Avaruusluotainten Voyager 1 ja 2 mukana lähetettiin vuonna 1977 avaruuteen kultaiset äänitteet (Voyager Golden Record). Ne sisälsivät Valeri Borzovin kuvan, jossa hän juoksi 200 metrin pikamatkaa Müncenissä. Mitalinsa hän sai kai pitää. https://www.olympic.org/valery-borzov .
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
Paikkasi Helmet-kirjastojen varausjonossa ei muutu, kun vaihdat noutokirjaston. Et siis joudu jonon hännille. Noutokirjastonhan voi vaihtaa vain sellaisista varauksista, jotka eivät ole vielä lähtenee matkalle noutokirjastoon tai eivät odota noutoa.
Vaihtaaksesi noutopaikan sinun täytyy kirjautua omiin tietoihisi. Valitse pudotusvalikosta noutokirjasto, johon haluat varauksesi tulevan ja tallenna muutokset.
Varsinaista valmista ohjetta noutopaikan vaihtamiseen ei käyttösäännöissä valitettavasti ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vaaleissa voi olla ehdokkaana olematta kyseisen puolueen virallinen jäsen. Tällaiset ehdokkaat käyttävät yleensä nimensä perässä merkintä "(sit.)". Usein, mutta eivät suinkaan aina esimerkiksi monet julkkikset ovat tällaisia sitoutumattomia ehdokkaita. Periaatteessa on myös mahdollista, että useat puolueisiin sitoutumattomat ehdokkaat solmivat teknisen vaaliliiton keskenään, jolloin kaikki ehdokkaat ovat sitoutumattomia.
Heikki Poroila
Kaukolainaus palvelee kaikkialla Suomessa, mutta se hoidetaan aina kirjastojen välillä. Suoraan asiakkaalle meneviä kaukolainoja ei anneta. Eli jotta saat HelMet-kokoelmasta kaukolainan Pyhtäälle, täytyy siellä Pyhtään kirjastossa ehtiä käymään. Kirja löytyy useammastakin kokoelmasta, eli sen kyllä saa.
Heikki Poroila
Kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihisi voit muuttaa yhteystietojasi, mutta nimenmuutosta ei voi tehdä verkkopalvelun kautta. Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuuttaminen
Alla on teoksia, jotka käsittelevät jakelua eri kanteilta. Toivottavasti löydät niistä omaan tilanteeseesi sopivan kirjan. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-kirjastojen verkkokirjastosta tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston verkkokirjastosta. (Kaikkia kirjoja ei ollut molemmissa kirjastoissa)
Tekijä: Hokkanen, Simo
Nimeke: Johdatus logistiseen ajatteluun
Painos: 7. uud. p.
Kustantamo/Vuosi: Kangasniemi : Sho Business Development, 2014 (Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino)
Laajuus: 464 sivua : kuvitettu ; 25 cm ; nide
Asiasana: logistiikka ohjausjärjestelmät ; materiaalitalous yritykset ; materiaalivirrat ; kuljetus ; hankinta ; jakelu ; tavaraliikenne ; tuotannonohjaus ; huolinta ;...
Kyseessä lienee Seija Paasosen Taiteilijoiden taivaat, jossa ilmatieteen ammattilainen ja taiteenharrastaja Paasonen tutkailee taidehistorian mestariteoksia meteorologin silmin.
Helmet-kirjastoissa CD-muotoisten äänikirjojen laina-aika on ihan normaali 28 päivää. Lainan voi uusia viisi kertaa, mikäli kyseisestä nimekkeestä on vapaita kappaleita.
Kotimaisten elektronisten äänikirjojen laina-aika on joko 14 päivää tai yhden päivän. Kotimaisia äänikirjoja voi lainata Ellibs-palvelussa. Ruotsinkielisten elektronisten äänikirjojen (Elib-palvelu) laina-aika on 28 päivää.
Overdrive-palvelu tarjoaa englanninkielisiä e-äänikirjoja ja niiden laina-aika on viikko tai kaksi viikkoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Löysin alueesta kaksi karttaa. Ensimmäinen on sotilaskartta vuodelta 1808:
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55252
Toinen on Kalmbergin kartastosta vuodelta 1855:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6858/URN_NBN_fi_jyu-2007841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Molemmissa näkyy mielestäni tielinjaus, joka lähtee Ispoisten kartanolta ja kulkee suunnilleen nykyistä Eteläkaaren linjausta (mahdollisesti Ilpoistentietä?) hautausmaan kohdalle ja siitä Uudenmaantietä kohti keskustaa, toisin sanoen tie on kiertänyt Luolavuoren etelä- ja itäpuolelta.
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, jossa toimii kirjastoja koko Suomen alueelta. Vastaajakirjasto valikoituu kotikunnan mukaan sekä siksi, että vastaaminen toimii sillä tavoin käytännöllisesti ja nopeasti, koska automaattisesti tiedetään, kuka vastaa eikä tarvita välikäsiä ohjaamaan kysymyksiä että siksi, että paikalliset palvelut tunnetaan lähikirjastossa parhaiten ja kysyjälle voidaan suositellaan erityisesti lähikirjastosta löytyvää aineistoa.
Molemmista nimistä on kysytty palvelussamme aikaisemminkin, vastaukset löytyvät näistä linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-nimi-netta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-venla-nimi-on-peraisin?language_content_entity=fi
Kirja on alunperin kirjoitettu englanniksi (Arthur: the dog who crossed the jungle to find a home / Mikael Lindnord with Val Hudson, 2016), ja käännetty myös ruotsiksi. Valitettavasti meillä ei ole tietoa sen mahdollisista suomennossuunnitelmista.
Mm. Helmet-kirjastoissa on kirja sekä ruotsiksi että englanniksi:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikael%20lindnord%20arthur__Orightresult__U?lang=fin
Nimike- ja asiasanatietojen perusteella Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kontaktivärjäystä käsitteleviä kirjoja. Ei ainakaan sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään kyseiseen aiheeseen.
Erilaisia painomenetelmiä käsitteleviä kirjoja löytyy kyllä runsaasti, mutta ne käsittelevät pääasiassa kuvien painamista kankaille. Nämä kirjat löytyvät luokasta 65.44 (Kankaanpainanta).
Luokasta 75.11 (Grafiikan materiaalit ja tekniikat) löytyy runsaasti eri painomenetelmiä sekä niiden prosesseja ja materiaaleja käsitteleviä kirjoja. Tämän luokan kirjojen joukosta saattaa hyvinkin löytyä teoksia, jotka sisältävät tietoa kontaktivärjäyksestä paperille.
Kirjastosta löytyvistä askartelu ja käsityökirjoista saattaa myös löytyä tietoa...
Vuonna 1862 voimaan tullut laki oli nimeltään Homestead Act. Ehtoina maan saamiselle olivat talon rakentaminen, yhtäjaksoinen asuminen ja viljely viiden vuoden ajan sekä pienen kirjaamismaksun suorittaminen.
Lähde:
Library of Congress: https://guides.loc.gov/homestead-act
Kyseessä saattaisi olla neuvostoliittolainen satu Kertomus lantusta, joka sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen laatimaan alaluokkien lukukirjaan Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen (Valistus, 1952). Tässä sadussa on ukko, tämän pieni vaimo ja näiden lapsenlapsi, pieni tyttö, ja kaikki pitävät lanttulaatikosta. Ukko lähtee juurikasmaalle nostamaan heidän suurinta lanttuaan, mutta se on niin suuri, ettei hän yksin saa sitä irrotetuksi. Apuun tulee ensin vaimo, sitten tyttö, lopulta vielä talon kissa ja perheen mökissä asuva hiiri, ja vasta, kun kaikki viisi vetävät, lanttu irtoaa maasta. Siitä saavatkin kaikki oivallisen lanttulaatikkopäivällisen. Lopuksi tarinan kertoja arvelee, että ruokaa saattoi jäädä vähän...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sielu-sanalla voi olla lukuisia eri merkityksiä (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sielu?searchMode=all). Uskonnollisessa kontekstissa sielu-sanalla tarkoitetaan sanakirjan mukaan usein seuraavaa:
[I]hmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka us. käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monien uskontojen mukaan ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Sielulle voidaan siis antaa sanakirjamääritelmä, mutta tieteellisessä mielessä sielun mahdollista olemassaoloa ei oikein voi todistaa. Näin ollen esimerkiksi ihmisen fysiologian tutkimuksessa sielu-käsitteellä ei ole...
