Kyllä, kirjastot hankkivat kokoelmiinsa myös omakustanteita ja yhdistysten julkaisuja, Toki hankintapäätös riippuu siitä, miten kirja sopii kokoelmiin ja voidaanko olettaa olevan kysyntää.
Kirjastot hankkivat suurimman osan aineistoistaan välittäjien kautta. Niinpä suosittelisin tarjoamaan kirjaa niille, sillä sitä kautta tieto kirjasta menee Suomen kaikille kirjastoille ja luultavasti tilauksiakin tulee. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Valitettavasti tällä kertaa ei kuvausta vastaavaa sarjaa löytynyt. Erilaisia haltijoita/henkiä on kyllä esiintynyt ainakin piirrosanimaatiossa nimeltä Sillon ko Mettänviepä, joka on lähetetty ensimmäisen kerran 21.3.1984 (ks. https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22652980).
Meren läheisyyden vaikutuksesta puuston laatuun löytyi vain niukasti tietoa. Eräässä Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa kuitenkin mainitaan, että puuston kasvu on huonompaa rannikkoalueilla ja pienemmän kasvun arvioitiin johtuvan muun muassa ilmaston merellisyydestä ja maaston keskimääräistä suuremmasta kallioisuudesta ja kivisyydestä. Artikkelin mukaan meren läheisyyden vaikutuksista ei kuitenkaan ole tehty tarkempia selvityksiä. https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5800.pdf
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen verkkosivustolla on monipuolista tietoa eri puulajeista. Tietoa löytyy muun muassa kunkin puulajin levinneisyydestä ja kasvupaikkavaatimuksista, metsätaloudellisesta kasvattamisesta ja...
Kirjaudu Kyyfi.Finnaan kirjastokortin numerollasi ja tunnusluvulla. Valitse oma tili-valikosta omat tietosi ja klikkaa sieltä tee osoitteenmuutospyyntö. Sen alta löytyy myös kohta, jossa voi ehdottaa uutta varaustunnusta.
Tammen kultaiset kirjat -sarjaan kuuluu kaksi kuvakirjaa, joissa kuvaillut tuntomerkit yhdistyvät: Esther Wilkin: Vauva kulta sekä Lois Meyer: Tiinan uusi nukke.
Jos kumpikaan näistä ei tule kysymykseen, ehdotan Laura Voipion kuvakirjaa Kerttulin onnennukke (1992), kuvitus Matti Kota. Jouluaiheisessa tarinassa Kerttuli saa nukketohtorilta palkkioksi nuken pelastettuaan pikkuisen hiiren. Toisena vaihtoehtona tarjoan Hannu Mäkelän lastenromaania Satu tytöstä joka etsi onnea (1983), kuvitus Kaarina Kaila. Tarinan päähenkilö on posliininukke.
Kirjasto voi ottaa vastaan pieniä määriä CD-levyjä. Levyjen tulee olla hyväkuntoisia, jotta ne voidaan laittaa kirjaston kokoelmiin. Lahjoituksesta pitää aina sopia erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirjasto voi myös ottaa vastaan siistejä CD-koteloita.
Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista löytyy erilaisia siunaustilaisuuteen sopivia cd-levyjä, joissa osassa on laulua ja osassa ei.
Levyjä voi hakea verkkokirjastosta laittamalla tarkennetussa haussa aihe-kenttään hakusanan surumusiikki tai hautajaiset. Hakua voi rajata vielä valitsemalla hakutuloksiin pelkät äänitteet. Haulla löytyy monia sopivia klassisia albumeja.
Esimerkiksi seuraavat cd-levyt löytyvät Lastu-kirjastojen kokoelmista:
- In memoriam : music for solemn occasions
- Funeral music = Trauermusik = Musiques funèbres
- In memory of... : classics for funerals
- Kiitos muistoista :musiikkia suruun ja kaipaukseen.
- Juhlamusiikkia : häihin ja muihin elämän ikimuistoisiin tilaisuuksiin
Useimmissa ponitalli-leluissa näyttäisi olevan punainen tai vaaleanpunainen katto, siniset tai sinivalkoiset seinät ja valkoiset aidat. (Lego, My little Pony, Play mobile)
Oikeissa suomalaisissa ponitalleissa taas on usein tumma katto, punamulta seinät ja valkeat aidat.
Uutiskatsauksen amerikansuomalainen näyttelijätär lienee jatkosodan aikana Aunuksen teatterissa toiminut Olivia Gebhard. San Franciscossa vuonna 1897 syntynyt Gebhard oli Yhdysvaltoihin muuttaneen suomalaispariskunnan ainoa eloon jäänyt lapsi. Hän muutti Suomeen viisivuotiaana äitinsä Marian kanssa; isä-Johan seurasi perässä paria vuotta myöhemmin.
https://www.naistenaani.fi/olivia-gebhard/
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d2256a254615aca99fedf80e489c&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d22264214c14ad31e08412cfca06&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia
Nokian kirjastossa voi tehdä seutuvarauksia kaikesta aineistosta, jota kuljetetaan kirjastosta toiseen. Erona on, että seutuvaraus on maksullinen, mutta kaupungin sisäinen ei. Liikuntavälineitä tai muita esineitä ei kuitenkaan valitettavasti lähetetä toiseen kirjastoon, vaan ne on noudettava sen kirjaston kokoelmista, johon ne kuuluvat.
- Tällaista tilastoa en onnistunut löytämään, mutta alla on tilastoja maista, joissa on koulutetuimmat asukkaat, tai toisaalta eniten yliopisto-opiskelijoita:
https://www.cnbc.com/2018/02/07/the-10-most-educated-countries-in-the-world.html
http://www.aneki.com/students.html
- Lonely Planet -sarjasta on suomennettu vain muutamia lapsille tarkoitettuja kirjoja.
- Mitään Radio Aallon ohjelmista ei nimitetä uutisiksi, eikä niiden sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta mahdollisesti jokin ohjelma sisältää myös uutisia:
https://www.supla.fi/radioaalto
- Applella on myös pöytätietokoneita, iMac-nimisiä.
- Wikipedia-artikkeli vuorovaikutteisesta tiedonhausta kertoo,...
Kuvitteellisten eli fiktiivisten henkilöiden, tapahtumien ja maailmojen luominen kielen avulla on yksi kaunokirjallisuuden ominaispiirteistä. Vaikka kirjailijat käyttävät teoksissaan todellisuuteen kuuluvia aineksia, fiktiolle ei voida asettaa samanlaisia totuudenmukaisuuden vaatimuksia kuin tietokirjallisuudelle. Olemassa olevat paikat ja todelliset henkilöt romaaneissa voivat poiketa siitä millaisia ne ovat todellisuudessa, ilman, että sitä erikseen mainitaan. Romaanit ja muut kaunokirjalliset teokset ovat epäluotettavia, mutta fiktiivisyyden perustana olevan monimutkaisen sopimuksen mukaisesti suhtaudumme fiktiiviseen esitykseen ikään kuin se olisi totta, vaikka emme tiedä, onko se totta vai ei.
Kaunokirjallisessa...
Nadja Sumanen ei toistaiseksi ole kirjoittanut muita teoksia kuin nuo mainitsemasi Rambo ja Terveisin Seepra, jotka löytyvät Helmet-verkkokirjastosta.Lukemasi perusteella sinun kannattaisi kokeilla esimerkiksi näitä teoksia:Kilpikonnan kuorella / John Green (ja muutkin John Greenin teokset saattaisivat kiinnostaa sinua)Oonko ihan normaali? / Holly BourneKosmoksessa tavataan / Jack ChengPuhu, Nelli, puhu / Heidi SilvanKadonnut : Audrey / Sophie Kinsella
Tutkija Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla eläin? (2015) kerrotaan, että suurin osa leikkivistä eläimistä on nisäkkäitä, ja että myös monet linnut leikkivät.
Mutta tiede tuntee myös tapauksia, joissa leikin määritelmän täyttävät muutkin eläimet kuin nisäkkäät ja linnut. Tällaisia ovat matelijoista mm. maailman suurin lisko komodonvaraani sekä toinen jättiläiseläin niilinpehmeäkilpikonna. Kaloista on vähän havaintoja: Bernin eläintarhan leikkivät tapiirikalat ovat tunnetuin tapaus. Pohjoisamerikkalaisten nokkakalojen on luonnossa nähty loikkivan mm. paperinpalojen ja höyhenten yli. Sammakkoeläimistä tiede ei Telkänrannan mukaan tunne yhtään varmaa tapausta.
Lähteet:
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin? (...
Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).
Lähde:
Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön.
https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb
Mocoma-laitteiden valmistajasta ei tosiaan verkosta löydy juurikaan tietoa. Tuotemerkki katosikin markkinoilta jo ennen internet-aikaa 1990 luvulle tultaessa.
Ilmeisesti tanskalainen Cetelco oli kuitenkin yritys Mocoman takana https://www.mobilecollectors.net/phone/6247/Cetelco+Mocoma+CTC-900B
Cetelco ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopulla ja sen toiminta siirtyi saksalaisen Hagenuk-yrityksen haltuun.
https://books.google.fi/books?id=zymJfogLlmIC&pg=PA94&lpg=PA94&dq=cetel…
DeLorean DMC-12 -auton moottorissa on kyllä 12 venttiiliä, mutta nimeen luku 12 tuli autolle aiotusta 12 000 dollarin hinnasta. Kun auto tuli myyntiin vuonna 1981, hinta oli kaksinkertaistunut, mutta nimi pysyi. DMC puolestaan viittaa yhtiön nimeen DeLorean Motor Company. Sen perusti vuonna 1973 aiemmin General Motorsilla työskennellyt John DeLorean.
Lähteet:
Volo Auto Museumin kotisivut: https://www.volocars.com/blog/history-of-the-back-to-the-future-delorean
Classic Car History -sivusto: http://classic-car-history.com/delorean-car.htm
Ultimate Specs -sivusto: https://www.ultimatespecs.com/car-specs/Delorean/17644/Delorean-DMC-12-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/John_DeLorean
