäntasoisia vastaavuuksia eri vuosien kalentereille voi etsiä tällä sivustolla: https://www.whencanireusethiscalendar.com/
Mikäli kalenterien haluaa vastaavan toisiaan täysin kaikilta osin (nimipäivät poislukien), täytyy ajassa mennä lähes kuusi miljoonaa vuotta eteen- tai taaksepäin, kerrotaan tässä Ylen artikkelissa: https://yle.fi/a/3-6440753.
Japanissa vaikuttaa monsuuni-ilmasto: tuulen suunta vaihtelee eri vuodenaikoina. Talvella puhaltavat Aasian sisällisosista tulevat koillistuulet,jotka aiheuttavat länsirannikolla runsaat lumisateet.
Mantereen lämmetessä vastaavasti kesällä tuulet kääntyvät etelään ja itään, joka aiheuttaa viikkoja kestävän sadekauden. Loppukesän ja syksyn aikana tuulet jälleen kääntyvät ja tuovat voimakkaita myrskyjä, taifuuneja, ja jatkuvan sateen.
Japanissa on useita ilmastovyöhykkeitä pohjoísen leudosta ilmastosta etelän subtrooppiseen. Ilmastoon vaikutavat myös eri merivirrat.
Enemmän tietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Maailma tänään osa 22, 1996, Maailmantieto osa 4, 1981 ja Maailmalla, osa Aasia, 2008
Kyseessä on varmaankin Banerjee-Louhijan vuonna 1999 ilmestynyt romaani Valon kantaja. Sitä on tällä hetkellä saatavilla useassakin kirjastossa, osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/ voit tarkistaa mistä kirjastosta saat sen itsellesi kätevimmin.
