Rahasivustoja löytyy netistä vaikka kuinka paljon. Mikäli rahasi todellakin ovat natsi-Saksan ajoilta, saatat löytää niiden kuvia mm. seuraavilta sivuilta: http://sammler.com/coins/coinvalues.htm
http://www.nazicoins.com/
http://www.germannotes.com/
Myös kirjastoista löytyy raha- ja setelihakemistoja sekä hinnastoja.
Voit myös kysyä rahojesi arvosta alan harrastajien keskustelmupalstalla osoitteessa: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:
http://www.snynumis.fi/
Suomen numismaatikkoliitto ry:
http://www.numismaatikko.fi/
HelMet-kirjastoissa on muutamia nuottiversioita, mutta ei bändille tehtyä transkriptiota.
Bassokitaraversioita on kaksin kappalein:
The best of Kiss / Kiss (esitt.) Milwaukee : Hal Leonard, c1995
The Best of Kiss : 26 classics for bass / Kiss (esitt.)
Sitten on soitonopas, jossa myös tämän kappaleen soolokitaraa esitellään perusteellisesti:
The Best of Kiss : a step by step breakdown of the band's guitar styles and techniques / Kiss (esitt.)
Yksinkertainen melodianuotinnos sointuineen ja sanoineen löytyy kokoelmasta Hits : 70-tal (2002) ja samantyyppinen helpotettu versio kokoelmasta Kiss for easy guitar : 18 classic hits (1995).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Adventtikalenterin tavoin toimivaa kuvakirjaa Tulevaisuuden maa jaettiin 1999 osassa seurakuntia lahjaksi tietyille ikäluokille. Kirja oli riemuvuoden projekti kaikissa Pohjoismaissa. Sitä julkaistiin suomen lisäksi, ruotsin, norjan, tanskan, islannin, viron ja pohjoissaamen kielillä. Ruotsiksi sen nimi on Framtidslandet (ISBN 91-526-2607-5) ja kustantaja oli Verbum Förlag (1999) Tukholmassa. Sitä ei ole Oulun kaupunginkirjastossa , mutta sen voi kaukolainata mm. Oulun kaupunginkirjaston kautta.
Meillä Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa säilytetään pysyvästi oman alueemme eli Pohjanmaan lehdet (Pohjalainen, Vasabladet ym). Muut lehdet voidaan kaukolainata. Lehtikaukolainat toimitetaan yleensä mikrofilmirullina, joiden lukemiseen voi varata laitetta pääkirjaston Uutisalueelta. Kaukolainapyyntöjä voi jättää mihin tahansa kirjaston yksikköön kaukolainalomakkeella. Tai sitten voit täyttää kotisivuillamme olevan kaukolainalomakkeen https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Otatko yhteyttä suoraan Mustasaaren kirjastoon, niin asia selviää. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.fredrikabiblioteken.fi/fi/library-page/mustasaaren-p%C3%A4%…
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
Pikaisella nettihaulla löytyivät seuraavat vinkkisivut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_M%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Vares
Vaski kirjastoista löytyy painavampaa aineistoa kirjoina.
Käytä silloin tarkennettua hakua, merkkaa Reijo Mäki aiheeksi ja rajaa kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Kyllä voit tehdä varauksen Vaskissa kaikkeen lainattavaan Vaski-kirjastojen materiaaliin, myös äänitteisiin. Valitse noutopaikaksi Turku, niin saat äänitteen perille.
Saman tyyppistä tematiikkaa kuin on Laura Gustafssonin Korpisoturi-romaanissa käsittelevät seuraavat teokset.
Marianne Hessérus: Paljain jaloin (2004)
Erlend Loe: Doppler (2005)
Oleg Kuvajaev: Pakenemisen säännöt (1984)
Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat (1998)
Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen (1998)
Henrika Ringbom: Maarit Sarasteen kaipuu (1999)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi (1975)
Kirjasammosta löydät helposti teoksista hyvät kuvaukset kirjoittamalla hakulaatikkoon teoksen nimen.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on tietoa sukunimien taivutuksesta.
Luultavasti Linnove taipuu Linnovea. Kielitoimiston neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/kielitoimiston_neuvonta…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan "On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa tai joiden taivutuksessa on muuten epäselvyyttä. Näihin kuuluvat keinotekoiset, lähinnä nimenmuutoksissa muodostetut uudet sukunimet, joilla ei ole yleiskielessä äänteellistä vastinetta. "
Sukunimien taivutusluettelo on myös verkossa: https://www.kielikello.fi/-/sukunimien-taivutusluettelo-verkossa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sukunimet/ohje/324
Tässä muutamia kollegojeni ehdotuksia:
- Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarja. Sarjassa päähenkilö Claire matkaa menneisyyden ja kirjan nykyisyyden välillä oman valintansa mukaan.
- Laini Taylorin Karou, savun tytär sekä sen jatko-osa
- Haruki Murakami - 1Q84. Todellisuus haarautuu kahdeksi vuonna 1984. Henkilökohtaisillakin valinnoilla lienee merkitystä tähän haarautumiseen.
- Neil Gaiman - Neverwhere. Ainakin toisenlaisen todellisuuden löytymiseen vaikuttaa päähenkilön valinta lähteä tutkimaan asiaa.
- China Miéville - Toiset (The City and the City). Tarinassa on kaksi kaupunkia, jotka erikoisella tavalla ovat yhtä aikaa olemassa päällekkäin, ja ihmiset ikään kuin päättävät olla huomaamatta toista...
Osallistumisen hurmaa -projektin sivuilta löytyy kysymäsi teksti, vain ensimmäinen vaaranna-lause puuttuu:
http://www.osallistumisenhurmaa.fi/materiaalipankki/runoja.pdf
Tekijää tai lähdettä ei kuitenkaan mainita. Sivuston takana on Koskenrinne-nimisen vanhusten palveluntuottajan projekti. Ehkä heidän kauttaan löytyisi tekijä tekstille:
http://www.koskenrinne.fi/fi/yhteystiedot/
Helmet-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää Taskukirjasto-mobiilisovellusta, jossa kirjastokortti on käytettävissä. Taskukirjasto-sovellus on maksuton. Sen voi ladata Windows 8.1 -puhelimille sekä Android- ja iOS-laitteille Euroopan, USA:n ja Venäjän sovelluskaupoista.
Lisää tietoa ja ohjeita Taskukirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukir…
Ilman tarkempia tietoja emme valitettavasti onnistuneet selvittämään lorua. Ainakin näistä kirjoissa on myös vanhoja lasten leikkiloruja:
- Jos sul lysti on : Suomen lasten leikkirunot / toimittanut Ismo Loivamaa
- Leikkiloruja / kuvitus ja toimitus Kirsi Lappalainen
- Onko koira kotona? : miten ennen leikittiin / Kirsti Manninen, Pirkko Kanerva
- Suomen kansan leikkejä / Käytäntöön sovitti Anni Collan
- Kuukernuppi : vanhoja ja uusia lastenloruja / toim. Ulla Lipponen
...
HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta.
HYY / arkisto
Asiasta ei näyttänyt löytyvän lähteitä, mutta joitakin selityksiä asialle tulisi mieleen, ja keskustelin asiasta myös työkaverieni kanssa.
Yksi syy raskaisiin oviin voi olla kestävyys. Usein raskaasta materiaalista valmistettu ovi ei kulu helposti runsaassa käytössä, jota kirjastoilla yleensä on. Ulko-oven pitää kestää myös erilaisia sääolosuhteita, esimerkiksi vettä ja kylmyyttä.
Turvallisuus lienee toinen syy. Jykevästä metalliovesta ei murtauduta sisään kovin helpolla, kun taas kevyempi ovi lienee helpompi murtaa. Lisäksi yleensä kirjastojen ovissa taitaa olla sulkimet eli ovipumput, jotka vaativat ovelle jonkin verran painoa, jotta ne toimisivat kunnolla.
Varmasti rakennuksen arkkitehtuurillakin on merkitystä asiassa. Jykevä ovi on...
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
