Kysymyksessä tarkoitettaneen toisen kortilla tehdyn varauksen noutamista.
Helmet-sivuilla todetaan, miten toimia, jos toinen henkilö hakee varauksesi:" Jos et pääse itse noutamaan varaustasi, voit pyytää toista henkilöä lainaamaan varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Lainaajan on esitettävä kirjastosta tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse saamasi varausilmoitus, joten välitä varausilmoituksesi hänelle.
Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kirjastokortillesi, varauksen noutajalla on oltava mukanaan valtakirja, johon olet yksilöinyt sen käyttötarkoituksen, sinun kirjastokorttisi sekä varauksen noutajan oma henkilötodistus."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/...
Ykköstyypin diabeteksessä ihmisen oma insuliinituotanto heikkenee rajusti ja lopulta lakkaa kokonaan. Normaalisti insuliini edistäisi glukoosin eli verensokerin pääsyä verestä lihassoluihin, palamista energiaksi ja varastoitumista maksaan ja lihaksiin. Ilman sitä veren sokeripitoisuus kohoaa. Kun verensokeri ylittää arvon 10 mmol/l, munuaiset alkavat päästää ylimääräistä sokeria virtsaan. Sokeri erittyy virtsaan veteen liuenneessa muodossa, joten samalla elimistöstä poistuu vettä. Tämä lisää virtsan määrää ja virtsaamisen tarvetta.
Lähde: Diabetes. 7. uudistettu painos. Duodecim, Diabetesliitto, 2011. S. 16 - 24.
Kamferia on käytetty aikanaan monella eri tavalla. Todennäköisesti lapsen ollessa kyseessä sitä on käytetty helpottamaan korvasärkyä tai nuhaa. Kamferi-tipoilla kostutetuilla pumpulitupoilla helpotettiin korvasärkyä. Kamferi-salvaa käytettiin puolestaan helpottamaan hengitysta, jos lapsella oli nenä tukossa.
Lähde:
Helsingin Sanomat (17.10.2005) - Ikivanha kamferi virkistää yhä (Marja Haapio)
Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tutkia eri nimien yleisyyttä: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
Mario-nimiä on joinakin vuonna annettu niin vähän, että määrä ilmoitetaan vain tarkkuudella "alle 5". Siksi yhteenlaskettu määrä ei ole tarkka, vaan ilmaistaan muodossa "alle 1316".
Mario-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Ensimmäiset varsinaiset vastaanottokeskukset Suomessa perusti Punainen Risti turvapaikanhakijoille 1990-luvulla. Vastaanottokeskukset tulivat tarpeelliseksi, koska turvapaikanhakijoiden määrä alkoi tuolloin selvästi kasvaa.
Vielä 1970-luvulla Chilestä saapuneita poliittista turvapaikkaa hakeneita majoitettiin aluksi vanhaan poikakotiin Turun seudulle. Heitä oli alle 200, mutta vuosina 1979-1989 Vietnamista ja sen lähiseuduilta tuli jo noin 900 pakolaista. 1990-luvun ensimmäisinä vuosina turvapaikanhakijamäärät nousivat useaan tuhanteen ihmiseen.
https://www.punainenristi.fi/tyomme/historia/sata-vuotta-apua-pakolaisi…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus_Suomeen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaanottokeskus
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Kyseessä voisi olla Elämäni kesä -ohjelma, jonka uudet jaksot alkavat 6.7. Valitettavasti Yle Areenassa ei vielä kerrota kaikkien vieraiden nimiä, vaan vasta ensimmäisen jakson vieras on kerrottu. Silloin elämänsä kesästä kertoo Pirkko Mannilla.
Sekä Kirjasammosta että Vaski-verkkokirjastosta löytää suurten nälkävuosien aikaa kuvaavaa kaunokirjallisuutta parhaiten sanalla katovuodet, joskin myös hakusana nälkävuodet voi tuottaa joitakin tuloksia. Usein teosten kuvailutiedoista löytyy lisäksi asiasanana esimerkiksi 1800-luku, 1860-luku tai jokin muu vastaava maininta, jolla voi varmistua teoksen oikeasta ajankohdasta. Suurten nälkävuosien aikaan sijoittuvat esimerkiksi seuraavat teokset:Aki Ollikainen: NälkävuosiMesterton ym.: Hovimäki 4. Oolannin sodasta sortovuosiinMikaela Nykvist: Tuhkaa ja jäätäVirpi Hämeen-Anttila: Myöhäinen kevätKaiho Nieminen: Pakolaisten kuski Vesa Haapala: AlexisAnni Blomqvist: Anna Beata saa oman kodinTapani Bagge: Maantien kutsuMai Tolonen: Meiltä...
Suomen käsityömuseon kokoelmia voi tosiaan selata nyt verkossa
https://www.craftmuseum.fi/uutinen/2021-06-11_tutustu-suomen-kasityon-m…;
Hakusanalla ryijyt Finnasta https://skm.finna.fi/ löytyy 348 viitettä kuvan kanssa.
Vanhoista ryijyistä löytyy tietoa myös kirjoista. Helmet-kirjastossa mm. näistä teoksista:
U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924
Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971
Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008
Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009
Tarkoitatkohan lukuvalmenaja palvelua? Se on edelleen voimissaan. Lukuvalmentaja
Helmet haku ohjaa myös haluamallasi tavalla. Kun haet esiin jonkun kiinnostavan kirjan ja klikkaat tietueen auki, löydät sivun alaosan hakusanoja käyttämällä muita samantapaisia kirjoja. Esim. Vadelmavenepakolainen Asiasanoina: huumori, ironia, kansallinen identiteetti, kansalaisuus, satiiri... esim. Kansallinen identiteetti ja huumori -haku.
Voit myös kysyä kirjaston tiekiltä, osaisiko henkilökunta suositella jotain uutta luettavaa.
Ketevan "Katie" Melua on georgialaissyntyinen, nykyään Iso-Britanniassa asuva laulaja-muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katie_Melua
https://katiemelua.com/
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun. Tarkempaa tietoa ei kirjallisuudesta valitettavasti löytynyt eivätkä koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat vaikuta säilyneen. Tieto saattaisi löytyä muista koulutuskeskuksen mahdollisesti säilyneistä asiakirjoista. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Ehdottaisin Kafkan novellia Muodonmuutos (Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa, suom Aarno Peromies, Otava 2007), Flann O'Brienin romaania Kolmas konstaapeli (suom. Kristiina Drews, WSOY 1988), Anu Kaajan novellikokoelmaa Muodonmuuttoilmoitus (Teos,2015), Italo Calvinon mainiota romaania Jos talviyönä matkamies (suom. Jorma Kapari, Tammi 2009) sekä brasilialaisen Clarice Lispectorin romaania Passio: rakkaus G.H.:n mukaan (suom. Tarja Härkönen, Teos 2014).
Alvaro Enriguea ja Leonora Carringtonia ei ole suomennettu, mutta englanniksi löytyy molempia Vaski-kirjastojen kokoelmista. Japanilaisen Haruki Murakamin kirjat ovat kaikki surrealistisia ja usein hiukan epämääräisiä, maagista realismia pullollaan. Kirja Komtuurin surma (suom....
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tässä muutamia muutamia tietoja, jotka Jyväskylä-kokoelmasta vastaava informaatikkomme löysi.
Seinämaalauksen kautta selvisi seuraavaa:
Julkiset taideteokset Jyväskylässä (jkl.fi)
O.H. Wahlström rakennutti talon K.A. Nylundin piirustusten mukaan vuokra-asuintaloksi 1926.
Goodyearin seinämainos, Puistokatu 21
Taiteilija Felix Ojasen vuosien 1929-1930 vaihteessa maalaama Goodyearin mainos on luultavasti Jyväskylän vanhin seinämaalaus. Autonrenkaita mainostava teos paljastui julkisivuremontin yhteydessä 1990-luvulla. Edustavana esimerkkinä oman aikansa mainontatavasta se päätettiin entisöidä. Vuonna 1926 rakennettu talo, jonka seinää maalaus koristaa, on ensimmäinen Puistokadulle rakennettu kerrostalo.
Lähde: Suur-Jyväskylän...
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta...
Omepelukone on mallia 15K, ja se on valmistettu 15.12.1953. 15K-koneet tehtiin Skotlannissa.
Ks. https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ej-series-serial-numbers.html
https://quiltingroomwithmel.com/singer-sewing-machine-models-by-year/
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa...
Ilmatieteen laitoksella on säähavaintoasema Ivalon lentoasemalla, ja säähavaintoja on kerätty asemalla vuodesta 1957 lähtien. Tietoja voi ladata Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelusta.
Päivittäishavaintoja päivän alimmasta lämpötilasta Ivalon lentoasemalta on palvelussa vuodesta 1959 lähtien. Niiden mukaan alin lämpötila havaintoasemalla on mitattu 27.1.1999, jolloin lämpötila on ollut -48,9 astetta.
