Katkelma on Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan ensimmäisen luvun Maa toisesta osasta Koti. Maamme kirja on luettavissa myös verkossa digitaalisena.
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28#itemId=28_1§ionId…
Löytyy varmasti.
Jos omassa kirjastossa ei ole riittävästi valikoimaa voit tilata kirjoja muista kirjastoista. Esim. Heili-kirjasoissa voit varata aineistoa verkkokirjaston kautta tai missä tahansa Heili-kirjastossa kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi. Kirjaston omista kokoelmista varaaminen ei maksa mitään. Jos jätät varauksen noutamatta tai perumatta ennen noutoajan päättymistä, se maksaa 1,5 euroa.
Valehtelevat viettelijät sarjaa muistuttaa vanhempi Sweet Valley High -sarja. Sen on kirjoittanut Kate Williams. https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+William%2C+Kate&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Vampyyrejä vilisee esim. P. C. ja Kristin Castin kirjoissa. https://heili.finna.fi/...
Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä.
Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena...
Tarina on hyvin samantyyppinen kuin Raul Roineen Tarinoita Metsolan väestä satukokoelmasta löytyvä Koiran ja suden ystävyys. Siinä susi aikoo syödä koiran, joka kutsuu suden mieluummin syömään upeaa hääillallista. Susi hyväksyy ehdotuksen ja niin koira ja susi piiloutuvat hääsaliin pitopöydän alle. Hääväki heittelee luita ja jopa paistinkimpaleen koiralle ja susi syö hyvällä mielihalulla. Lopuksi hääväki alkaa laulaa ja leikkiä piirileikkejä, ja tässä vaiheessa susi intoutuu mukaan lauluun, ensin vienosti ulisemalla ja sen jälkeen oikein ulvomalla. Koira yrittää hyssytellä sutta, mutta tämä ei voi olla ulvomatta. Tässä vaiheessa väki katsoo pöydän alla ja susi hutkitaan kuoliaaksi.
Martti Haavion Iloisessa eläinkirjassa tarina ...
Veikko Huovisen novellikokoelmista Bakulainen pahvala (toinen osa) ja Matikanopettaja löytyy novelli nimeltä Yrmeä futismies. Jalkapalloilija Östen "Öykky" Drufva ei sulata tunteenpurkauksia maalinteon jälkeen.
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä....
Vahvistusta tällaiselle tiedolle ei löydy mistään: Veikko on omakielinen nimi, sillä sana veikko on tunnettu ’veljen’ merkityksessä ympäri Suomea. Sirkku ei viittaa sisaruuteen laisinkaan.
Suuren etunimikirjan (Lempiäinen, 2001) mukaan "Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku)."
Hunajayhtymän verkkosivujen mukaan kotimaisen hunajan hiilijalanjälki on 125 grammaa 100 grammassa tuotetta. Hiilijalanjälki on tutkittu Hunajayhtymän pakkaamilla Suomalaisella kukkaishunajalla ja Suomalaisella perinteisellä kiteisellä hunajalla.
Hiilijalanjälkeä laskiessa oli huomioitu hunajan koko tuotantoketju alkutuotannosta kaupan hyllylle. Suurimman osan (75%) muodostaa hunajan tuotantoon liittyvät toimenpiteet. Tuotantoon sisältyvät mm. mehiläishoitoon liittyvät kuljetukset sekä hunajan linkous ja käsittely. Lisäksi hiilijalanjäljestä 10 % koostuu hunajan pakkaamisesta, 9 % hunajapakkauksesta ja 6 % kuljetuksista. Ainakaan tässä laskelmassa ei siis ole huomioitu mehiläisten toimintaa pölyttäjinä, eikä...
Kirjaston säännöissä sanotaan, että kadonneista kirjoista peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva niteen hinta, kuitenkin vähintään 17 e aikuisten aineistosta ja 9 e lasten aineistosta.
Kirjastot ostavat levynsä yleensä sovitulta vähittäismyyjältä (isoissa kirjastoissa EU-säädösten mukaan kilpailutetulta välittäjältä). Suoraan myyjältä voidaan ostaa tavallisesti vain sellainen levy, joka ei ole normaalissa kauppamyynnissä.
Kirjastoille markkinoinnissa on normaalin kauppamyynnin ja sen mainostamisen lisäksi kaksi vaihtoehtoa. Monet pientuottajat ja omakustanteiden tekijät lähettävät kirjastoihin mainoksia ja/tai näytelevyjä, samoin monet soittelevat kirjastoihin ja tarjoavat sitä kautta.
Kirjastojen hankkijat eivät innostu puhelinmyynnistä, koska levyä ei käytännössä ole järkevää ostaa näkemättä ja kuulematta. Näytelevyn ja kirjeen lähettäminen on suhteellisen tehokasta mutta kallista. On myös syytä muistaa, että...
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista...
Olet todennäköisesti tehnyt kirjautumisvaiheessa kaiken ihan oikein. Etäkäyttötoiminto kysyy kirjastokorttisi takana olevaa numerosarjaa ja henkilökohtaista pinkoodiasi. Nyt näyttää siltä, että etäkäyttöyhteyksissä on vikaa. Olen ilmoittanut asiasta IT-suunnittelijallemme ja hän hoitaa yhteyksien kuntoon laittamista. Toivottavasti asia korjaantuu nopeasti (en osaa sanoa korjausaikataulusta) ja pääset kokeilemaan tietokantojen etäkäyttöä uudelleen.
Jos hakee Outi-verkkokirjaston tarkalla haulla tai musiikkihaulla, esittäjän nimi pitää kirjoittaa muodossa sukunimi pilkku etunimi. Kyseisen artistin tapauksessa: Del Rey, Lana
Lisäksi hakukentän vasemman puolen pudotusvalikosta on oltava valittuna Tekijä. Se on oletuksena toiseksi ylimmässä hakukentässä.
Helppokäyttöisempi hakutapa on verkkokirjaston vasemmasta palkista löytyvä Pikahaku. Siinä on vain yksi hakulokero, johon artistin nimen voi kirjoittaa "Googlen tapaan" suorana ilman pilkkuja: Dana Del Rey
V. 2013 kuntaliitos (Oulu - Haukipudas - Kiiminki - Oulunsalo - Yli-Ii) ja jo tapahtunut Outi-kirjastoverkon laajeneminen ovat ikävä kyllä tehneet hakutulosten selauksen monimutkaisemmaksi.
Del Reyn viimeisin cd Born to Die näkyy...
Esimerkiksi Raija Oraselta on ilmestynyt useampikin koira-aiheinen novellikokoelma:
Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita (2004)
Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia (2007)
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia (2012)
Myös Heidi Jaatisen romaanissa Ei saa katsoa aurinkoon (2010) on mainittu Lerppa-koira. Lerppa on yksi romaanin päähenkilön, pienen Lennun, eläinkumppaneista. En ole itse lukenut kirjaa, mutta Kirjasammossa oli romaanista kuvaus.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
Näiden kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi
