Asfaltin ympäristövaikutuksia käsittelevät ainakin seuraavat teokset:
Rantamo, Esa 2014: Puheenvuoroja asfaltista. Asfalttiala Suomessa 1990–2014. Suomen Rakennusmedia, Helsinki.
Häkkinen, Tarja & Kari Mäkelä 1996: Environmental adaption of concrete. Environmental impact of concrete and asphalt pavements. Technical Research Centre of Finland, Espoo.
Teosten tarkemmat saatavuustiedot löytyvät verkosta Melinda-tietokannasta osoitteesta: melinda.kansalliskirjasto.fi
Lisätietoa asfaltoinnista ja sen vaikutuksista saa myös Päällystealan neuvottelukunta Ry:n verkkosivuilta: www.pank.fi
HelMet-tietokannan selailu onnistuu myös niin, että ottaa lähtökohdaksi aineistolajin eli tässä tapauksessa DVD-levyt. Kirjoita tuon linkin päässä olevaan hakuruutuun (Hakusanat) sana DVDLEVY ja tulokseksi saat kaikki kokoelmassa olevat 17426 osumaa. Tämä ei tietenkään ole kätevää, ellei ole ylipäätään uutuuksista kiinnostunut, jolloin riittää kun valitsee tulosjoukosta vaihtoehdon JULKAISUVUOSI, jolloin ensin tulevat vuonna 2018 julkaistut, sitten vuonna 2017 jne. Tällä karkealla haulla tulevat elokuvien lisäksi kaikki sellaiset DVD-tallenteet, jotka eivät ole varsinaisia elokuvia.
Mutta tuota perushakua voi heti kärkeen rajata vuosiluvuilla tai yksittäisillä sanoilla kuten "DVDLEVY elokuvat". Nyt osumien määrä putoaa 10 105 kappaleeseen...
Valitettavasti kirjastosta ei löydy tietoa kysymääsi asiaan. Kansallisarkiston kautta voisi selvitä minne Viipurissa asuneiden tiedot on arkistoitu, joten kehotan kysymään asiaa suoraan heiltä. Kansallisarkiston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Kaivattu kirja on ranskalaisen Éliane Taïebin salanimellä Gilles Thomas julkaistu Merkityt miehet. Ranskankielinen alkuteos Les hommes marqués ilmestyi vuonna 1976, suomennos Finn Lecturan lyhytikäiseksi jääneessä Musta virta scifi -sarjassa 1992.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1062
"Estääkseen liikakansoituksen Viimeinen Mahdollisuus ylläpitää sisäänpääsykokeita. Se vaatii lapsiltaan, heti kun he ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta, kolme koetta, joiden tarkoituksena on todistaa heidän kykynsä jäädä henkiin." (s. 70)
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy ainakin yksi tällainen suomenkielinen cd-levy: KC & MD Mafian Kauheimmat joululaulut (2012). Levyllä on eri esittäjiä mm. Eevil Stöö, Tuuttimörkö, Koksukoo, Pikku Herkko jne.
Ulkomaisten artistien levyjä löytyy useampi, esimerkiksi Peanut Butter Wolf presents: Badd Santa: a Stones Throw Records Christmas (2007) ja Christmas on Death Row (2001).
Lisää levyjä voit etsiä pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta hakusanoilla 'joululaulut' ja 'rap' tai 'joululaulut' ja 'hip hop':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponent.sdirect?lang=fin&suite=cobalt
Kollegat eri kirjastoissa vinkkasivat seuraavia kirjoja:
Tuula Kallioniemi: Verkot
Venla Saalo: Sateenvarjotarina
J. Pekka Mäkelä: Karsta
Wolf Kankare: Kettujumala pakenee
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
Sukunimen alkuperä on frankkilaisessa Hlúdwig tai Hlōdowik-nimessä, joka tarkoittaa englanniksi "famous (in) battle".
Tämä oli frankkien ensimmäisen kuningasdynastian perustajan nimi. Frankit olivat germaaninen kansa, joka asettui asumaan nykyisen Ranskan alueelle 400-luvulla. Frankit puhuivat länsigermaanista kieltä, mutta omaksuivat kielekseen alueen väestön enemmistön puhuman latinan kansanomaisen murteen, josta satoja vuosia kestäneen roomalaisvallan aikana oli tullut alueen valtakieli.
Ranskan kieli syntyi varhaiskeskiajalla, kun tähän kansanlatinan murteeseen sekoittui vaikutteita frankkien puhumasta germaanisesta kielestä. Ajan saatossa frankinkielisestä Hlúdwig-nimestä muotoutui ranskankielinen Louis...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on kirjoja vain pinaatin puutarha- ja kotiviljelystä.
Paras löytämäni tieto pinaattisadon korjuusta on Satakunnan kansan digilehdessä 2.9.2018
https://www.satakunnankansa.fi/a/201171551
Pienen videonpätkän pinaatin korjuusta löysin myös: https://www.youtube.com/watch?v=9mH-9_45O4o
Ruokatiedon sivuilla on hieman perustietoa pinaatin viljelystä
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/puutarhakasvit/pinaatit-ja-mangoldi
Maaseudun tulevaisuuden digilehdessä 13.4.2018 on juttu babypinaatin ammattimaisesta kasvihuoneviljelystä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.231457
Lisätietoa voi kysyä esim:...
Fyysinen käynti kirjastossa on luotettava tapa varmistaa, että kirjaston asiakasrekisteriin kirjattavat tiedot ovat oikeita. Kun uusi asiakas esittää henkilöllisyystodistuksensa paikan päällä, kirjaston henkilökunta vahvistaa hänen henkilöllisyytensä eli korttia ei voi hankkia toisen henkilötiedoilla.
Sähköpostitse henkilötietojen lähettäminen sisältää tietoturvariskin, eikä siksi ole suotavaa. Vaihtoehto olisi vahva tunnistautuminen verkon kautta esim. pankkitunnuksilla, mutta Helmet-kirjastoissa nykyisin käytettävä kirjastojärjestelmä ei toistaiseksi mahdollista sitä. Tulevaisuutta ajatellen tämä on kuitenkin erittäin hyvä kehittämiskohde.
Jos kirjaston tarjoamien verkkoaineistojen käyttö ei ole mahdollista, on...
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Avaa puhelimesi näppäinlukko, jos käytät sellaista. Näkyviin tulee jonkinlainen työpöytä tai valikko. Etsi siltä kuvake tai teksti, jossa lukee Viestit (tai SMS tai Tekstiviesti). Valitse se ja pääset lähettämään viestin. Yleensä ensin valitaan kenelle viesti lähetetään,eli etsi muistiosta ystäväsi nimi. Sitten kirjoitetaan viesti ja lopuksi painetaan Lähetä.
Paljon riippuu puhelimen mallista ja siitä onko siinä perinteinen näppäimistö vai kosketusnäyttö. Jälkimmäisissä näet puhelimen näytöllä näppäimistön, jolla kirjoitat viestin. Vanhemmissa puhelimissa, joissa on nappulat, kirjoitetaan yleensä niin, että yhden numeronäppäimen takana on useita kirjaimia. Esimerkiksi kun haluat kirjaimen A, painat ensimmäistä numeronäppäintä...
Ilias ja Odysseia jakaantuvat molemmat kahteenkymmeneenneljään osaan. Näiden osien vakiintunut nimitys on yhä laulu. Nimitys tulee suurella todennäköisyydellä 500-luvulta eKr., jolloin ammattirunonlaulajat alkoivat Ateenassa esittää molempia eepoksia Suuri Panathenaia -juhlassa. Tällöin sekä Ilias että Odysseia jaettiin 24:ään rapsodiaan (ῥαψῳδία).
Turussa osoitteessa Luostarinkatu 15 on toiminut ruotsinkielinen maatalousoppilaitos HSL. Tämä lääninarkkitehti Gunnar Wahlroosin piirtämä uusklassinen rakennus, joka valmistui vuonna 1927, tunnetaan parhaiten lempinimellään Skuffis.
Lähde:
Hannu Miettunen: Palvelutaloksi kaavoitettuun Skuffikseen tulee yksityisasuntoja (Turun Sanomat 10.6.2005)
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074049976/Palvelutaloksi+kaavoitettuun+Skuffikseen+tulee+yksityisasuntoja
Kuvailemasi kirja voisi olla Hellevi Salmisen Sivari (1984)
Kirjassa Jimi-niminen poika pitää rock-musiikista. Hän ei pääse siviilipalvelukseen, vaan joutuu armeijaan ja päätyy lopulta itsemurhaan.
Lähde Kirjasampo:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf55321e6-3c27-4a3a-91f1-0…
Sitaatti löytyy Maarit Saarelainen-Sahlmanin pro gradusta Henkilökohtaisten muistojen merkitys ja käyttö luovassa kirjoittamisessa : kun orava kaivoon hyppäsi (2011). Pro gradussaan Saarelainen-Sahlman tutkii henkilökohtaisten muistojen merkitystä ja käyttöä luovassa kirjoittamisessa. Gradu löytyy Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27187.
Gradun s.18 löytyy teksti, jossa sitaatti on: "Leila Simonen on tutkinut Body-projektissaan ruumiin muistia. Hän toteaa, että bioenergetiikan mukaan kaikki mitä ihminen on kokenut, on kirjoitettu hänen ruumiiseensa (Simonen 1995, 34). Ruumiimme muistaa kaiken,kokemamme ristiriitatilanteet ja tukahdutetut tunteet, mutta myös onnenhetket ja...
Kirjaston kokoelmissa olevista teoksista ja julkaisuista voivat asiakkaat tehdä yksityiseen käyttöön muutaman kopion tekijänoikeuslain 12 §:n perusteella seuraavasti:
Kirjalliset teokset Ei rajoituksia.
Kuvataiteelliset " Ei rajoituksia.
Sävellysteokset Ei rajoituksia.
Elokuvateokset Ei rajoituksia.
Muut audiovisuaaliset teokset Ei rajoituksia.
CD-ROM/DVD-ROM eli romput Tallenteella olevia teoksia saa
kopioida kuten alkuperäisiäkin
teoksia. Tallenteella olevia tie-
tokoneohjelmia tai tietokantoja
ei saa kopioida.
Verkkoteokset ja -julkaisut Ei rajoituksia, jos kohteena ei...
Hei!
Olemme päivittäneet verkkokirjastomme keväällä 2014. Kyllä pelkässä hakukentässä riittää kirjan tai kirjailijan nimi. Hakutulosta voi järjestää hakutuloksen ylälaidassa olevilla lajittelunappuloilla. Esim tuo Olli Jalosen uusin kirja löytyy helposti niin, että kirjoittaa siihen pelkkään haku kenttään Jalonen Olli, ja sitten lajittelee kirjat julkaisuvuoden mukaan.
Toivottavasti onnistuu näillä ohjeilla, ja jos edelleen on epäselvyyttä, tervetuloa kirjastoon, neuvomme kyllä paikan päällä tarkasti miten verkkokirjasto toimii.
terveisin, Kirsi Nahkanen
Haapajärven kirjasto
Kari Pirilä ja Erkki Kivi ovat kirjoittaneet aiheesta kolmiosaisen kirjasarjan Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa Otos (2005), toinen osa Leikkaus (2008) ja kolmas osa Teos (2010). Muita aihetta käsitteleviä kirjoja ovat Markku Pölösen Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita(1990),elokuvan suunnitteluprosessia kuvaava Riina Hyytiän Ennen kuin kamera käy(2004, Jukka Hytösen Kamera käy! (elokuvaohjaaja Kari Sohlbergista)ja Erkki Kiven Kuinka kuvat puhuvat, jonka aiheena on elokuvaääni. Lisäksi Jouko Aaltonen on kirjoittanut dokumenttielokuvan teosta. Myös elokuvakäsikirjoituksen teosta on kirjoja.
