Polkupyöräilyn hauskuutta julistavan Rullaan-kappaleen julkaisi v. 2002 Kapteeni Ä-ni, jossa vaikuttivat artistit Nopsajalka ja Jukka Poika sekä tuottaja Bommitommi. Jukka Pojan ja Jenkkarekka-yhtyeen tulkinta kappaleesta tuli pari vuotta myöhemmin.
Kapteeni Ä-nen vuoden 2002 cd-singlellä oli Rullaan-kappaleesta myös "Bommitommi remix" eli Bommitommin (Tommi Tikkanen) muokaama pitempi versio. Tämä voisi olla radioissa soinut kappale. Bommitommi remixiä ei löydy Spotifysta eikä Youtubesta, mutta esim. Yleisradion levystössä se on.
https://www.discogs.com/Kapteeni-%C3%84-ni-Rullaan/release/365106
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=bommitommi&id=9126f05d-4aaf-…
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www....
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa.
Teoksessa: Bertrand, P., Peltonen, S. & Thorel, P. (2006). Väärän käden maailma: Vasenkätisten historiaa on tietoa asiasta.
Suurin osa vasenkätisistä on oikeastaan molempikätisiä – nyrkkeilijälle ominaisuudesta on vain etua
https://yle.fi/uutiset/3-9278725
Uusi tutkimus voi auttaa selittämään, miksi vasenkätiset eivät ole kadonneet – Kavalassa maailmassa kannattaa olla vasuri
https://yle.fi/uutiset/3-10661846
Vasenkätiset vieläkin arvoitus https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vasenkatiset_vielakin_a…
Veikko Huovisen novellikokoelmista Bakulainen pahvala (toinen osa) ja Matikanopettaja löytyy novelli nimeltä Yrmeä futismies. Jalkapalloilija Östen "Öykky" Drufva ei sulata tunteenpurkauksia maalinteon jälkeen.
Hyvä kysymys, jota on myös tutkittu paljon esim.
Satu Kontio pohtii millä perusteilla uutisia julkaistaan eri medioissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22061/Kontio_Satu.pdf?sequence=1
Johanna Latvalan pro gradu pohtii maailman uutisten näkyvyyttä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49880
Antti Malkosen opinnäytetyö vertailee pääuutislähetyksiä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48569/Malkonen_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valitettavasti mitään yleistä standardia uutisten järjestykselle ei ole. Joitakin rajoitteita uutisten teolle kuitenkin löytyy.
Laki sananvapauden käyttämisetä asettaa rajat uutisten sisällölle ja kielelle. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut...
Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (Jv.Koul.K 8) perustettiin helmikuun 1940 lopussa Jyväskylään helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Käsky koulutuskeskusten vähittäisestä lopettamisesta annettiin päämajasta 3.5.1940.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Todennäköisesti laulut ovat "Nyt joulu tullut on" ja "Nyt oveen jälleen koputan", sillä tämännimiset laulut mainitaan Tuomas Piirosen joululauluhakemistossa sovittajan eli Mikko von Deringerin yhteydessä. Näitä lauluja ei kuitenkaan löydy mistään julkaisusta eikä edes Yleisradion Fono-tietokannasta, josta myös Yleisradion kantanauhojen tiedot löytyvät.
Kysyin asiaa Yleisradiosta ja sieltä vastattiin, että näitä lauluja ei löydy Yleisradion kantanauhoilta, mutta ne sisältyvät Ylen Arkistosta löytyvään ohjelmaan "Joulupeipposet", joka on lähetetty 24.12.1972. Ohjelmasta on tallella nauha (AST-37670), joka on myös digitoitu. Nämä kaksi laulua lauletaan ohjelman alussa. Mitään tekijätietoja tai laulujen sanoituksia ei arkiston...
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä...
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen...
Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin....
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva haluaa kaukolainata Helmet-kirjastojen aineistoa, hän ei tarvitse siihen Helmet-korttia. Kaukolainanpyyntö tehdään omassa lähikirjastossa. Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan Helmet-kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin...
Opintoja, joihin sisältyy kirjastonhoitajan tai informaatikon tarvitsemat 60 opintopistettä ei valitettavasti löydy läheltä Savoa. Tässä tietoa Suomessa järjestettävistä opinnoista.
Kirjasto- ja tietopalveluiden Tradenomiksi voi valmistua Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta ja Turun Ammatikorkeakoulusta. Lisää tietoa ammattikorkeakoulujen nettisivuilta: https://www.seamk.fi/kaikki-koulutukset/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tietopalveluala/ ja https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjasto-ja-tietopalvelu-monimuoto/
Yliopistossa Informaationtutkimuksesta voi opiskella itselleet tutkinnon Tampereella ja Oulussa. On myös mahdollista lukea tutkinto avoimen yliopiston kautta Sivuaineena alaa pitäisi pystyä lukea mainituiden...
Tämän Fröbelin palikoiden sivulta löytyvän puuhamonisteen mukaan hahmot ovat F-ukko ja P-ukko. Ilmeisesti ne edustavat nimen Fröbelin Palikat alkukirjaimia ihmismäisiksi tyyliteltyinä.
http://www.frobelinpalikat.fi/puuha/tehtava1.pdf
Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä...
Suomen Danske Bankin historia alkaa vuonna 1887 perustetusta valtion Postisäästöpankista. Pankin nimeksi muutettiin Postipankki vuonna 1970. Postipankista tuli Leonia vuonna 1998 ja sittemmin Sampo-konsernin omistama Sampo Pankki vuonna 2001. Sampo-pankki nimellä toimittiin vuosien 2001-2012 aikana, jonka jälkeen pankin nimi muuttui Danske Bankiksi. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi))
Youtubesta löytyy melko kattavasti vanhoja suomalaisia mainoksia eri aikakausilta. Etsiessäni käytin hakusanoja ”sampo-pankki mainos”, ”pankki mainos”. Näillä hakusanoilla en löytänyt tuloksia. Lisäksi tarkastelin joitakin yleisempiä mainoskokoelmavideoita vuosilta 2001-2012 (hakusanoilla ”vanhoja mainoksia”). Valitettavasti en...
