Oulun Numismaattisen Kerhon sivustolta löytyy menneiden huutokauppojen listoja, joista voi hyvällä tuurilla löytää kyseisten rahojen lähtöhintoja.
https://oulunnumismaatikot.fi/listat-ja-tulokset/
Pääasiallinen syy varisten hyökkäävään käytökseen huuhkajia kohtaan on se, että huuhkaja on niille luontainen vihollinen. Hyökkäämällä varikset osoittavat voimansa ja pyrkivät näin vähentämään hyökkäysriskiä toiseen suuntaan. Huuhkaja syö muita lintuja ja niiden munia, eikä useimmilla linnuilla ole kokonsa puolesta mahdollisuutta puolustautua niitä vastaan. Varikset ovat suhteellisen suurikokoisia, ja voivat järjestäytyneenä joukkona saada jopa suuresta huuhkajasta yliotteen. Tässä pätee ilmeisesti siis "luonnonlaki", jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus. Lähteet:Dietary biology of the Eurasian eagle-owl - WikipediaHuuhkaja – Wikipedia Why Do Crows Attack Owls? (Chasing & Mobbing Behaviors) (nature-mentor.com)
Ruskeasuon ratsastushallien rakentaminen aloitettiin vuonna 1938 Helsingin saatua järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset. Olympialaiset peruuntuivat 2. maailmansodan takia, ja ratsastushallien valmistuminen viivästyi talvisodan takia, mutta valmista tuli silti syksyllä 1940 (Keskustallin sivuilla valmistumisvuodeksi mainitaan 1939), jolloin tiloihin muutti Kampista Keskustallin ratsastuskoulu. Rakennuksessa on toiminut myös raitiovaunuvarikko. Nykyisellään hallit ovat liikunta- ja ratsastuskäytössä. Myös Helsingin poliisilaitoksen tallit ovat Ruskeasuolla. Keskustallin ratsastuskoulu. 31/8/1940 Ruskeasuon ratsastushalli ja tallit.Ruskeasuon ratsastushalli. Wikipedia.
Hei,Aika niukasti löytyy tietoa. Nimi lienee oikea, koska missään ei löytynyt muuta tietoa. Loinen ja kruunu romaanin kansiliepeessä on syntymävuodeksi merkitty 1956. Kansiliepeessä on myös tieto, että hän soittaa rumpuja ainakin seuraavissa bändeissä: Transistors, Joan Bennett museo sekä muuta kautta tieto: Smokey Joe's Cafe.Vuosien 1979-80 taitteessa hän soitti Smokey Joe's Cafe -bandissä, joka kiersi klubikeikoilla Baddingin kanssa. Näistä kappaleista on taltioitu ainakin kappaleet: Kukkolaulu, Pikku-Arja, Glendora, Paratiisi, Paras haihtua vaan. Nämä kappaleet löytyvät Baddingin kokoelmalla Henkilökohtaisesti. Nämä mainintana Baddingista kertovissa kirjoissa, mm. Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut (kirj. Heikki Metsämäki)...
Verkosta löytyvien runon suomenkielisten toistumien yhdenmukaisuus viittaa yhteiseen alkuperäislähteeseen, mutta valitettavasti en sitä enkä suomentajan nimeä onnistunut jäljittämään.Runon englanninkielinen alkuperäisversio on amerikkalaisen kirjailijan Elliott Arnoldin romaanista Blood brother (1947). Tunnetuksi sitä on tehnyt etenkin kirjan pohjalta tehty elokuva Katkaistu nuoli (Broken arrow, 1950), jossa se esiintyy hieman romaanitekstistä poikkeavassa muodossa. Apasseilla on keskeinen osa kirjassa ja elokuvassa, mutta muuten runolla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa – se on puhtaasti Arnoldin mielikuvituksen tuotetta. Pari hänen romaaneistaan on suomennettu, ei kuitenkaan Blood brotheria.The...
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta
Paavi Leo X, oikealta nimeltään Giovanni di Lorenzo de’ Medici, syntyi Firenzessä vuonna 1475, ja oli paavina vuosina 1513-1521. Etsin kirjoja, joissa käsitellään tuon ajan Roomaa tai Firenzeä. Et kerro kysymyksessäsi, etsitkö kaunokirjallisuutta vai tietokirjoja. Alla on muutama ehdotus molemmista.Romaaneja:Maalouf, Amin: Leo Afrikkalainen (suom. Anna-Maija Viitanen, 2011)Nemert, Elisabet: Valkoinen lilja (suom. Leena Peltomaa, 2005)O'Farrell, Maggie: Lucrezian muotokuva (suom. Leena Ojalatva, 2023)Tietokirjoja:Ramklint, Ulla Britt: Medicit : renessanssivaltiaat Firenzessä (suom. Jaana Iso-Markku, 2007)Plumb, J. H.: Renessanssi (suom. Anna-Liisa Ahmavaara, 1962)Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? : paaviuden historiaa apostoli...
Ylioppilaslakin historiasta on tosiaan monenlaista näkemystä. Vastaan kuitenkin, että ylioppilaslakki on alkujaan ollut tummansininen tai musta. Väristä esiintyy jonkin verran erimielisyyttä, mikä johtunee ajan mustavalkoisista kuvista.
Ylioppilaslakki sain alkunsa Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) aikana. Ylioppilaat mellakoivat usein ja jotta heitä voisi pitää paremmin silmällä, keisari määräsi kaikille ylioppilaille harmaan univormun. Näin ylioppilaita oli helppo valvoa, sillä heidät voitiin tunnistaa helposti. Keisarin kuoltua univormuista luovuttiin ja jäljelle vai tumma ylioppilaslakki.
Noin 1870-luvulla Suomessa otettiin Ruotsin mallin mukaan valkoinen ylioppilaslakki.
Katso mm. https://www....
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Kirjassa Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (6. painos, 2016) vitamiinit määritellään näin: "Elimistön normaalille aineenvaihdunnalle välttämättömiä ravinnon orgaanisia yhdisteitä, joiden vajaus aiheuttaa puutosoireita, mutta joita tarvitaan vain vähän." Lisäravinteista sanotaan näin: "Ravintovalmisteita joita mm. urheilijat käyttävät parantaakseen suorituskykyään." Toisaalta lisäravinteet ja ravintolisät tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ravintolisä on kirjan määritelmän mukaan "mm. vitamiinien ja hivenaineiden saannin varmistamiseen käytetty valmiste, jolla ei ole lääkkeellisiä vaikutuksia". Toisin sanoen ravintolisät voivat sisältää vitamiineja, mutta myös muita aineita, joilla voi olla...
Kysymyksesi on tuollaiseen esitettynä sen verran laaja, ettei siihen pysty vastaamaan. Tieteiskirjoissa on erilaisia juonia. Jos sinulla on koulutehtävä, johon sinun tarvitsisi kertoa jonkun tieteiskirjan juoni, sinun kannattaa tehdä haku sanalla tieteiskirjallisuus Kirjasammossa ja valita kirja, lukea se ja sen jälkeen kuvailla juoni. Silloin on helpointa ensin kertoa, mistä kirjasta on kyse, kuka on kirjailija ja sen jälkeen kuvata tapahtumia etenemisjärjestyksessä. Kirjasammosta löytyy sinulle myös hieman apua sisällön kuvaamisessa.
Jos haluat lajittelua ja tietoa tieteiskirjallisuudesta, tutustu Kirjasammon Genre-listaukseen. Siellä on myös yleiskuvaus tieteiskirjallisuudesta. Sivun lopussa on kirjasuosituksia.
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"...
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat...
