Kyllä meillä on vahva suositus maskin käytöstä.
Yritämme kaikin keinoin saada asiakkaat käyttämään kasvomaskia.
Palvelutorilla on niin paljon myös riskiryhmiin kuuluvia käyttäjiä, koska meillä on täällä terveyskeskus, Päihde- ja mielenterveystyön piste, HUS laboratorio, Hammaslääkäriasema ja neuvola. Lisäksi Palvelutorilla ovat auki myös Asiointipiste ja Kela. Kirjastokin osittain.
Kävijöitä on siis paljon kaiken ikäisiä espoolaisia. Yritämme suojata kaikki asiakkaame turhilta tartunnoilta. Siispä suosittelemme (jopa pienellä patistuksella) käsidesin ja maskin käyttöä.
Myös Ison omenan ostoskeskuksessa on maskisuositus kaikissa sisätiloissa.
Lahden kaupungin pääkirjastossa on jatkuvasti omasta kirjakokoelmasta koottuja näyttelyitä esillä. Meneillään olevat näet kirjaston kotisivuilta, tällä hetkellä otsikoilla Suven sekalaiset ja Rötös ja rangaistus. Pääkirjaston lastenosastolla on melkein koko ajan vitriinissä lasten omia näyttelyitä. Mikäli tarkoitat aulatiloissa olevia ulkopuolisten esim. yhdistysten järjestämiä näyttelyitä, niin tällä hetkellä sellaista ei ole. Jos haluat varata aulan näyttelyä varten, yhteyshenkilö on kirjastonhoitaja Eija Eskola, p. 8125620. Aulassa on myös aina kuukauden taulu, joka on Kiveriön taidelainaamon kokoelmasta, tällä kertaa Anne Hakalan puupiirros "Lentoon". Lähikirjastojen näyttelyt löydät kotisivulta: Palveluhakemisto - Näyttelyt...
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Etelä-Saimaat mikrofilmattuna. Voit pyytää haluamasi filmit kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Lappeenrannan kirjastot ovat suljettuna 1.11.-3.12. järjestelmänvaihdoksen takia. Eli jos haluat mikrofilmin käsiisi marraskuuksi, pitää kaukolainapyyntö tehdä lokakuun loppuun mennessä.
Teosta ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa eikä muissakaan Vanamo-kirjastoissa, mutta kylläkin Hämeenlinnan AMK:n kirjastossa. Sieltä se on tällä hetkellä lainassa. Mikäli et halua asioida HAMK:n kirjastossa, voit tehdä kirjasta joko hankintaehdotuksen kaupunginkirjastoon: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus tai voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Kaukolainan hinta Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on 8 euroa.
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Tämä virhe on tiedossamme ja sen korjaamista on selvitetty järjestelmänkehittäjiltä. Korjaaminen on osoittautunut hankalammaksi kuin voisi kuvitella, koska järjestelmä on alun perin englanninkielinen ja kaikkien termien kääntäminen parhaalla suomenkielisellä vastineella ei onnistu, koska alkuperäistä termiä on voitu käyttää monessa eri kohtaa, jotka suomeksi vaatisivat erilaisten sanojen käyttöä.
Verkkokirjastoon voi kirjautua myös osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi/, jossa tekstit ovat oikein.
Asia kuitenkin on vielä työn alla ja korjaantuu viimeistään, kun verkkokirjasto siirtyy kokonaan toiseen ohjelmaan tulevaisuudessa.
Helmet-kirjastojen sivulta löytyivät tällaiset ohjeet tunnusluvun palauttamiseksi:
Tunnusluku ja omat asiakastiedot
Tunnusluku on kirjastokorttiin liittyvä nelinumeroinen salasana. Tunnusluvun avulla voit käyttää lainausautomaattia, katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa Helmet.fi-sivuilla. Tunnusluku tarvitaan myös joitakin muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa.
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla...
Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320
Nokian kirjastossa voi tehdä seutuvarauksia kaikesta aineistosta, jota kuljetetaan kirjastosta toiseen. Erona on, että seutuvaraus on maksullinen, mutta kaupungin sisäinen ei. Liikuntavälineitä tai muita esineitä ei kuitenkaan valitettavasti lähetetä toiseen kirjastoon, vaan ne on noudettava sen kirjaston kokoelmista, johon ne kuuluvat.
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa...
Aivan täysin näihin tuntomerkkeihin osuvaa elokuvaa ei löytynyt. Paljon samanlaisia elementtejä sisältää elokuva Nuori Hannibal (Hannibal Rising) vuodelta 2007. Tiivistelmän elokuvan juonesta voit lukea esimerkiksi Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuori_Hannibal_(elokuva)
Hei!
Kysymäsi tv-ohjelma on todennäköisesti "Die Ludolfs". Siinä tosin on neljä veljestä mutta ohjelmat pyörivät heidän autopurkaamonsa toiminnan ja veljesten elämän ympärillä muutenkin. Ohjelman nimellä löydät aineistoa ainakin Wikipediasta ja YouTubesta.
Kirjastonhoitajan tai kirjastovirkailijan työ voi olla sisällöltään hyvin vaihtelevaa. Työn sisältöön vaikuttaa mm. se, työskennelläänkö tieteellisessä vai yleisessä kirjastossa, onko kirjasto iso vai pieni, ja mitä työnkuvasta on erikseen määrätty. Esimerkiksi tieteellisen kirjaston tai ison yleisen kirjaston aikuisten tieto-osaston kirjastonhoitaja todennäköisesti ei joudu vetämään satuhetkiä, mutta lastenosastolla tai pienessä yhden tai kahden ihmisen vetämässä kirjastossa todennäköisyys tietysti on aika suuri.
On kuitenkin otettava huomioon, että olipa kirjasto suuri tai pieni, kirjastoissa nykyään järjestetään paljon monenlaisia tapahtumia. Jonkinlaisesta esiintymistaidosta tai -halukkuudesta on kirjastonhoitajalle varmasti etua....
Olisiko kysymyksessä K. Merikoski: Suomen kansan peikkosatuja.(Finlandiakirja), John Bauerin Satumaailma (Kirjapino) Rudolf koivun satukirja (Kierrätyskeskus) tai Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirja (Antikvaari)?
Valitettavasti satukirjoja on niin monia, ettei oikeaan osuminen ole helppoa. Olisiko Sinulla tarkempaa aikarajausta?
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Kirjassa Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (6. painos, 2016) vitamiinit määritellään näin: "Elimistön normaalille aineenvaihdunnalle välttämättömiä ravinnon orgaanisia yhdisteitä, joiden vajaus aiheuttaa puutosoireita, mutta joita tarvitaan vain vähän." Lisäravinteista sanotaan näin: "Ravintovalmisteita joita mm. urheilijat käyttävät parantaakseen suorituskykyään." Toisaalta lisäravinteet ja ravintolisät tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ravintolisä on kirjan määritelmän mukaan "mm. vitamiinien ja hivenaineiden saannin varmistamiseen käytetty valmiste, jolla ei ole lääkkeellisiä vaikutuksia". Toisin sanoen ravintolisät voivat sisältää vitamiineja, mutta myös muita aineita, joilla voi olla...
Kyseessä on Mirkka Rekolan runo Uneen kokoelmasta Vedessä palaa (1954).
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.37761
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Mirkka Rekola: Virran molemmin puolin : Runot 1954 - 1996 (1997, s. 39).
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.357856