Ruotsissa syntynyt, myöhemmin Suomessa asunut ja työskennellyt Johan Knutson eli vuosina 1816-1899. Hänet tunnetaan lähinnä maisemakuvistaan, mutta Knutson maalasi myös runsaasti muotokuvia.
Helsingin Sanomat kirjoitti Knutsonin ja J.L. Runebergin ystävyydestä ja Knutsonin taiteesta 18.6.1978, jolloin Porvoon Kappalaisen talossa oli esillä Knutsonin töitä. Artikkelin mukaan Knutsonin tunnetuin teos on satiirinen kuvaus Porvoon hevosmarkkinoista (Hevosmarkkinat Porvoossa 1845). Riehakas ja humalainen tunnelma välittyy maalauksesta. Ruotsin taiteessa oli jo 1830- ja 1840-luvulla sijaa koomiselle tapainkuvaukselle ja karikatyyreille vastareaktiona korkean taiteen ihanteellisuudelle, joka Suomessa oli vasta nousussa. ...
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on...
Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti."
Helsingin Sanomat 31.10.1987
https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
Lucinda Rileyn teoksesta Seitsemän sisarta : Maian tarina (2017) on tällä hetkellä lukuisia varauksia.Tämä koskee molempia painoksia.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi eli tunnusluku, voit tehdä varauksen Helmet-verkkokirjastossa. Ohjeet varaamiseen löydät alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos sinulla ei ole tunnuslukua, voit soitta mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja tehdä varauksen. Varaamiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Napavaihteissa poljinvastukseen vaikuttava mekanismi on näkymättömissä vaihdenavan sisällä. Niissä voima välittyy vaihtoehtoisesti useiden erilaisten ratassarjojen kautta, joista kullakin on oma välityksensä.
Lähteet:
Fred Milson, Polkupyöräkirja
Rob van der Plas, Polkupyörän huolto
TEK : tekniikan tietokeskus. 6
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
Hei,
Lasten maailma -lehden näytenumero ilmestyi vuonna 1945, minkä jälkeen lehteä julkaistiin vuosina 1946-1957. Julkaisija oli Yhtyneet kuvalehdet, joka perustettiin vuonna 1934 ja joka nykyään tunnetaan nimellä Otavamedia Oy. Vuonna 1957 Lasten maailmaa alettiin julkaista nimellä Nasta.
Lasten maailmassa oli sekä kotimaisia että ulkomaisia sarjakuvia, mutta myös muuta sisältöä. Lehdestä löytyi mm. kilpailuja ja tehtäviä, lyhyitä kertomuksia, tietoa eläimistä, keskustelupalsta ja harrasteosioita.
Lisätietoa Lasten maailmasta löydät esimerkiksi sarjakuvasivusto kvaak.fi:stä, missä on julkaistu kaksiosainen artikkelisarja Lasten maailmasta:
https://www.kvaak.fi/1367/2010/01/28/lasten-maailma-osa-1/
https://www.kvaak.fi/1444/2010/07/29/...
Helmet -hausta löytyy muinaisuskoa käsitteleviä teoksia. Niihin kannattaa tutustua.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuinaisusko__Orightresult?…
Ruid on muun muassa
Tietotekniikassa Unix-prosessin todellinen (real) käyttäjänumero (user identification number) käynnistäneen käyttäjän numero
tai vadelma Rubus idaeus L. American red raspberry
(http://plants.usda.gov/cgi_bin/plant_profile.cgi?symbol=RUID)
Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska tempomerkintänä adagio on yleisnimi. Pitäisi vähintään tietää, mille instrumentille/instrumenteille ko. teosta haetaan. Adagio-osa voi myös
olla jonkin laajemman sävellyskokonaisuuden osa.
Olisiko kuitenkin kyseessä Albinonin Adagio g-mollissa? Siitä löytyy kyllä sovituksia useissa kokoelmissa ja yksittäisinäkin nuotteina.
Hei!
Itä-Karjalan pakolaisista säilytetään tietoja Valtion pakolaisavustuskeskuksessa. Tieto löytyi kirjoittamalla Google-hakuun Itä-Karjalan pakolaiset. Yhtenä vastauksena tuli Valtion pakolaisavustuskeskus - Portti. Tältä sivulta pääsee myös laajempaan arkistolaitoksen sivuun.
Hei!
Hakemalla nimekkeellä Sound the Trumpet oli tuloksena Henry Purcellin nuotti 20 favorite songs with pianoforte accompaniment. Ko. nuotti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosaston varastosta.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Jos tarkoitat kirjastokorttiin liitettyä nelinumeroista PIN-koodia, sen uusiminen edellyttää jossain HelMet-järjestelmän kirjastossa asioimista henkilöllisyyden todistavan asiakirjan kanssa. Kirjastossa voidaan poistaa vanha PIN-koodi, minkä jälkeen asiakas tekee uuden. Kirjastossa ei tiedetä asiakkaan PIN-koodia, se voidaan vain lisätä ja poistaa.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Vaikea sanoa, mikä ongelma levyn hakemisessa oli, sillä kokeilin kyseisen levyn hakemista sekä HelMet-haulla (http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin) että ns. perinteisellä HelMet-haulla (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/), ja se löytyi ongelmitta molemmilla hakujärjestelmillä. Tässä linkit hakutuloksiin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1921391__Sbeatles%20in%20m…
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xbeatles+in+mono&searchscope=0…
Paketti on siis lainattavissa ja varattavissa.
Kirjastoille tarjotaan hyvin paljon monenlaista aineistoa. Kaikista tarjolla olevista aineistoista kirjastot pystyvät ottamaan kokoelmiinsa vain hyvin pienen osan. HelMet-kirjastot eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastot valitsevat aineistot kukin omien kriteeriensä mukaisesti. Voit esittää hankintaehdotuksen haluamallesi kirjastolle HelMetistä löytyvällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus .
Raisiosta vastattiin, että kirjastossa on kottikärry johon on kerätty kirjaston kokoelmista poistettuja kirjoja vapaasti vietäväksi. Kottikärryyn voi myös tuoda omia kirjojaan ns. vaihtoon.
William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
