Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
WSOY:n sivuilta en löytänyt mainintaa kyseisestä sarjasta, mutta 1960-luvulta ainakin vielä vuoteen 2010 se on ollut käännöskirjallisuutta esittelevä sarja "A-kertojat". Siihen kuului mm. Salman Rushdien Firenzen lumoojatar ja Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Muita sarjaan kuuluneita kirjailijoita ovat olleet mm. John Bath, Jorge Luis Borges ja Mihail Bulgakov.
Lähde
HS WSOY:n A-kertojat terästi sarjaluonnettaan 17.1.2010: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004705542.html
Kupittaan saven kuvastoista ei löytynyt tätä esinetta. Tuula Salakarin Kupittaan savi -kirja on myös hyvä lähde yhtiön tuotantoon, mutta siinäkään ei ollut kysyttyä esinettä.Tunnistaisiko joku lukijoistamme esineen?
YLE Areenan ohjelmia saa jakaa sosiaalisessa mediassa silloin, kun siihen on tarjottu erikseen mahdollisuus omalla jakopainikkeellaan.
Lisätietoja Yleisradion sisältöjen tekijänoikeuksista.
Verkkolehtien artikkeleita on sallittua jakaa samanlaisella periaatteella käyttämällä lehtien tarjoamia omia jakopainikkeita tai linkkejä.
Lisätietoja esimerkiksi Uutismedian liiton tekijänoikeussivulta.
Hei,
Tieto todellakin löytyi. Kaukopalvelu kaiveli paikallisaineistosta tämän tiedon. Karjalaisen numerossa 21.2.1998 oli Joensuun osia esittelevässä sarjassa Hukanhaudasta juttua. Nimistöä jutussa käydään läpi laajemminkin, joten siitä löytyy myös tieto, että "Viskaalinkatu sai nimensä kaupunginviskaali Sakari Häkkisestä".
Arabien esi-islamilainen uskonto oli sekoitus polyteismiä, muinaisia seemiläisiä uskontoja, kristinuskoa, juutalaisuutta ja iranilaisia uskontoja.
Lisätietoa:
Culture and Religion in Pre-Islamic Arabia | World Civilization (lumenlearning.com)
Ensimmäiset sivuvaunulliset moottoripyörät tulivat Suomessa poliisin käyttöön jo 1920-luvulla. Poliisimuseon verkkosivuilla on pdf-artikkeli poliisiajoneuvojen historiasta, jossa myös kuva näistä vanhimmista sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä: Suomalaiset poliisiajoneuvot: autot ja moottoripyörät – merkkejä joka lähtöön.
Poliisin moottoripyörien valtamerkkinä oli Harley-Davidson; näin myös 1950-luvulla, jolloin Helsingin olympialaisia varten poliisin käyttöön hankittiin muutamia uusia sivuvaunullisia Harley-Davidson -pyöriä. Kuva näistä sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä löytyi Finna.fi -hakupalvelun kautta:
https://finna.fi/Record/nurmijarvi_mui.mui-84293
...
Kyseessä on Rudyard Kiplingin runo If. Se löytyy kokonaisuudessaan monilta eri sivuilta verkosta. Uusin siitä julkaistu kirja on If: A Father's Advice to His Son (2007), mutta kyseistä kirjaa ei Suomen kirjastojen kokoelmista löydy. Sitä myydään esimerkiksi Amazonissa. Runo sisältyy ilmeisesti myös teokseen A choice of Kipling's verse : with an essay on Rudyard Kipling (1979), jota on saatavilla myös joistain Suomen kirjastoista, mutta en pystynyt tarkistamaan asiaa.
Runo kokonaisuudessaan: If— by Rudyard Kipling | Poetry Foundation
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-...
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Valitettavasti emme kirjastossa tunne sosiaalisen median maailmaa tarpeeksi hyvin ja termi vaikuttaa oudolta. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos rajoitetaan tarkastelu Euroopan maihin, Suomen voi katsoa sijoittuneen kutakuinkin keskikastiin, mitä tulee täysi-ikäisyyden rajan laskuun.Suomessa 18 vuotta tuli täysi-ikäisyysrajaksi vuonna 1976.Vuonna 1970 toteutetun Euroopan maiden täysi-ikäisyyden rajoja koskevan kyselyn tulosten mukaan Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Länsi-Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä täysi-ikäisiksi tultiin 21-vuotiaina, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa 20-vuotiaina; 18-vuotiaat laskettiin täysi-ikäisiksi Iso-Britanniassa, Kyproksella, Maltalla ja Turkissa.Ennen Suomea täysi-ikäisyyden rajan kahdeksaantoista vuoteen laskivat Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa, Ranska, Ruotsi ja Tanska, Suomea...
Postin usein kysytyistä kysymyksistä löytyi tieto, että edellisenä vuonna ostetut kävisivät. Sen vanhempia kortteja siinä ei käsitelty.Kysyin asiaa postin Chatbotista ja ainakin sen mukaan vanhoja postimaksu maksettu -kortteja voisi edelleen käyttää.Varmimman tiedon saat kysymällä postin toimipaikasta tai soittamalla. Puhelin 0100 5577. Maanantai - perjantai 8-18, lauantai 9 - 16. pvm (paikallisverkkomaksu)/mpm (matkapuhelinmaksu). Jonotus on maksullista.
Annastiina on yhdistelmä etunimista Anna ja Stiina (Kristiina). Annan nimipivä on 9.12 ja Kristiinan 24.7. Annastiinan nimipäivää voi viettää siis joko 9.12 tai 24.7 tai vaikka kumpanakin päivänä, jos niin haluaa. Annan päivä
tuntuisi luontevimmalta päivältä.
Vuonna 1987 Helsingissä kouluvuosi alkoi tiistaina 18.8. Tämä tieto löytyi päivälehdestä(HBL), mutta asian voinee vielä tarkistaa Helsingin kaupungin opetusvirastosta.
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Luku 2006 tarkoittaa ilmestymisvuotta ja luku 40 lehden numeroa. Suomen lääkärilehdessä on juokseva sivunumerointi, joten sivut 4085-4091 löytyvät lehdestä numero 40/2006.
