Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa...
Päähenkilöt kuulostavat kovasti Joe R. Lansdalen luomalta kaksikolta Hap Collins ja Leonard Pine. Heidän tutkimistaan jutuista kadonneita lapsia löytyy sarjamurhaajan jäljiltä kuolleina kirjassa Mucho Mojo (Book Studio, 1998).
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Negatiivisen palautteen antaminen (Niin kuin palaute yleensäkin) on taitolaji.
Verkosta löytyy paljonkin erilaisia listoja, jotka kertovat miten palautetta pitäisi antaa rakentavasti.
Yhteistä kaikille on muutama seikka:
Ole rauhallinen ja selkeä antaessasi palautetta
Anna negatiivinen palaute aina mahdollisimman yksityisesti
Arvioi asiaa, älä ihmistä
Anna palautetta vain asioista, joita voi muuttaa
Kuuntele palautteen saajaa
https://eioototta.fi/nain-annat-negatiivista-palautetta/
http://xn--vauhtipyr-32a0r.fi/blog/kritiikin-antaminen-ja-saaminen-ystavyyssuhteissa/
https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia/
https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007481567.html
Luulen, että myös palautteen...
Valmista perinteistä Lemon Curdia näyttäisi olevan myytävänä K-Citymarketissa ja Tokmannilla. Verkkokaupoista sitä voi tilata esim. delideli.fi ja foodie.fi.
Curd sopii hyvin paahtoleipien päälle, kakkujen täytteeksi tai maustamaan jogurttia.
Netistä löytyy useita ohjeita curdin valmistamiseen ja muitakin makuja voi käyttää kuin sitruunaa.
Kalevala on inspiroinut monia säveltäjiä ja muusikkoja. Esimerkiksi Lyra All Stars on tehnyt Kalevalan tarinoihin pohjautuvan levyn.
Aiheeseen liittyviä tallenteita löytyy hakemalla verkkokirjastosta Kalevalalla ja rajaamalla haun cd-levyihin.
Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin.
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Hei!
Olet varmaankin jo katsonut aiheesta Wikipedian sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Halogeeni
Kirjastosta löytyy myös melko tuore kirja Alkuaineet (ilm. 2007), sen osat on julkaistu Helsingin Sanomien Tiede & Luonto -sivuilla 2006-07.
Jonkin verran tietoja on tietysti myös lukion kemian oppikirjoissa.
Halogeenien valmistuksesta, ominaisuuksista ja käytöstä löytyy tietoja myös osoitteesta http://www.chemistry.hut.fi/eokem/courses/ke351200/mater/halogeenit.pdf
Ununseptiumista löytyy melko vähän tietoja internetistä. Sivulla http://wapedia.mobi/fi/Ununseptium on jotakin
HelMet-kirjastoista löytyy kaksi Tommi Honkavaaran teosta
"Myin liian halvalla" ja "Diagnoosi:kuu:runoja".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1923629__S%28honkavaara+to…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827141__S%28honkavaara+to…
Credit-palvelusta tosiaan löytyvät Virallisen lehden numerot vasta vuodesta 1999 lähtien. Muissakaan palveluissa ei lehteä näytä olevan sähköisenä.
http://www.credita.fi/vl/lehti?checkall=&checkboxtype=&year=1999
Virallisen lehden vanhemmat vuosikerrat (paperilehdet) ovat luettavissa esimerkiksi Eduskunnan kirjastossa.
https://finna.fi
Eduskunnan kirjaston yhteystiedot. Aineiston saatavuudessa voi olla viivettä, sillä kirjasto sijaitsee väliaikaisesti Postitalossa.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/yhteystiedot.htx
Kaikki nämä kirjat on hankittu Kauniaisten kirjastoon, mutta tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Helmet-sivuston kautta voi seurata tilannetta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SJussi%20Adler-Olsen__Ff%3Af…
Jos tarkoitat kirjastokorttiin liitettyä nelinumeroista PIN-koodia, sen uusiminen edellyttää jossain HelMet-järjestelmän kirjastossa asioimista henkilöllisyyden todistavan asiakirjan kanssa. Kirjastossa voidaan poistaa vanha PIN-koodi, minkä jälkeen asiakas tekee uuden. Kirjastossa ei tiedetä asiakkaan PIN-koodia, se voidaan vain lisätä ja poistaa.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
HelMet-kirjastokortin saa asuinpaikasta riippumatta.
Valitettavasti kortin saaminen edellyttää käyntiä jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä (Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla)ja henkilöllisyyden toteamista. Ei haittaa, vaikka kortille tuleva osoite on Sipoossa.
Julkaisujen kannet ovat lähtökohtaisesti tekijänoikeuden suojaamia teoksia (kuvia), joiden käyttämiseen verkossa tulee pyytää lupa julkaisijalta/kustantajalta. Joillakin kirjastoilla on sopimus, jonka nojalla kansikuvitusta voidaan käyttää tietokannassa. Tällaisia lupia saattavat myöntää esimerkiksi kirjojen välityspalvelut.
Toisaalta internetissä on melko vakiintunut käytäntö, jonka mukaan oikeudenhaltijat eivät puutu kansikuvien luvattomaankaan käyttöön, kun se toimii heidän omana promootionaan eikä ulkopuolinen harjoita kuvien avulla liiketoimintaa. Kirjaston bibliografinen luettelo ei ole kaupallinen hanke, mutta se saattaa oikeudenhaltijoiden näkökulmasta olla niin laajaa ja systemaattista, että siitä halutaan jotain korvausta.
Ilman...
William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
Helsingin kaupunginkirjaston tämän vuoden (2017) kuukausitilastojen mukaan Kontulan kirjastosta lainataan kuukaudessa noin 20 000 kirjaa tai muuta lainaa. Kirjasto on avoinna kuukaudessa noin 26 päivänä. Lainoja kertyy siis keskimäärin 769 päivässä. Kirjoja lainoista on lähes 80 prosenttia.
Eepos-Finnalla ei voi tehdä hakua suoraan lehtiartikkeleiden sisältöihin. Tieteellisistä artikkeleista koostettuja kirjoja löytyy aineistohaulla, mutta niiden sisältöjäkään ei ole välttämättä luetteloitu ihan artikkeleiden tarkkojen aiheiden tasolle asti.
Artikkeleiden viitetietoja voi hakea Arto-artikkelihaulla https://finna.fi Meille tulevat ja säilytettävät lehdet voi tarkistaa lehtiluettelosta https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/lehdet/aikakauslehdet-sailytysajat/
Pelolla johtamisesta löytyy esim. (hakusanoilla pelko, johtaminen)
Pesonen, Sinikka: Pelolla johtaminen työyhteisöissä, joka on yksi artikkeli Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran vuosikirjaa Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa https://eepos.finna.fi/Record/eepos.357755...
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on...
