Etsitty kirja saattaisi olla Michael Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001). Kirjan päähenkilön nimi on Isserley, mikä saattaisi selittää tuon "Esserlichin". Isserleyn tehtävänä on hankkia miesten lihaa ravinnoksi ulkoavaruudessa eläville lajitovereilleen. Puoleensavetävältä naiselta näyttävä Isserley operoi Skotlannin ylänköteillä ja poimii kyytiinsä yksinäisiä miehiä, jotka sitten kuljettaa syrjäiselle maatilalle "kypsytettäviksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6572
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen kunniakonsulaatin puoleen Surinaminssa. Yhteystiedot https://um.fi/edustusto/-/asset_publisher/jFjiVZHMnmgv/contactInfoOrganization/id/118591
Mahdollisesti myös Ulkoasiainministeriö voisi auttaa. Yhteystiedot https://um.fi/yhteystiedot
Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.
Kysymyksestä ei voi varmuudella päätellä, kysytäänkö teknistä neuvoa painetun tekstin siirtämisestä tekstinkäsittelyohjelmaan vai juridista neuvoa siihen, saako näin tehdä, joten yritän vastata molempiin.
Tekstintunnistusohjelmat (OCR eli Optical character recognition) perustuvat skannerilla tehdyn kuvan ohjelmalliseen tulkintaan. Monissa kaupallisissa skannereissa on mukana tulevassa ohjelmistossa myös jokin OCR-ohjelma. Ilmainen, mm. Googlen tukema OCR-ohjelma on esimerkiksi Tesseract. Jokaiselle ohjelmistolla on oma tapansa toteuttaa tunnistus, mutta yhteistä niille on, että yleensä tunnistus ei onnistu täydellisesti vaan sitä täytyy oikolukea.
Tekstin kopiointi omaan käyttöön on tekijänoikeuslain mukaan sallittua. Kopioitua tekstiä...
Olisiko kyseessä jokin Herukoiden tuholainen esim. Herukanvarsisääski? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
vaiko jokin vain sattumalta Herukkapuskaan eksynyt laji? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
Kenties noista linkeistä löytyy tunnistusapua.
Tällaisissa tapauksissa kyse on todennäköisesti maneerista, joita eri ihmisillä on erilaisia. Maneeri tarkoittaa siis kaavamaista käyttäytymistapaa, joka toistuu usein. Usein henkilö ei aina edes huomaa toistavansa tiettyä maneeria.
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/tunnistatko-itsesi-nama-ovat-yleisimmat-maneerit-esiintyessa/137502
https://fi.wiktionary.org/wiki/maneeri
Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi.
Lähteitä:
Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972.
Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.
Paljon sanomatta jää -nuotti on esim. seuraavissa teoksissa:
Suuri toivelaulukirja. 11
Kuoppamäki, Jukka: Kerran vielä palaan : lauluja
Suomipopin helmiä. 10, Rakkauslauluja Romanssista Kolmeen pieneen sanaan.
Kuka keksi rakkauden? : suomalaisten suosikit
Voit tarkistaa nuottikirjojen saatavuuden Eepos-verkkokirjastosta
Hevoseläinten varhaisin tunnettu esi-isä on eoseenikaudella (56–33,9 miljoonaa vuotta sitten) elänyt Eohippus ("aamunkoiton hevonen"), josta on käytetty myös nimitystä Hyracotherium. Se oli pienikokoinen, noin puoli metriä korkea kasvinsyöjä, jolla ei vielä ollut nykyhevosen kavioita.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/horse/Evolution-of-the-horse
Paleo Sleuths: http://paleosleuths.org/horses.html
Onageri (Equus onager) eli aasianvilliaasi on kaikkien Equus-sukuun kuuluvien hevosten, seeprojen ja aasien tapaan Eohippuksen jälkeläinen.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/onager-mammal
Oppimistyylien yleisen kolmijaon: auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettis-taktiilinen lisäksi on muitakin jaotteluja.
Yksi tällaisista jaotteluista on peräisin henkilöltä nimeltä David Kolb, joka jakaa oppimistyylit neljään ryhmään:
- konvergentti (pragmaatikko, käytännön toimija)
- divergentti (pohtija)
- assimilatiivinen (teoreetikko)
- akkomodatiivinen (toimija)
Kolbin syklimallia on esitelty mm. täällä: https://www.tenviesti.fi/oppimistyylienkuvaus.htm
Tässä artikkelissa lisää aiheesta myös: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/Laatukasikirja/verkkokurssi/opiskelutaidot/oppimaan4.pdf
Oppimistyylien kolmijaosta on lisätietoa tässä artikkelissa: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/...
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
Ohjelmatietojen löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/, ei löytynyt ohjelmaa Ben Furman eikä myöskään kuvaukseen sopivaa muuta ohjelmaa, jossa Ben Furman esiintyy, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman. Arkisto-osa löytyy kuitenkin myös hausta (vuodet 1957-2009), mutta sieltä löytyi tällainen tulos, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman+ARCHIVE%3A+%2….
Kanavan 1 ohjelmisto on löydettävissä vuodesta 2007 alkaen, myös ohjelmaoppaassa, mutta aikaisemmat vuodet puuttuvat vielä, https://rtva.kavi.fi/channel.
Kysyin Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista lisätietoja, sieltä vastattiin Kavin sisäisestä...
Kanerva-kuoron LP-levyllä ”Soi laulumme” laulu on nimellä ”Ärjyen laaja Dnjepri huokaa”. Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Laulun alkuperäinen nimi on "Reve ta stohne Dnipr šyrokyi". Levyn takakansitekstin mukaan suomennoksen on tehnyt Mauno Saksanen. Tämä suomennos sisältyy ”Kansan laulukirjaan” (Kansankulttuuri, 1963 ja 1974). Laulukirjassa on laulun suomenkieliset sanat ja alkuperäisen sanoittajan nimi (Taras Ševtšenko), mutta ei suomennoksen tekijän nimeä.
Mainittakoon, että "Soi laulumme" -levyllä on myös "Laulu Dnjepriltä", joka muissa lähteissä esiintyy myös nimillä "Laulu Dnjepristä" tai "Laulu Dnepristä". Se alkaa: "Kotiseutunain oli rannat nuo". Takakansitekstin mukaan sen on suomentanut V. Arti.
Tietoja kalojen puuttumisesta kirkasvetisistä järvistä kokonaan ei löytynyt. Kalastuskirjojen mukaan kalalajit voivat kylläkin vaihdella sen mukaan, onko vesi kirkasta vai sameaa. Kalojen oleskelupaikkoihin vaikuttavat myös esim. tuulen suunta, ilmanpaine, veden korkeus ja veden lämpötila.
Yhdellä keskustelupalstalla mainitaan kirkasvetisen järven haasteeksi sen, että kalat näkevät veneen tai kalastajan hahmon jo kaukaa ja ehtivät karkuun ks. https://bit.ly/3RRbAMK
Lähteet:
Manninen, Ari: Suuri suomalainen kalastuskirja
Jukarainen, Ilkka: Suuri kalastuskirja
Ulosottolaitos julkaisee tilastonsa vuosittain. Vuoden 2021 tilastoon voi tutustua verkossa. Siinä ei eritellä ulosottoasioita aiheen mukaan tarkemmin. https://www.ulosottolaitos.fi/material/collections/20220223134603/7XI0M…
Tilastokeskuksen taulukoista pystyy tarkemmin tutkimaan ulosottoon päätyneiden saatavien perusteita. Sarakkeista voi valita tietyn vuoden ja alimmasta valikosta esimerkiksi opintolainat. Vireilläolo-valikosta voi erikseen valita avoimet ja päättyneet ja lukumäärän yhteensä.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__uloa/statfin_ulo…
Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”.
Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja...
