Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247
Etsin kyseisen Adam Smithin teoksen internetistä ja löysin sen osoitteesta http://www.econlib.org/LIBRARY/Smith/smWN.html. Kävin läpi kirjan kappaleita InternetExplorerin Etsi-toiminnolla (etsin sanaa opulence, joka oli yksi haetun sitaatin sanoista). Kohdassa Book I, Chapter XI ja edelleen sen alakohdassa PART II tärppäsi ja haluttu sitaatti löytyi. Näytön oikeassa reunassa oli vähän sitaatin yläpuolella merkintä I.11.83. Siis sitaatti näyttäisi löytyvän kappaleesta XI.
Kyllä Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa käyttäjätunnuksena on edelleen kirjastokortin numero. Mikäli ongelma jatkuu ja salasananne kuitenkin toimii lainausautomaateissa, kannattanee olla yhteydessä lähimpään Helmet-kirjastoon, jotta asiaa voidaan tutkia lähemmin.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolta näyttäisi löytyvän tällä hetkellä parikin levyä, joilla on australialaista didgerido-soittimella soitettua alkuperäiskansojen musiikkia.
Tässä levyjen nimet.
Didjeridoo : Musique aborigene d'Australie = The Australian aboriginal music
Jowandi: Bugarrigarra
White Cockatoo: White Cockatoo : featuring didjeridu legend David Blanasi
Peris, Phillip: Phillip Peris
Ennen kuin lähdette hakemaan levyjä, voitte pirauttaa musiikkiosastolle ja pyytää etsimään ja varaamaan levyt teille. Puhelinnumero on 09 310 85790.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen...
Musiikkivarastosta saadun tiedon mukaan levy ei ole vielä saapunut heille, vaan on edelleen lähettävässä kirjastossa. Levyn tiedoista näkyy, että sitä on viimeksi käsitelty kesällä 2015. On siis mahdollista, että levy on kadonnut. Sitä etsitään parhaillaan lähettäjäkirjastosta, mutta jos levyn tila ei lähiviikkoina muutu, levy lienee kadonnut pysyvästi.
Hei,
Kuinka vanhaa ensiapua tarkoitat?
PIKI-kirjastojen kokoelmissa vanhimmat kirjat, joissa aihetta on käsitelty ovat seuraavat:
Kuvallinen terveydenhoito-oppi (1893)
Arppe: Kansanlääkäri : yleistajuisia ohjeita tautien tuntemiseen, parantamiseen ja ehkäisemiseen (3.p. 1922)
Kaasulääkintäopas (1940)
Suomen Punaisen ristin sotalääkintäkirjasia 1 (1940)
Melander: Sidonnan opas (6.p. 1961)
Seutuvarauksella nämä ovat saatavissa Ruoveden kirjastoon.
Lisäksi Vapriikin käsikirjastossa on teos Eskelin: Ensiapu tapaturmissa sekä lyhyitä neuvoja ensimmäisistä ja yksinkertaisemmista toimenpiteistä, jotka sairaustapauksissa voivat tulla kyseeseen (1923), mutta tätä teosta ei ole mahdollista saada lainaksi tänne omaan kirjastoon.
Kaikki kritiikit toivottuihin runoteoksiin löytyivät. Viisi ensimmäistä vain paperimuotoisena eli Parnasson ja Kirjallisuusarvostelujen arkistonumeroista 1977-1995. Ne ovat saatavilla Itäkeskuksen kirjastosta.
Mainitsemanne runoteos "Sillä ei ole nimeä" on Jyrki Kiiskisen kirjoittama. Sen sijaan Merja Virolaiselta on ilmestynyt samana vuonna (1990) runoteos "Hellyyttäsi taitat Gardenian".
Molemmista löytyy kritiikit.
Tiedot löydetyistä kritiikeistä ja verkko-osoitteet:
Haavikko: Parnasso, 4 /1977, s. 250-251
Turkka: Parnasso, 2 / 1987, s. 116-118
Kiiskinen: Kirjallisuusarvosteluja / kauno 2/91, s. 96 (22)
Virolainen: Kirjallisuusarvosteluja / 2/91, s. 112 (38)
Koskelainen: Kirjallisuusarvosteluja / 10/95, s...
Tämä Mary Rose Brucen laulu Ten thousand miles on julkaistu nuottina vuonna 1953 (Musiikki Fazer). Nuotissa on sanat englanniksi, suomeksi Jos luulet mun kaipaavan (Reino Helismaa) ja ruotsiksi Trot du att jag förlorad är? (Einar Molin). Valitettavasti nuotti on perin harvinanen, eikä sitä löydy yleisistä kirjastoista. Ainoat julkisten kokoelmien kappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa, joista jälkimmäisestä voinee saada kopion sanoista helpommin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Tässä lisää viikinkiaiheisia kirjoja, toivottavasti näiden avulla seikkailut jatkuvat.
Jukka Parkkinen - Ali Mustan matka Miklagårdiin
Anna Laitinen - Miria viikinkien jäljillä
Andy Elkerton - Arni Sankarina ja Retki uuteen maahan
Kunnas - Viikingit tulevat!
Cressida Cowell - Näin koulutat lohikäärmeesi
Ehdotan Risto Rasan Kaksi seppää -kokoelmasta (Otava, 1976) säkeellä "Tämä on selkäkirjoitusta" alkavaa runoa, jossa puhutaan sekä "ihokielestä" että "unen nuolenpäistä". Kaikkia sanoja siinä tosin ei tunneta - arvataan vain.
Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Aulikki Rautavaara on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Hänen viimeinen leposijansa löytyy
osoitteesta: Vanha-alue, kortteli 26, linja 3, hauta 82.
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-...
Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
