Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tutkia eri nimien yleisyyttä: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
Mario-nimiä on joinakin vuonna annettu niin vähän, että määrä ilmoitetaan vain tarkkuudella "alle 5". Siksi yhteenlaskettu määrä ei ole tarkka, vaan ilmaistaan muodossa "alle 1316".
Mario-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Ensimmäiset varsinaiset vastaanottokeskukset Suomessa perusti Punainen Risti turvapaikanhakijoille 1990-luvulla. Vastaanottokeskukset tulivat tarpeelliseksi, koska turvapaikanhakijoiden määrä alkoi tuolloin selvästi kasvaa.
Vielä 1970-luvulla Chilestä saapuneita poliittista turvapaikkaa hakeneita majoitettiin aluksi vanhaan poikakotiin Turun seudulle. Heitä oli alle 200, mutta vuosina 1979-1989 Vietnamista ja sen lähiseuduilta tuli jo noin 900 pakolaista. 1990-luvun ensimmäisinä vuosina turvapaikanhakijamäärät nousivat useaan tuhanteen ihmiseen.
https://www.punainenristi.fi/tyomme/historia/sata-vuotta-apua-pakolaisi…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus_Suomeen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaanottokeskus
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Kyseessä voisi olla Elämäni kesä -ohjelma, jonka uudet jaksot alkavat 6.7. Valitettavasti Yle Areenassa ei vielä kerrota kaikkien vieraiden nimiä, vaan vasta ensimmäisen jakson vieras on kerrottu. Silloin elämänsä kesästä kertoo Pirkko Mannilla.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että pandan lähtökohtana on lähinnä ranskan panda ’panda’, jonka alkuperä on epäselvä.Etymonlinen verkkosivu taas kertoo ranskalaisen lähetyssaarnaajan Armand Davidin löydettyä eläimen vuonna 1869, se oli tunnettu osittain värillisenä karhuna (parti-colored bear), mutta nimi muutettiin pandaksi sen jälkeen, kun eläintieteellinen suhde punaturkkiseen pikkupandaan (Ailurus fulgens) oli vahvistettu. Ranskalainen nimi johtuu ilmeisesti eläimen nepalilaisesta nimestä (पाण्डा, Pāṇḍā).Lähteitä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ce61649168c4550c2f7acab92354dc6e&word= https://www.etymonline.com/word/panda
Helsingin Pasilan paikannimissä on käytetty paljon junaliikenteen termistöä. Yksi näistä on mainitsemasi Asemapäällikönkatu, joka on ruotsiksi samaa merkitystä kantava Stinsgatan. Stins on lyhennetty muoto sanasta stationsinspektor ja tarkoittaa siis asemapäällikköä.Lähde: Nordisk familjebok, 1917.
Suomen käsityömuseon kokoelmia voi tosiaan selata nyt verkossa
https://www.craftmuseum.fi/uutinen/2021-06-11_tutustu-suomen-kasityon-m…;
Hakusanalla ryijyt Finnasta https://skm.finna.fi/ löytyy 348 viitettä kuvan kanssa.
Vanhoista ryijyistä löytyy tietoa myös kirjoista. Helmet-kirjastossa mm. näistä teoksista:
U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924
Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971
Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008
Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009
Tarkoitatkohan lukuvalmenaja palvelua? Se on edelleen voimissaan. Lukuvalmentaja
Helmet haku ohjaa myös haluamallasi tavalla. Kun haet esiin jonkun kiinnostavan kirjan ja klikkaat tietueen auki, löydät sivun alaosan hakusanoja käyttämällä muita samantapaisia kirjoja. Esim. Vadelmavenepakolainen Asiasanoina: huumori, ironia, kansallinen identiteetti, kansalaisuus, satiiri... esim. Kansallinen identiteetti ja huumori -haku.
Voit myös kysyä kirjaston tiekiltä, osaisiko henkilökunta suositella jotain uutta luettavaa.
Punaisen Ristin sivujen mukaan:
"
Sotarikoksiksi katsotaan esimerkiksi siviilihenkilöiden tai sotavankien tahallinen surmaaminen, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu ja biologiset kokeilut. Myös muun muassa tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan ja kansainvälisen suojamerkin petollinen käyttö ovat sotarikoksia. Yksittäinenkin teko voi olla sotarikos.
Sotarikoksiin voi syyllistyä myös valtion sisäisissä sodissa. Sotarikokset määritellään useissa sotarikostuomioistuimien peruskirjoissa sekä monien maiden kansallisissa lainsäädännössä. Suomessa sotarikos määritellään rikoslain 11 luvun 5 pykälässä."
https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/sotarikokset/
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun. Tarkempaa tietoa ei kirjallisuudesta valitettavasti löytynyt eivätkä koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat vaikuta säilyneen. Tieto saattaisi löytyä muista koulutuskeskuksen mahdollisesti säilyneistä asiakirjoista. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Ehdottaisin Kafkan novellia Muodonmuutos (Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa, suom Aarno Peromies, Otava 2007), Flann O'Brienin romaania Kolmas konstaapeli (suom. Kristiina Drews, WSOY 1988), Anu Kaajan novellikokoelmaa Muodonmuuttoilmoitus (Teos,2015), Italo Calvinon mainiota romaania Jos talviyönä matkamies (suom. Jorma Kapari, Tammi 2009) sekä brasilialaisen Clarice Lispectorin romaania Passio: rakkaus G.H.:n mukaan (suom. Tarja Härkönen, Teos 2014).
Alvaro Enriguea ja Leonora Carringtonia ei ole suomennettu, mutta englanniksi löytyy molempia Vaski-kirjastojen kokoelmista. Japanilaisen Haruki Murakamin kirjat ovat kaikki surrealistisia ja usein hiukan epämääräisiä, maagista realismia pullollaan. Kirja Komtuurin surma (suom....
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tässä muutamia muutamia tietoja, jotka Jyväskylä-kokoelmasta vastaava informaatikkomme löysi.
Seinämaalauksen kautta selvisi seuraavaa:
Julkiset taideteokset Jyväskylässä (jkl.fi)
O.H. Wahlström rakennutti talon K.A. Nylundin piirustusten mukaan vuokra-asuintaloksi 1926.
Goodyearin seinämainos, Puistokatu 21
Taiteilija Felix Ojasen vuosien 1929-1930 vaihteessa maalaama Goodyearin mainos on luultavasti Jyväskylän vanhin seinämaalaus. Autonrenkaita mainostava teos paljastui julkisivuremontin yhteydessä 1990-luvulla. Edustavana esimerkkinä oman aikansa mainontatavasta se päätettiin entisöidä. Vuonna 1926 rakennettu talo, jonka seinää maalaus koristaa, on ensimmäinen Puistokadulle rakennettu kerrostalo.
Lähde: Suur-Jyväskylän...
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta...
Omepelukone on mallia 15K, ja se on valmistettu 15.12.1953. 15K-koneet tehtiin Skotlannissa.
Ks. https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ej-series-serial-numbers.html
https://quiltingroomwithmel.com/singer-sewing-machine-models-by-year/
Ilmatieteen laitoksella on säähavaintoasema Ivalon lentoasemalla, ja säähavaintoja on kerätty asemalla vuodesta 1957 lähtien. Tietoja voi ladata Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelusta.
Päivittäishavaintoja päivän alimmasta lämpötilasta Ivalon lentoasemalta on palvelussa vuodesta 1959 lähtien. Niiden mukaan alin lämpötila havaintoasemalla on mitattu 27.1.1999, jolloin lämpötila on ollut -48,9 astetta.
Suomen perustuslain https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
31 § mukaan
"Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.
Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista."
Perustuslaissa on vahva suoja kansanedustajan työlle eikä kansanedustajaa voi estää saapumasta täysistuntoon. Em. pykälän mukaan on mahdollista että eduskunta...
Kyseessä lienee tämän tyyppinen tekstiilispray? https://arkiveatelier.com/products/raikastava-tekstiilisuihke-steamery
Ryijyä pitää pääsääntöisesti huoltaa ja puhdistaa erittäin hellävaraisesti. Tekstiilisuihke sisältää säilöntäainetta ja hajusteita, joiden vaikutuksesta mm. ryijyn lankojen väreihin ei ole tietoa. Lisäksi suihke ei varsinaisesti puhdista tekstiiliä, vaan enemmänkin poistaa hajuja. Tuotetta ei kannattane suihkutella ainakaan vanhaan ja arvokkaaseen ryijyyn.
Ohjeita ryijyn puhdistamiseen: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/konservointikeskus/konservointiohjeita-erilaisille-tekstiileille/ryijy-ja-sen-hoitaminen-0
