Vaski-verkkokirjaston käyttäjätiliin voi liittää useampia kirjastokortteja, minkä jälkeen oman käyttäjätilin kautta voi uusia vaikka koko perheen lainat. Halutessaan voi tiilinsä liitetyille kirjastokorteille myös antaa yksilöidyt nimet. Kortin liittämiseksi tulee tietää kyseisen kortin numero ja sen nelinumeroinen tunnusluku. Jos huollettavan kortille ei ole luotu tunnuslukua, ei kortin liittäminen onnistu. Liittämistä varten kortille tulee tällöin luoda tunnusluku, mikä puolestaan vaatii myös huoltajan suostumuksen. Tunnusluvun voi käydä luomassa kirjaston asiakaspalvelussa.
Kun kortin numero ja tunnusluku ovat tiedossa, tapahtuu kortin liittäminen kirjautumalla ensin...
kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).
Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.”
Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.
kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.
Erkki Kontkasen Pankkitoiminnan käsikirjasta (uusin painos vuodelta 2015) sivulta 97 alkaen löytyy tietoa luottoriskin ja laajemmin pankkipalveluiden hinnoittelusta. Kontkasen mukaan lainojen hinnoittelussa on useita vaikuttavia tekijöitä, mutta riskin aiheuttama pääoman vaateen kasvu on tärkein hinnoittelua ohjaava elementti.
Pankkitoiminnan käsikirja löytyy esim. Helmet-kirjastoista.
Kotitalouksien velkaantumisesta yleisemmin löytyy useita julkaisuja Suomen Pankin julkaisuarkistosta, esim. https://helda.helsinki.fi/bof/discover?rpp=10&etal=0&query=korot+pankkitoiminta&scope=/&group_by=none&page=6&filtertype_0=issued&filter_relational_operator_0=contains&filter_0= ja https://helda....
Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma. Se koostuu kolmesta kirjasta, jotka on jaettu eriaiheisiksi runoiksi, esim hääkansan tai paimenten runoiksi. Samasta aiheesta on useita runoja, mutta ei etenevää juonta. Lisää tietoa Kantelettaresta vaikka Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28846
E-kirja voi olla ladattuna usealle omalle laitteelle samaan aikaan, mutta DRM (Digital Rights Management, käyttöoikeuksien hallinta) estää tiedoston suoran siirron omalta koneelta lukulaitteelle.
Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta ruokakulttuurista löytyy ainakin pari teosta:
1. Saara Lilja: Antiikkia ja myyttejä, WSOY 1990.
2. Apicius: Roomalainen keittokirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.
Antiikin olympialaisia ja urheilua käsitteleviä teoksia:
1. Pulkkinen: Hellenien voimistelu ja urheilu. Kansa 1907.
2. Eljanko: Olympiakisat : kansojen juhla. Sanatar 1939.
3. Koski: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille. Atena 2004.
Kosken Antiikin urheilu teoksessa on myös asiaa urheilijoiden ravinnosta, eli se varmaan ainakin olisi katsomisen arvoinen.
Nämä kaikki teokset ovat saatavissa Jyväskylän pääkirjastolta, ja ne voi lainata tekemällä varauksen verkkokirjaston kautta näin...
Vaativimmissa etsinnöissä kannattaa käyttää Helmet haun tarkennettua hakua. Se löytyy Hakusuurennuslasia klikkaamalla. Tarkennettu haku
Varmaan jo kokeilitkin hakusanaa feminismi. Siihen kannattaa lisätä tarkennetussa haussa kaunokirjallisuus, niin tietokirjallisuus ei häiritse. Feminismi + kaunokirjallisuus Haulla löytyy kahdeksan suomenkielistä kirjaa mm.Tuuve Aron Kalasatama ja Inna Patrakovan Tulkki. Molemmat tutustumisen arvoisia kirjoja ja toisistaan täysin poikkeavia.
Tarkennettuun hakuun voi myös lisätä hakulaatikoita. Hakusanoilla naiset+ rohkeus + kaunokirjallisuus löytyy 15 suomenkielistä romaania. Esim. Minna Lindgrenin Vihainen leski, Cecelia Ahernin Nainen joka sai siivet selkäänsä ja muita kertomuksia...
Länsiväylä-lehdessä vuonna 2018 olleen jutun mukaan Korkeasaaren Elias-karhu näyttäisi elelleen ainakin vielä 1940-luvulla. Tämän tarkempaa tietoa Eliaksen elinajasta Korkeasaarella ei valitettavasti ole, sillä vanhoja eläinkortteja hävisi 1990-luvulla. Elias saapui Korkeasaareen vuonna 1928 ja karhut elävät kolmisenkymmentä vuotta, joten tuosta voi jotain päätellä myös Eliaksen eliniästä.
Eliaksen viinanjuonnista ja laulamisesta ei löydy tietoa.
Lähde: https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1475707
Etsimäsi kirja on Lucie Lundbergin Seikkailu taikametsässä (1954).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Pirpana ja hänen koiransa Turre joutuvat marjoja poimiessaan taikametsään asti, jossa haltiatar taikoo heidät pieniksi. He kohtaavat metsän eläimiä vaatteisiin pukeutuneena, tonttuja, peikkoja, eläviä marjoja, sieniä ja käpyjä. Hirvi johdattaa heidät Hannun ja Kertun piparkakkutalon luo (Makeismaa). Yöllä Ahti soittaa Metsälammessa viuluaan, ja Pirpana ja Turre ja vattulapset ja mustikkalapset tanssivat piirissä. Aamulla vasut ovat täynnä marjoja (puolukat). - Runsas kuvitus. Kannessa vaaleahiuksinen tyttö kori käsivarrellaan, ympärillä metsän eläimiä, sieniä ja isonenäinen puu. - Julkaistu ruotsiksi...
Osaan kaukoliikenteen busseista pääsee kyytiin suhteellisen esteettömästi. Esim. OnniBus kertoo matkustamisen olevan mahdollista mm. pyörätuolinkäyttäjälle. Sanna Kalmarin kokemus vuodelta 2007 tuntuisi tukevan tätä. https://www.palmuasema.fi/uusi-esteeton-onnibus/
Esteettömyydestä kannattaa kysyä sen yhtiön asiakaspalvelusta, jonka kyytiä aikoo käyttää. Tiedonhakua hankaloittaa puhelinnumeroiden puute. Asiakaspalvelut tuntuvat toimivan nykyään sosiaalisessa mediassa. Pienellä penkomisella kyselynumeroita kyllä löytyy esim.
Matkahuolto:"Palveluistamme ja niissä tapahtuvista muutoksista tiedotamme verkkosivuillamme osoitteessa matkahuolto.fi, valtakunnallisessa asiakaspalvelukeskuksessamme numerossa 0200 4000 (puhelun hinta 1,98...
Kittilän lukion ylioppilaat vuodelta 1973 löytyvät kyseisen vuoden Spes patriae -matrikkelista.
Matrikkeli on luettavissa lukusalikappaleena Kallion ja Pasilan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099921
Voit ottaa yhteyttä oman kuntasi kirjaston kaukopalveluun esim. Helmet.fi Kaukopalvelu ja Kaukopalvelujen yhteystiedot
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. Lehtien vuosikertoja ei yleensä saa lainaksi, vaan niistä tilataan yksittäisiä artikkelikopioita. Kirjastot eivät kuitenkaan tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Jos etsimäsi teos on...
Ajankohdan Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan koulut aloittivat syyslukukautensa torstaina 14.8.1986.
Helsingin Sanomat 8.8.1986, Helsingin Sanomat 13.8.1986
Kappaleesta "Kaunis maa" pitäisi olla julkaistu nuotinnos kirjoissa Laulun sanoma. 3 (1985) ja Lauluja Jeesuksesta (2004 ja 2015). Kirjojen saatavuus kirjastoissa näkyy tässä.
Laulun soinnut löytyvät täältä:
https://www.biblecenter.se/rsmp3/0xx/Jukka063_Kaipaan_paasta_rantamille…
Lehti taisi jäädä melkoiseksi tähdenlennoksi, sillä verkkohauilla siitä ei näyttäisi löytyvän juuri mitään tietoa. Kirjastot hankkivat käytännössä vain tilattavia lehtiä. Finnan tietojen mukaan Lasten planeettaa ilmestyi vuonna 2001 neljä numeroa. Kustantaja oli Euromedia Magazines. Jos tekijätiedot olivat lehteen painettuna, voi lehtinumeroita tutkia säilyttävissä paikoissa.
Numerot 1 ja 3-4 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa (erikoislukusaliin tilattavat). https://www.finna.fi/Record/fikka.3962047
Jyväskylän yliopistolla on tallessa lehden nro 3. https://www.finna.fi/Record/jykdok.899603
Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan.
Kuinkahan vanhasta kirjasta on kyse?
Mieleemme ei tullut yhtään koiraa nimeltä jänis.
Tomi Kontion kirja Koira nimeltään kissa esitellään näin: "Koira nimeltään Kissa, Kissa nimeltään Koira sekä puliukko nimeltään Näätä ovat parhaita ystävyksiä"
Jukka Itkosen kirjata Koira nimeltä Mutsi kerrotaan: "Mutsi on ei ihan pieni, jos ei aivan isokaan koira, jolle tapahtuu joka päivä uutta ja ihmeellistä. Maailma kun on Mutsista kiinnostava ja kerrassaan jännittävä paikka."
Muistelimme myös Kissaa nimeltä Jugoslavia, mutta se on aikuisten kirja.
Toivottavasti joku lukija muistaa tämän ja kommentoi.
Jos kyseessä sattuu olemaan geokätköily vinkki, niin se johtaa aikuisten kirjaan.
Keskustelua käytiin mm. siitä Mikä on taidetta? Teemu Mäki itse kysyi Millä tavalla eläimen tappaminen ruuaksi eroaa eläimen tappamisesta taiteen välineenä?
Kannanottona voitaneen pitää sitäkin, että Mäki sai Helsingin hovioikeudessa 1 400 markan sakon eläinrääkkäyksestä, koska kissan tappaminen tuotti tarpeetonta kipua pitkäkestoisuutensa takia, ja kissa oli hankittu epärehellisesti. Tappamisen kuvaaminen ja käyttö taiteessa ei ollut oikeuden mielestä tuomittavaa. Teemu Mäki on toiminut viisi vuotta Aalto-yliopistossa professorina.
Laajemmin asiaa käsitellään Sini Palosaaren pro gradu -työssä.
hs.fi. Taiteesta ja etiikasta keskusteltiin Muu ry:ssä, 10.12.1990. (maksumuurin takana).
Palosaari...
Kysyit Kinderpiirakan ohjetta.
Ohjeita lienee useampia, tässä Kotikokki- ja Iltalehti-sivustojen ohje:
6 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
4 tl leivinjauhetta
6 rkl kaakaojauhetta
3 dl kiehuvaa vettä
300 g voita
4 munaa
Voikreemi:
150 g voita
5 dl tomusokeria
4 tl vaniljasokeria
Suklaakuorrutus:
100 g Fazerin sinistä
100 g tummaa suklaata
Koristeraidat:
valkosuklaata
1. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
2. Lisää kiehuva vesi ja voisula.
3. Lisää kananmunat.
4. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.
5. Anna piirakan jäähtyä kunnolla.
6. Voikreemin tekeminen: Pehmennä voi sähkövatkaimella notkeaksi. Lisää vaniljasokeri. Sekoita tomusokeri voin joukkoon vähin erin samalla vatkaten. Jos kreemi tuntuu...
