Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Ruokatieto.fi sivustolla on osio ruokakasvatus ja sieltä löytyy kohta nimeltä retki kauppaan. Yhtenä osatehtävänä kaupparetkellä on tarkkailla ja laskea ruokien sokeripitoisuutta.Tehtävässä mainitaan, että sokeripala painaa noin 2,5 g eli sokerin määrä paloina saadaan jakamalla elintarvikkeen ilmoitettu sokerimäärä 2,5.Esimerkiksi tuotteessa on sokeria 165 g. Sokeripaloina tämä määrä on 165 ÷ 2,5 = 66 sokeripalaa Linkki tehtäväsivulle.
Vuorenpeikko Penttahittinen on Maija-Leena Nopparin luoma hahmo. Penttahittisesta Noppari kirjoitti Otavan kustantamana kolme kirjaa: Penttahittisen pidot vuoressa (1938), Teemu-Tahvanan seikkailut (1939) ja Penttahittisen kasvatti (1946). Näistä tehtiin yhteisnide Vuorenkuningas Penttahittinen: Vuorenväen kertomuksia (1965), kustantajana Valistus. (Lähde: Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat , toim. Tuija Mäki, Avain 2021.) Kyseistä yhteisnidettä on saatavilla joistakin Suomen kirjastoista sekä kirjastojen kaukopalvelun käyttämästä Varastokirjastosta.
Listaus Nopparin koko tuotannosta löytyy Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub5c07fe6-004e-4680-841e-f….
Kyllä sota-aikana oli jo kärpäspaperia. Tanglefoot-nimisessä yhtiössä keksittiin 1880-luvulla laittaa risiiniöljyä, hartsia/pihkaa ja vahaa kärpäspaperiin, jolloin se toimi hyvin kärpäspyydyksenä. Aikaisemmat paperit olivat olleet huonosti toimivia, koska ne olivat joko liian kuivia tai liian märkiä.
https://www.tanglefoot.com/more-130-years-history
Ohessa erilaisia kärpäspaperipakkauksia 1900-1940-luvuilta suomalaisista museoista Finna.fi -hakupalvelusta:
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM19051:75
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1476486
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1503458
Kyseessä on Ruth Craftin runokuvakirja Talvinalle (The winter bear, 1974). Kirja ilmestyi vuonna 1975 Marjatta Kureniemen suomentamana WSOY:ltä. Teoksessa on Erik Blegvadin kuvitus.
Kirja alkaa riveillä "Missä on saapas? / Missä on nuttu?".
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/
Hyökkäyssodaksi sanotaan sellaista sotaa, jossa valtio on tehnyt oikeudettoman hyökkäysteon toista valtiota vastaan. Hyökkäyssotaa siis ei käy sellainen valtio, joka puolustautuu hyökkäystekoa vastaan.
YK:n peruskirja on kieltänyt voiman tai sen uhan käytön valtioiden välillä (2 art. 4 mom.).
Kaikkien jäsenten on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa.
YK:n yleiskokous on sen jälkeen vuonna 1974 päätöslauselmassa 3314 määritellyt hyökkäysteon tarkemmin. Määritelmä sisältää mm. seuraavia tekoja...
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Yle arkiston tietopalvelusta vastattiin näin;
Mahtaisiko kyseessä olla ohjelma "Hyvän kierrättäjät", jonka jokaisessa jaksossa juontaja rakentaa vanhasta tavarasta lasten kanssa erilaisen kulkupelin, jonka he lopulta vievät päiväkodin lapsille testaukseen. Ohjelmasarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2012-2019 ja se on myös tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N...
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Tietoa tästä kilpailusta ja sen tuloksista löytää Pasilan kirjaston mikrofilmeiltä. Hs julkaisi kilpailun uusille kirjoittajille (Lehtijutut tai julkaisu jossain antologiassa eivät estäneet osallistumista) 28.12.1986 . Palkinnot olivat muhkeat, 100 000mk 1. palkinto, 75, 000mk 2. palkinto ja 3. palkinto 75 000.Kilpailun järjestivät Wsoy ja Uudet kirjat kirjakerho.Kilpailun lopputuloksesta HS uutisoi 19.9.1987 eli Waltarin syntymäpäivänä. Voittajia olivat Jyrki Tuularin "Musta", Klaus Oeschin "Fenix" ja Jarmo Ojasen "Sulanutta lunta". Pekka Tarkka arvosteli voittaneet teokset Helsingin Sanomissa 25.11.1987. Wsoy ja Uudet kirjat ilmoittivat julistavansa uudet MW-kilpailut parin vuoden välein. Toisen kilpailun käsikirjoitusten...
Muistelen lukeneeni Sinuhen nimenomaan 13-vuotiaana ensimmäisen kerran. En usko, että siinä olisi mitään sellaista, mikä voisi järkyttää nuorta mieltä. Vielä 12-vuotiaana äitini kielsi teokseen tarttumisen, mutta en tiedä miksi. Ehkä siksi, että siinä "iloitaan naisten kanssa". Kirjan alku on katkeran vanhan miehen tilitystä, mutta sitten seikkailukertomus pääsee vauhtiin. Lukemaan vaan!
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
Noora on eräs Ellinor-nimen muunnos ja merkitys on siten sama kuin alkuperäisen nimenkin. Molempiin nimikysymyksiin on vastattu useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Kirjoita arkiston hakusanakohtaan Noora ja etunimet, vastaavasti Sara ja etunimet, saat aiemmin annetut vastaukset
Etsimänne lehti on nimeltään Time. Kysymyksestä ei käy ilmi, millä paikkakunnalla asutte tai haluatte kirjastoa käyttää. Lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjastoon 11 eri toimipisteeseen, Vantaan kaupunginkirjastoon 6 ja Espoon kaupunginkirjastoon 4 toimipisteeseen. Tarkemmat sijoitukset löytyvät tietokannastamme http://www.helmet.fi/ , valitkaa välilehti "lehdet" ja kirjoittakaa hakukenttään Time.
Rahasivustoja löytyy netistä vaikka kuinka paljon. Mikäli rahasi todellakin ovat natsi-Saksan ajoilta, saatat löytää niiden kuvia mm. seuraavilta sivuilta: http://sammler.com/coins/coinvalues.htm
http://www.nazicoins.com/
http://www.germannotes.com/
Myös kirjastoista löytyy raha- ja setelihakemistoja sekä hinnastoja.
Voit myös kysyä rahojesi arvosta alan harrastajien keskustelmupalstalla osoitteessa: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:
http://www.snynumis.fi/
Suomen numismaatikkoliitto ry:
http://www.numismaatikko.fi/
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Michael Connellyn kirja City of bones on suomennettu nimellä Luukaupunki. Kirja jatkaa kirjailijan Harry Bosch sarjaa ja kirja on kirjaston HelMet tietokannassa asiasanotettu jännityskirjallisuus, luuranko, tutkimus, menneisyys, Los Angeles. Michael Connelly on Gummeruksen kirjailija, kustantajan sivulta löytyy tietoa kirjailijasra ja hänen kirjoistaan. Kirjasampo tietokannasta löytyy hyvin tietoa kirjallisuudesta. ( valitettavasti tänään juuri ohjelmaa päivitetään). Useassa kirjablogissa ovat lukijat kertoneet kyseisestä kirjasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1681613__Sluukaupunki__P0%…
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/michael-connelly/276/
www.kirjasampo.fi
Meillä Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa säilytetään pysyvästi oman alueemme eli Pohjanmaan lehdet (Pohjalainen, Vasabladet ym). Muut lehdet voidaan kaukolainata. Lehtikaukolainat toimitetaan yleensä mikrofilmirullina, joiden lukemiseen voi varata laitetta pääkirjaston Uutisalueelta. Kaukolainapyyntöjä voi jättää mihin tahansa kirjaston yksikköön kaukolainalomakkeella. Tai sitten voit täyttää kotisivuillamme olevan kaukolainalomakkeen https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
